Billig Strøm | Lånekalkulator | Sammenlign Utleiefirmaer | Skjeggkre | Billigste Forsikringsselskap 2019 | Alarmer | Beste Kredittkort | Billigste Mobilselskaper
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan puistokatujen historiasta

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan puistokatujen historiasta

Vaasan puistokadut

Vaasan puistokadut – aluksi pelkkää paloturvallisuutta

1800-luvulla oli Suomessa useita suuria kaupunkipaloja – Vaasa sai osansa v. 1852 elokuun 9. päivä. Vöyriläinen talonpoika aiheutti palon vahingossa – tunnusti sitten vasta kuolinvuoteellaan papille ja sai samalla häneltä synninpäästön. Rauha hänen muistolleen! ’

Jälkiviisaat ovat todenneet, että tämä olikin Vaasan onni, sillä nyt päästiin tekemään uutta Vaasaa neitseelliselle Klemetinniemelle. Vapaat kädet asemakaavan suhteen sai Ruotsista Gävlestä tullut lääninkonduktööri (ei ’junaherra’) ja sittemmin yliarkkitehti C A Setterberg. Yli yön paloi tutkijan kammiossa öljylamppu ja tämä nerokas asemakaava oli valmis.

Palon pelko pontimena

Hän suunnitteli ’palomestarin asemakaavan’. Siinä Vaasa oli viidellä kaikille tutuilla puistikkokaduilla jaettu suuriin ruutuihin. Puistikoiden tasapainopiste on jossain nykyisen luterilaisen kirkon seutuvilla. Pihoille hän määräsi myös puita ja pensaita sekä tietyn määrän kaivoja vedenottoa varten.

Kaikille tutut puistikkokaivot ovat kauniit koristeet nyt… Suomen Pankin tuntumassa oleva on turistien eniten valokuvaama. Siellä kaivon reunalla kuulemma noin sata vuotta sitten paikallinen kylähullu ja hanuristi soitteli omaksi ja muiden iloksi.

Väitteistä huolimatta Vaasan kaupunkihistoria eli ajantieto on vajavaisesti tutkittu ja niitä valkoisia läikkiä löytää ihan amatööri asianharrastaja. Paljon ovat saaneet selville Victor Hoving ja Mirjam Lehtikanto. Viimeksi mainittu paljon kiinnostavia pikku yksityiskohtia. Puistikkohistorian hän tutki aikoinaan tarkasti.

Hovipuistikko perunamaana

Hovipuistikon vihersarka valmistui ensin torin paikkeille saakka. Joku viisas keksi vuokrata ilmaiseksi Hovipuistikon keväällä 1859 halukkaille perunamaaksi. Tässä oli ajatuksena, että maa möyhentyy hedelmälliseksi syksyksi, kun puut istutettiin. Ensimmäiset koivut istutettiin ja erikoisluvalla rakennuskomitea sai ottaa Vaskiluodon metsistä 600 tukikeppiä avuksi. Joku kirjoitti paikallisen lehden yleisönosastoon, että homma on suuruudenhulluutta – ei Vaasasta sentään mitään uutta Pariisia saada. Ei aivan saatukaan, mutta sopii puistikoiden puita ihailla keväisessä vihreydessä tahi talvisessa ranteenpaksuisessa huurassa. Entinen sotilas puutarhurina

Otsikon surkuhupainen ihmeellisyys liittyy puistikkojen historiaan. Mistään dokumentista ei löydy syytä, miksi kaupunki palkkasi entisen virattoman sotilaan nimeltään Karl Smeds uusien puistikkojen puutarhuriksi. Setterberg niinsanotusti poltti proppunsa ja totesi, että ’eihän mies ole ammattitaitoinen eikä edes innostunut työhönsä’. Tämä viraton sotilas oli hankkinut väärärunkoisia ja nopeasti kasvavia puita puistikolle. Lisäksi taimien juuret olivat olleet liian kauan ilmalle alttiissa tilassa, totesi Setterberg.

