Vaasa – kaikki tarpeellinen Vaasasta

J:Kangas: Katunimistön periaatteet Kun uuden Vaasan (nykyisen kantakaupungin) asemakaava vahvistettiin 1.8.1855, se ei sisältänyt kadunnimiä, vaan ne vahvistettiin senaatissa erillisellä piirustuksella ruotsinkielisinä. Kantakaupungin katunimistö kuvaa hyvin tuon ajan tapaa nimetä kadut niille ajatellun tai toteutetun toiminnan mukaan. Kauppapuistikko ajateltiin kaupan valtaväyläksi, Koulukadun varrella sijaitsivat koulut, Raastuvankadun ja Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsi …

Vaasan puistokadut Vaasan puistokadut – aluksi pelkkää paloturvallisuutta 1800-luvulla oli Suomessa useita suuria kaupunkipaloja – Vaasa sai osansa v. 1852 elokuun 9. päivä. Vöyriläinen talonpoika aiheutti palon vahingossa – tunnusti sitten vasta kuolinvuoteellaan papille ja sai samalla häneltä synninpäästön. Rauha hänen muistolleen! ’ Jälkiviisaat ovat todenneet, että tämä olikin Vaasan …

Vaasan vesitorni näkyy aina Näin se on: olet melkein missä tahansa Vaasassa, vesitorni on aina silmissäsi. Se on nähnyt hyviä ja huonoja aikoja kuten itse kukin. Ennen näitä nykyajan hienouksia palovahti päivysti siellä yötä päivää. Kuva: M. Korkman Tornissa oli erivärisiä lamppuja, jotka sitten ilmoittivat tietyn kaavan mukaan, missä kaupunginosassa …

Kaivojen kaupunki Ennen Suomen sotaa, josta Runeberg runoili, jo vuonna 1800 jouluna annettiin maamme ensimmäinen virallinen rakennusjärjestyssääntö. Vaasassakin sittemmin joka tontilla tuli olla kaivo. Toreilla ja yleisillä paikoilla kaivot olivat tarkasti määritelty ja piirrustukset vahvistettu virastoissa. Kirkkopuistossakin oli aikoinaan kaivo ruotsalaisen lyseon (ent. raatihuone) ja kirkon välillä. Ja Rantakadulla Edenin …

Jussi Kangas Asevelikylän kyläpäällikkö ja paikallishistoroitsija Vaasalainen paikallishistoroitsija ja kunnallispoliitikko Jussi Vihtori Kangas (18.11. 1936 Ylistaro -11.04. 2012) Vaasa) ussi Kangas (69) oli historiafriikki. Henkilöhistoria, ihmiskohtalot ja tapahtuneen yleiset ja salatummat yhteydet vetivät Kangasta vastustomattomasti puoleensa. -Olen ollut koko elämäni ajan kiinnostunut historiasta. Ensimmäisen historiantutkimukseni tein jo nuorukaisena kun suoritin …

Jääkärivärvärin uskomaton tarina Jorma Ojaharju Aktivismin ja jääkärivärväyksen tärkeimpiä tyyssijoja oli Vaasan saaristossa sijaitseva kesäasunto, joka nykyisin tunnetaan nimellä Villa Gerby. Talon omisti hovioikeuden asessori Balder Hemmer. Se sijaitsi yksityisellä alueella kaukana saaristossa. Automobiileja oli vähän ja hevosellakin matka kesti kauan. Ei sinne miliisi olisi osannut. Samalla mökillä vietti ukko-Hemmerin …

Taiteen markkinat ja markkinoinnin taide Jorma Ojaharju m. 2004 Jumala antoi ihmiskunnalle taiteen ja piru arvostelijat ja markkinat. Englantilainen kirjailija Rudyard Kipling kertoi, kuinka arvostelijantoiminta alkoi: maapallon ensimmäiset luodut – mies ja nainen – istuivat suuren veden rannalla ja piirsivät kepillä kuvia hiekkaan. Piru pisti päänsä pusikosta ja sanoi: – …

Entinen Vasabladetin toimittaja Anna-Lisa Sahlström on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan nimeltä ”Mordet på kören”. Kirja kertoo vaasalaisen Svea Staaf-Niemisen ja hänen miehensä Eino Niemisen tarinan. Eino Nieminen on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan miehenä, jonka lapuanliike pieksi ja jonka housut lapualaiset riisuivat Vaasan kaupungintalon edessä kesäkuun 4 päivänä 1930 Työn Äänen oikeudenkäynnin …

Kaikkivaltiaat ennakkokäsitykset Ohjasin harrastajakirjoittajia Vaasa-opistossa viiden vuoden ajan. Painotin jatkuvasti sitä, ettei lukemisen tärkeyttä voi kylliksi korostaa. Jokapäiväisestä lukemisesta täytyy tulla tapa ja on luettava muutakin kuin kaunoa. On luettava parhaita ja heihin eivät välttämättä kuulu myydyimmät. kuva: Vaasa ennen ja Nyt ja Tapio Parkkari Joka pelkää vaikutteita lukekoot Danusia …

Kanava 7/2002 Jorma Ojaharju Elämää Ruotsalais-Suomessa Kielen sionistinen varjelemispolitiikka sivuuttaa kaiken muun, sillä se on ruotsinkielisten yhteinen Pyhä Asia. Se on velvoite, jota ei hetkeksikään sovi unohtaa. Asuin Vaasassa vuodesta 1987 vuoteen 2002. Helsingissä käydessäni minulta kysyttiin, kuinka jaksoin elää pimeimmällä hurrialueella. Eihän sielä suomea puhuta, eikä juuri ymmärrettävää ruotsiakaan. …