Jussi Kangas 1936-2012 oli historiafriikki. Henkilöhistoria, ihmiskohtalot ja tapahtuneen yleiset ja salatummat yhteydet vetivät Kangasta vastustomattomasti puoleensa. -Olen ollut koko elämäni ajan kiinnostunut historiasta. Ensimmäisen historiantutkimukseni tein jo nuorukaisena kun suoritin nuorisoseuramerkkiä, sanoi Kangas Tapio Parkkarillea keasällä 2005. Paikkakunta ja yrityshistoroitsija Kankaasta tuli vasta eläkevuosina. Tätä ennen hän ehti tehdä …
Lue lisää »Vaasalainen henkilökuva: Pentti Tarpio on poissa
Tarpion elämäntyö oli StarSoft. Yritys aloitti vuonna 1987 kommandiittiyhtiönä. Vuonna 1995 yhtiömuodoksi vaihdettiin osakeyhtiö. Samalla yrityksen perustajan Pentti Tarpion pojat, Jari ja Jarto Tarpio, tulivat mukaan toimintaan osakkaina. StarSoft Oy toimi sisaryhtiönsä Kauppagalleria Wasan eli vaasalaisittain Black Jackin omistamissa tiloissa Vaasanpuistikolla.
Lue lisää »Kuka muistaa Slippersit
The Slippers yhtyessä soittivat: Björn Nalle Schauman, Matti Kemikoski, Pentti Valkeakari ja Sakari Pohjoisaho (Saku and the Slippers)
Lue lisää »Ojaharju raitistui kuolemanhädässä
Iso mies ei aina ole herkkä, mutta Jomppa on. Hän on rehevä kuin renessanssiruhtinas. Jompan elämä on ollut värikästä aaltoliikettä; hän on maistanut nautintoja ja kärsinyt krapulaa. Ehkä hän on nähnyt enemmän kuin me muut, tavalliset elämän tallaajat.
Lue lisää »Jorma Ojaharju: Toivo Kuulasta
Pohjalainen 16.tammikuuta 1987 Toivo Kuula ei päässyt ajoissa lääkärille Toivo Kuulan syntymää verhoaa samanlainen salaperäisyys kuin hänen kuolemaansakin. Jotkut vannovat hänen syntyneen Vaasassa ja jotkut toiset Alavudella. Kuulan ampujia löytyi peräti neljä: jääkärikapteeni Pekka Heikka ja jääkärivääpeli Oskar Einar Pirinen, kauppamatkustaja Valli sekä ruotsalainen vääpeli Alm, joka oli ylvästellyt ampuneensa …
Lue lisää »Asko Halme on poissa
Vaasan viimeinen kaupunginarkkitehti Asko Halme on kuollut 88-vuoden iässä. Hän kuoli äkillisen sairaskohtauksen seurauksena 29.6. Halme syntyi Kotkassa 17.1.1931. Toimittuaan Helsingissä kaavoitusarkkitehtinä hän muutti Espoosta vanhaan kotikaupunkiinsa Vaasaan 1975. Hänen ehtonsa Vaasaan kaupunginarkkitehdin työn vastaanottamiselle oli, että työhön kuuluisi hallinnollisten tehtävien lisäksi rakennusten suunnittelu. Hän suunnittelikin uransa aikana useita rakennuksia …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Kauppakeskukset halutaan lähelle keskustaa
Kauppakeskukset halutaan keskustaan Tämä julkaistiin vaasalaisia.info kaupunkiblogissa 27.08. 2008. Mikä on muuttunut sen jälkaeen? Suurin osa suomalaisista haluaa kauppakeskukset lähelle keskustaa. Aamulehden teettämän kyselyn mukaan tätä mieltä on 58 prosenttia kansalaisista. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat maanantaina. Kuva: Johan Hagström Tutkimuksen tulos on juuri päinvastainen kuin miten Vaasassa toimitaan. Vaasassa kaavoittaja …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Hovioikeuden puiston tarina
Hovioikeutta ympäröivä puisto on yksi Vaasan kauneimmista puistoista. Sen historia ulottuu ajassa taaksepäin aina uuden kaupungin peraustamiseen asti. Hovioikeudentalo rakennettiin Hovioikeudenpuistikon päätteeseen Setterbergin 1855 suunnitelmin. Hän suunnitteli samaan aikaan myös rakennusta ympäröivän englantilaistyylisen puiston kaartelevine käytäväverkostoineen. Puistosuunnitelmasta toteutettiin vain käytäväverkosto ja rakennuksen lähipuisto. Vielä 1900-luvun alussa Hovioikeudenpuisto oli pääosin luonnontilassa. …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Kaupunginkirjaston myrkkykaappi
Toisen maailmansodan jälkeisinä ”vaaran vuosina” maassamme ollut liittoutuneiden valvontakomissio puuttui Suomen kirjastojen kokoelmien sisältöön. Erityisesti valvontakomission venäläiset jäsenet vaativat heidän mielestään neuvostovastaisten kirjojen poistamista kirjastojen kokoelmista. Omaharkinta Kirjastojen omaan harkintaan jäi, mitkä kirjat kokoelmista poistettiin. Kirjat pakattiin laatikoihin, jotka poliisien toimesta sinetöitiin. Myöhemmin, v. 1958 laatikot ja kirjat saatiin palauttaa …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Mitä Pyhän Marian raunioille pitäisi tehdä?