Kaiken kukkuraksi Smeds oli istuttanut puut mutkitellen – oli siinä byrokraateilla ihmettelemistä silloin. No, maistraatti vaan totesi, että pitää saada puistikoille uusi valvoja. Ruotsista on Vaasa saanut usein apua ja nyt tuli sieltä alan mies S. Lindh hoitelemaan hommat – lisäksi hänen käsiensä jälkiä on tämä upea kirkon puisto keskellä kylää.

Viikate kävi

Puistikkojen upeat puut oli hankittu Suomesta, Ruotsista ja Saksasta. Koivut, lehmukset, jalavat, vaahterat ja jokunen pihlajakin punatulkun iloksi menestyivät hyvin. Nyt huomattiin 50-luvun vaihteessa, että useimmat puistikkojen puut olivat kauniista näöstään huolimatta sisältä lahoja. Vaasalaiset kiristivät hampaitaan ja eräs valtuuston jäsen manattiin ihan helvettiin saakka. Hän ajoi nimittäin ponnekkaasti asiaa, että puut parturoidaan kerta laakilla maan tasalle ja istutetaan uudet terveet taimet. Esimerkiksi Vaasanpuistikko oli autio ja tyhjä aikansa, mutta nyt ovat terveet ja kauniit puut jo melkein miehen iässä. Kauppapuistikon puiden kasvu myös vaan jatkuu. Korsholmanpuistikko on aina ollut rehevin lehmusten kasvualusta ja todella kaunis päästä päähän. Puiden terveyttä kyllä seurataan kautta linjan.

Vaasan Markkinat kuvassa

Vaasan Markkinat on taas herätetty henkiin ja hyvä näin. Venäläistämisen aikana tsaari ne kielsi, sillä ’siellähän vaan juodaan ja tapellaan’. Markkinat myös liittyvät puistikkokatujen historiaan.

Setterbergin alkuperäisessä asemakaavassa Hovioikeudenpuistikon ja Vaasanpuistikon puusto oli vedetty ohi torin sivujen katkeamattomana jonona. Markkinoilla oli jo tuolloin niin kova maine, että puurivit ja nurmikot katkaistiin torin kohdalla siihen malliin kuin tänään on nähtävissä. Pelättiin markkinaväen sotkevan nurmikot mekastaessaan ja vaikka jopa kaatavan puita. Olikohan pelko turha, mutta on meillä nyt iso ja avara tori, joka kyllä hyvin toimii kaupantekopaikkana. Torille on tehty uusia suunnitelmia. Olen muuten sitä mieltä, että se kaamea esiintymislava alareunassa on syytä hävittää, sehän pilaa koko kauniin torin ilmeen ja lisäksi vaikeuttaa rehtien torikauppiaiden ammatinharjoittamista.

Vaasa ei olisi Vaasa ilman näitä viittä puistikkokatua. Kyllä ne kuuluvat aivan oleellisesti vaasalaiseen kaupunkikuvaan ja ne tunnetaan kaukana maan rajojen ulkopuolella. Vaasan asemakaavaa käyvät ulkolaiset asemakaava-asiantuntijat tänä päivänä tutkimassa.

Tapasin #edit (viimae kesänä) Tallinnan laivalla saksalaisen alan miehen ja hän oli käynyt omin nokkineen tutkimassa Setterbergin neroutta. Kysyessäni, että otitko yhteyttä täällä virkamiehiin asian tiimoilta, niin arkkitehti vastasi, että ei siinä byrokraatteja tarvittu ’saku’ oli öisin kulkenut puistikoita ja tehnyt omia havaintojaan.

– Ilmava, väljä, kaunis, sopusuhtainen ja toimiva on Vaasan asemakaava, kiteytti arkkitehti. Noinhan se on. Silmähän sokeutuu nopeasti kauneudelle ja pitääkin tässä ensi kerralla kaupungilla katsella puistikoita sillä silmällä.

Peku Haapalinna

Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.

Pertti ”Peku” Sommerfelt (aik. Haapalinna) kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen.

Sommerfelt luovutti kirjoituksiensa oikeudet Tapio Parkkarin ylläpitämälle vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006.

 

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Wolffilla oli suurperhe

Ulkovaasalainen/Heikki Halonaen/ 25.7. 2015 Kauppaneuvos C.G.Wolffin perhe on jo 1800-luvunkin säätyläisten mittapuun mukaan suurperhe, vaikka …

Vastaa