Carl Axel Setterbergin pitäisi olla kaikille itseään vaasalaisina pitäville tuttu nimi. Eikä suotta, sillä monien vaiheiden jälkeen uusi Vaasa päätettiin rakentaa Klemetinniemeen eli tälle nykyiselle paikalleen. Keisari Nikolai I ratkaisi paikan ja senaatti julkaisikäskykirjeen 1.3.1854 ja Vaasa alkoi palon jäljiltä syntyä uudelleen. Setterbergi oli hoitanut lääniarkkitehdin virkaa vuoden verran ja …
Lue lisää »
Muistojen Villa – kartano, huvila, ravintola ja lopulta vielä tv-studio Kun Klemetsön kylän ikivanhasta tilasta 1809 lohkaistiin Sandvik-niminen tila, niin veljekset Simon ja Gabriel jakoivat tilan. Simon joutui lainaamaan rahat sairaalalääkäri Fredrik Sanmarkilta, ja takuuna oli kiinnityksenä nykyinen Villan alue. Simon Sandvik ei pystynyt hoitamaan lainaa, ja tila siirtyi pilkkahinnasta …
Lue lisää »
Nostalginen juttu Pirkon Pubista Kansan Ääni 31.7. 1986 VAASA – …kuu loistaa, koirat haukkuu, karavaani vain kulkee… runoili parannuksen tehnyt saatanallisen syntisen elämän elänyt vanha unkarilainen ruhtinas. Kuva: Tiina Mäki Korg’n Pirkon kahvila kalarannassa toimii, vaikka fiskari ajaa kalapaattinsa Långskäriin ja sieltä tulee kala peltilehmällä kalarantaan, kauppahalliin ja muualle. Kaikki …
Lue lisää »
Tavataan Hartmanintalon edessä Juttu n. 2006 Koko Suomea ajatellen Vaasan symboli on Yrjö Liipolan mahtava Vapauden patsas. Mutta näin vaasalaisittain kaupungin kulttuurin, historian ja vilkkaan liike-elämän symbolina on tiukasti Hartmanin talo. Joskus tehdään sarja ”kuuluisia kohtauspaikkoja” ja se on pakko alkaa Hartmanin kulmalla: ”Tavataan sitten Hartmanin edessä!” Siellä on jo …
Lue lisää »
J:Kangas: Katunimistön periaatteet Kun uuden Vaasan (nykyisen kantakaupungin) asemakaava vahvistettiin 1.8.1855, se ei sisältänyt kadunnimiä, vaan ne vahvistettiin senaatissa erillisellä piirustuksella ruotsinkielisinä. Kantakaupungin katunimistö kuvaa hyvin tuon ajan tapaa nimetä kadut niille ajatellun tai toteutetun toiminnan mukaan. Kauppapuistikko ajateltiin kaupan valtaväyläksi, Koulukadun varrella sijaitsivat koulut, Raastuvankadun ja Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsi …
Lue lisää »
Vaasan puistokadut Vaasan puistokadut – aluksi pelkkää paloturvallisuutta 1800-luvulla oli Suomessa useita suuria kaupunkipaloja – Vaasa sai osansa v. 1852 elokuun 9. päivä. Vöyriläinen talonpoika aiheutti palon vahingossa – tunnusti sitten vasta kuolinvuoteellaan papille ja sai samalla häneltä synninpäästön. Rauha hänen muistolleen! ’ Jälkiviisaat ovat todenneet, että tämä olikin Vaasan …
Lue lisää »
Vaasan vesitorni näkyy aina Näin se on: olet melkein missä tahansa Vaasassa, vesitorni on aina silmissäsi. Se on nähnyt hyviä ja huonoja aikoja kuten itse kukin. Ennen näitä nykyajan hienouksia palovahti päivysti siellä yötä päivää. Kuva: M. Korkman Tornissa oli erivärisiä lamppuja, jotka sitten ilmoittivat tietyn kaavan mukaan, missä kaupunginosassa …
Lue lisää »
Kaivojen kaupunki Ennen Suomen sotaa, josta Runeberg runoili, jo vuonna 1800 jouluna annettiin maamme ensimmäinen virallinen rakennusjärjestyssääntö. Vaasassakin sittemmin joka tontilla tuli olla kaivo. Toreilla ja yleisillä paikoilla kaivot olivat tarkasti määritelty ja piirrustukset vahvistettu virastoissa. Kirkkopuistossakin oli aikoinaan kaivo ruotsalaisen lyseon (ent. raatihuone) ja kirkon välillä. Ja Rantakadulla Edenin …
