´ Miten kerrot Vaasasta ilman, että rasitat lukijaa suurella määrälla vuosilukuja, kaupungin historiallisella menneisyydellä, jota juuri kukaan ei osaa yhdistää oikeisiin vuosikymmeniin tai vyöryttämällä ylenmäärin kuuluisien kaupunkilaisten nimiä, jotka tunnetaan lähinnä Vaasassa? Näin se käy. Vaasa on kaupunkina runsaat vuotta vanha jos aika lasketaan kaupungin perustamisesta nykypäivään. Alkuperäinen Vaasa paloi …
Lue lisää »
Suomen hallituksena toimi keväällä 1918 ns. Vaasan senaatti. Sen muodostivat aluksi tammikuun lopussa Vaasaan siirtyneet kolme senaattoria Heikki Renvall, E. Y. Pehkonen ja Alexander Frey sekä neljäntenä Tampereelta muutamaa päivää myöhemmin tullut Juhani Arajärvi. Maaliskuun lopussa heihin liittyivät senaatin puheenjohtaja pääministeri P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén. Vaasan senaatti palasi …
Lue lisää »
Prof. Heikki Ylikangas Esitelmä tapahtumista Vaasassa 1918, pidetty 1.12.2014.) Vaasan kaupunki oli vuoteen 1918 saakka voi sanoa tavallinen pohjoissuomalainen läänin pääkaupunki. Vaasassa oli asukkaita noin 21 000, runsaasti vähemmän kuin puolet siitä, mitä esimerkiksi Tampereella, Turussa ja vaikkapa Viipurissa. Suomen julistautuminen itsenäiseksi kuudes joulukuuta 1917 ei mitenkään erityisesti muuttanut juuri …
Lue lisää »
Scientific publications by Prof. Ilkka Virtanen Kasarmintorin Perinnemuuriin ovat saaneet laattansa kaikki aina 1550-luvulta lähtien Vaa-saan sijoitettuina olleet sekä vii-me sotien aikana Vaasassa perustetut joukko-osastot. Laattoja on kolmessa osamuurissa yhteensä 25 kappaletta. Perinnemuuri muodostaa samalla laajemman taustan kolmelle maamme itsenäistymiseen liittyvälle muis-omerkille, joilla on valtakunnallinen status: Suomen Vapaudenpatsas torilla, Jääkäripat-sas …
Lue lisää »
Vaasan kaupunkikehitys on julkaissut paikallishistoriallisen kirjan ”Kertomuksia Vaasasta – Berättelser om Vasa”. Kertomuksia Vaasasta tarkastelee kaupungin ja sitä ympäröivän seudun historiaa useista eri näkökulmista usean vuosisadan ajalta. Kirja on tarkoitettu niin vaasalaisille kuin naapureille ja matkailijoillekin. Sen tarkoitus on tarjota huvia ja hyötyä ja toimia eräänlaisena vaasalaisuuden käsikirjana, josta tarvittavat …
Lue lisää »
Wikipediassa on jatkuvasti päivitettävä luettelo Vaasan julkisista patsaista, muistolaatoista ja muista julkista taideteoksista. Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Vaasan pysyvät julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Vaasaan on liitetty Vähänkyrön kunta vuonna 2013 ja osa Sulvan kuntaa vuonna 1973. Muistolaatat ovat omassa kappaleessaan. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia …
Lue lisää »
Vaasan kaupunki on julkaissut karttasovelluksen, joka paikantaa Vaasan muistomerkit ja patsaat kartalle. Sovellus tarjoaa käyttäjälle lisätietoa muistomerkeistä ja valmiiden reittien avulla käyttäjä voi tutustua eri kaupunginosissa sijaitseviin kohteisiin. Sovellus on toteutettu yhteistyössä kantakaupungin asukasyhdistyksen varapuheenjohtajan Aimo Nybergin kanssa, jonka blogi-teksteihin sovelluksen tiedot perustuvat. Sovelluksessa on yhteensä noin 150 patsasta ja …
Lue lisää »
Wasastjernan talo tarjoaa aidon historiallisen ympäristön ja ainutlaatuisen näkymän Vaasan historiaan. Talo täynnä tietoa, tunteita ja traditioita! Talossa toimii Vanhan Vaasan museo, joka on sisustettu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alkupuoliskon porvariskodiksi. Vaasan vaurain porvari Abraham Falander, aateloituna Wasastjerna, rakennutti talon vuosina 1780–81. Se oli ainoa yksityinen kivitalo, joka säilyi kaupungin …
Lue lisää »
TAITEILIJAESITTELY: Tiina Lehtimäki Tulen pyytämään vaasalaisia taiteilijoita esittelemään itsensä omin sanoin. TAITEILIJAESITTELY Tiina Lehtimäki Olen Tiina Lehtimäki, kuvataiteilija. Olen paljasjalkainen vaasalainen, nykyään asun ja työskentelen kesäisin Maxmon Österössä, talvisin Gran Canarialla. Valo ja meri ovat minulle tärkeitä. Olen Suomen Taidegraafikoiden, Pohjalaisen Taiteilijaliiton ja Vaasan Taiteilijaseuran jäsen. Teoksiani on ollut mukana …
Lue lisää »
Ulkovaasalainen/Heikki Halonen/28.9. 2015 Tynnyrintekijä Frans Immanuel Sällergren muutti perheineen Vaasaan 1876 Kristiinankaupungista. Fransilla oli mukanaan vaimonsa Ida, kaksivuotias tyttärensä Laura Wilhelmina ja isänsä vanha tynnyrimestari Johan. Perhe oli asunut Kristiinankaupungissa vain kahden vuoden ajan tultuaan sinne Turusta, mistä Ida oli kotoisin. Frans ja Ida olivat avioituneet 20.8.1873 Turussa ja Laura …
Lue lisää »