Billig Strøm | Refinansiering Forbrukslån | Håndverker | Elektrikere | Billigste Forsikring | Alarmer | Søk om Kredittkort | Billigste Boliglån
Home / Tapio Parkkari

Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Näe syvemmälle Vaasaan: Mikä oli Vapauden Temppeli

Vapauden Temppeli ei koskaan toteutunut ILKKA VIRTANEN Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus. Vapaussodan …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan SP:n vanha konttori

Tulen julkaisemaan tällä palstalla Peku (Pertti) Haapalinnan, myöh. Sommerfelt kirjoituksia Vaasan historiasta, jotka on julkaistu eri medioissa, ja joiden oikeudet olen saanut. Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Tekstit on poimittu Vaasapediasta, joka on minun ylläpitämä …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Fannyn koti

Fannyn koti kertoo Präntööstä Tämänpäivän ihmisellä on erinomainen tilaisuus tutustua Venny Kontturin romaaneissa kuvattuun elämään ja esineistöön Vaasan työväenmuseossa sijaitsevassa Fannyn kodissa. Fannyn kotitalo sijaitsi Käsityöläiskadun ja Huvilakadun kulmatontilla, vain kivenheiton päässä Vennyn aikuisiän kotitalosta. Fanny Männistö syntyi 1904 Vaasan Palosaarella kirvesmies Jeremias Männistön perheeseen. Perhe asui asunto-osuuskunta Avussa. Hänt …

Lue lisää »

Näe syvemmällea Vaasaan: Vaasalaiset tanssipaikat

Vaasalaiset tanssipaikat Tanssiiko nykynuori enää yleisissä tansseissa? Onko sellaisia enää olemassakaan muuta kuin seniori-ikäisille? Kerro omat tanssimuistosi ja jaa ne meidän muiden kanssa. Pirjo Uddin mainio kuva 60-luvun Järkkäriltä vie aiheeseen. Kuva on otettu 16.3.1963. 1950 luvun alkupuolella oli Hietalahd  Villaan vievän kadun oikealla puolella olevassa metsikössä tanssilava johon jokaiseen …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan Puuvillatehdas

Vaasan Puuvillasta on vähän fiktiivistä ta jopa fakatiasta meteriaalia. Susanna Alakosken työhuoneessa on valmistumassa neliosainen romaanisarja, joka nostaa valokiilaan neljä sukupolvea Vaasan puuvillatehtaan naisia: heidän työnsä tehtaassa ja elämänsä ahtaissa palosaarelaisasunnoissa, ilot ja surut, ystävyydet ja rakkaudet. Ensimmäinen osa ilmestyy syksyllä 2020. Vaassan Puuvillatehdas oli myös  Ruukinkuja-romaanin ”Viiran”, ja myös …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasalaisten elokuvateattereiden historiasta

Jorma Ojaharju Vaasan elokuvakuningas Nikolai Philp Tutustu vaasalaisten elokuvateattereiden historiaan Nikolai Philipsin osalta. Nikolai Philp omisti Glorian, Rion, Hollywoodin, Scalan, sekä useita teattereita Vaasaa ympäröivällä maaseudulla. 1905 saivat vaasalaiset lukeakseen ilmoituksen jossa sanottiin, että ”Pysyväinen Kinematografi-Teateri elokuvia varten, ”Maailman Ympäri” on perustettu Hovioikeudenpuistikko 10.” Myöhemmin tiloihin tuli Sarinin paperikauppa. Suurinpiirtein …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Sananmuunnokset tai munansaannokset

Munansaannokset eli sanamunnikset olivat vaiennettua nuorisokulttuuria viisikymmen ja 60-luvuilla. Ne levisivät sinikantisissa vihoissa lähinnä pojilta pojille. En ole kuulkuut että tytöillä olisi ollut samanlasta kulttuuria. Niiden klassikko oli ”Ollin kuppivuodet” Muita olivat erilaiset ”isojenpoikien laulut” mm. ”Laulu Maijasta” ja ”Raaspiikkilaulu”, joka alkoi, että ”K:llä tehdään kuninkaita, hienoja herroja runtinaita – …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Tex Willer ja keräilykuvat

Viisikymmenluku ja 60-luvun alku olivat keräilyn kulta-aikaa. Me Palosaaren pojat keräilimme Pauligin kahvipakettien suojakansia, joissa oli autonkuvia ja Tex Wlillaer-lehtiä. Tytöt keräilivät filmitähtien kuvia ja kiiltokuvia. Suomessa Tex Willer alkoi ilmestyä tammikuussa 1953 nimellä Tex. Lehti ilmestyi piccolo-muodossa vuoteen 1965 saakka noin 26 numeron vuosivauhdilla. Lehden ilmestymispäivä oli muistaakseni tiistai. …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Cella ja Maximillians

Paikan nimi oli Cella tai oikeammin Cella Wasaensis. Paikka oli ns. tavallisen kansan tanssipaikka. Siellä oli elävää musiikkia niin kuin lähes kaikissa vaasalaisissa tanssiravintoloissa 60-70 luvuilla. Cella ja myöhemmin Maximillians sijaitsi nykyisen Tammipihan kohdalla. Paikan vakio-orkestereita oli Kurt Lindqvistin kvartetti. Siinä soittivat ainakin Kurt itse, Martti Lyyra, Toivo ”Topi” Mandell …

Lue lisää »

Näe syvemmällea Vaasaan: Jousipyssyt ja ritsat

Olen monta kertaa pohtinut sitä, että mitä pleikkarisukupolvi ajattelisi jos heiltä vietäisiin lelu ja tilanne annettaisiin jousipyssy tai hernepyssy tai ritsa. Meille viisikymmen- ja kuusikymmenluvuilla kasvaneulle nämä, ja monet muut itsevärkätyt lelut ja varusteet olivat täyttä elämää. Jousipyssy Yksi keskeisitä leluista oli jousipyssy ja itsevuoltu nuoli. Jousen tekemiseen tarvittiin ehdottomasti …

Lue lisää »