Lue lisää »
Jussi Kangas Asevelikylän kyläpäällikkö ja paikallishistoroitsija Vaasalainen paikallishistoroitsija ja kunnallispoliitikko Jussi Vihtori Kangas (18.11. 1936 Ylistaro -11.04. 2012) Vaasa) ussi Kangas (69) oli historiafriikki. Henkilöhistoria, ihmiskohtalot ja tapahtuneen yleiset ja salatummat yhteydet vetivät Kangasta vastustomattomasti puoleensa. -Olen ollut koko elämäni ajan kiinnostunut historiasta. Ensimmäisen historiantutkimukseni tein jo nuorukaisena kun suoritin …
Lue lisää »
Jääkärivärvärin uskomaton tarina Jorma Ojaharju Aktivismin ja jääkärivärväyksen tärkeimpiä tyyssijoja oli Vaasan saaristossa sijaitseva kesäasunto, joka nykyisin tunnetaan nimellä Villa Gerby. Talon omisti hovioikeuden asessori Balder Hemmer. Se sijaitsi yksityisellä alueella kaukana saaristossa. Automobiileja oli vähän ja hevosellakin matka kesti kauan. Ei sinne miliisi olisi osannut. Samalla mökillä vietti ukko-Hemmerin …
Lue lisää »
Taiteen markkinat ja markkinoinnin taide Jorma Ojaharju m. 2004 Jumala antoi ihmiskunnalle taiteen ja piru arvostelijat ja markkinat. Englantilainen kirjailija Rudyard Kipling kertoi, kuinka arvostelijantoiminta alkoi: maapallon ensimmäiset luodut – mies ja nainen – istuivat suuren veden rannalla ja piirsivät kepillä kuvia hiekkaan. Piru pisti päänsä pusikosta ja sanoi: – …
Lue lisää »
Entinen Vasabladetin toimittaja Anna-Lisa Sahlström on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan nimeltä ”Mordet på kören”. Kirja kertoo vaasalaisen Svea Staaf-Niemisen ja hänen miehensä Eino Niemisen tarinan. Eino Nieminen on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan miehenä, jonka lapuanliike pieksi ja jonka housut lapualaiset riisuivat Vaasan kaupungintalon edessä kesäkuun 4 päivänä 1930 Työn Äänen oikeudenkäynnin …
Lue lisää »
Kaikkivaltiaat ennakkokäsitykset Ohjasin harrastajakirjoittajia Vaasa-opistossa viiden vuoden ajan. Painotin jatkuvasti sitä, ettei lukemisen tärkeyttä voi kylliksi korostaa. Jokapäiväisestä lukemisesta täytyy tulla tapa ja on luettava muutakin kuin kaunoa. On luettava parhaita ja heihin eivät välttämättä kuulu myydyimmät. kuva: Vaasa ennen ja Nyt ja Tapio Parkkari Joka pelkää vaikutteita lukekoot Danusia …
Lue lisää »
Kanava 7/2002 Jorma Ojaharju Elämää Ruotsalais-Suomessa Kielen sionistinen varjelemispolitiikka sivuuttaa kaiken muun, sillä se on ruotsinkielisten yhteinen Pyhä Asia. Se on velvoite, jota ei hetkeksikään sovi unohtaa. Asuin Vaasassa vuodesta 1987 vuoteen 2002. Helsingissä käydessäni minulta kysyttiin, kuinka jaksoin elää pimeimmällä hurrialueella. Eihän sielä suomea puhuta, eikä juuri ymmärrettävää ruotsiakaan. …
Lue lisää »
Hiidenkivi- Suomalainaen kulttuurilehti 4/98 Jorma Ojaharju Barclay de Tollyn marssi jään yli Ruotsiin ja tulikuuma majakka ja muita Merenkurkun kummallisuuksia. Jääsodankäynnin huippuihin kuuluu venäläisen kenraali Barcklay de Tolly man rssi jäätyneen Merenkurkun yli Uumajaan ja takaisin Suomen sodassa 1809. Nelisensataa sotilasta kuoli viimaan ja pakkaseen. Venaläsiten luut siunattiin Metropoliitta Leo, …
Lue lisää »