Mitä Vanhan Vaasan rauniokirkon eli Mariankirkon raunioille tulisi tehdä? Miten ne tulisi konservoida ja siirtää jälkipolville? Riittääkö pelkkä konservointi vai pitäisikö raunioille kehittää jonkin uusi funktio? Aiheesta on kaksi erilaista näkemystä. Vanhan Vaasan rauniokirkko Mustasaaren kivikirkko on rakennettu vuosien 1480 ja 1550 välillä. Vaasan kaupunki perustettiin vuonna 1606, väkimäärä kasvoi …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Paikallistiedon tiedonlähteet
Kaupunki kauppaa eadullisesti Vaasan historia –teoksia. Teoksia on sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaasan historia I-III (1606-1852): yhteensä 10 € Vaasan historia IV (1852-1917): 10 € Teoksia on myynnissä pääkirjaston kansalaisinfossa, Pohjanmaan museossa ja Vähänkyrön yhteispalvelupisteessä. Paikallishistorian tiedonlähteet Vaasan kaupungin julkaisemat historianteokset ovat tietysti vain ”virallisia” teoksia Vaasan historiasta. Vaasan historiaa …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasalaisia omakustanteita
Omakustanne on tekijän itsensä kustantama teos. Teoksen julkistamisessa ei ole mukana ulkopuolisia tuottajia tai muita vastaavia kustannuksiin osallistujia. Omakustanteena julkaistaan erityisesti musiikkia, kirjoja, videoita ja podcasteja tai sähköinen-kirja.
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasasta kertovia romaaneja
Tiesitkö että Vaasa ja vaasalaista elämämenoa on kuvattu lukuisissa romaaneisa. Lyhyen googletuksen perusteella niitä löytyy parisenkymmentä ja lisäksi linkkejä sivustoihin, joilla niitä on lisää. Tässä on mukana myös Tiina Hietikko-Hautalan Aavetarinoita Vaasassta, koska sen sijoittaminaen on vaikeata. Kerro omista löydöistäsi. Vasaensis kokoelama Vaasan kaupunginkirjasto on kerännyt, ylläpitänyt ja säilyttänyt vuosia …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Onko vaasalaista perinneruokaa?
Perinneruoka liitetään mielellään johonkin paikkakuntaan. Kaikki tietävät että kalakukko on kuopiolainen perinneruoka, mustamakkara tamperelainen ja rössypottu oululainen perinne ruoka. Vaasalla ei ilmeisesti mitään perinneruokaa ole. Siksi nostan sellaiseksi Janssoninkiusauksen. ”Jannen” valmistamisessa on ainakin kaksi koulukuntaa. Toisen mukaan perunasuikaleet paistetaan yhdsessä anjovisfileiden kanssa ja aoisen mukaan perunasuikaleet on esipaistetttava. Minä kannatan …
Lue lisää »Väitös: Hatkat nuorisokodista voivat johtaa rikoksiin
Väitös: Hatkat nuorisokodista voivat viedä rikoksen polulle tai uhriksi – ennalta estämiseen ja jälkipuintiin kannattaa satsata Sijoitettujen lasten luvattomat poissaolot eli ”hatkat” ovat suuri riski lasten turvalliselle kehitykselle. Sami Isoniemen väitöskirjan mukaan vähintään joka kymmenes lapsi joutuu luvattoman poissaolon aikana rikoksen uhriksi ja joka kolmas on epäiltynä rikoksesta. Poliisi ja …
Lue lisää »