Kraftpriser | Refinansiering av Gjeld | Kaiutin | Halvin liittymä | Forsikring Sammenligning | Innbruddsalarm | Kredittkort Rabatt | Sammenlign Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Hovioikeuden puiston tarina

Näe syvemmälle Vaasaan: Hovioikeuden puiston tarina

Hovioikeutta ympäröivä puisto on yksi Vaasan kauneimmista puistoista. Sen historia ulottuu ajassa taaksepäin aina uuden kaupungin peraustamiseen asti.

Hovioikeudentalo rakennettiin Hovioikeudenpuistikon päätteeseen Setterbergin 1855 suunnitelmin. Hän suunnitteli samaan aikaan myös rakennusta ympäröivän englantilaistyylisen puiston kaartelevine käytäväverkostoineen. Puistosuunnitelmasta toteutettiin vain käytäväverkosto ja rakennuksen lähipuisto.

Vielä 1900-luvun alussa Hovioikeudenpuisto oli pääosin luonnontilassa. Conrad Lindberg laati Hovioikeudenpuiston puistosuunnitelman 1895 ja Paul Olsson 1916. Viimeisin toteutettiin osin 1930-luvulla.

Hovioikeudenpuistossa oli ajalle tyypillisiä “ohjelmallisia puutarharakennuksia”. Ravintolapaviljonki soittolavoineen pystytettiin yksityisen rahoittamana 1870-luvun vaihteessa. Rantapaviljongin omistaja vastasi myös rakennuksen lähipuistosta. Alkuaan kahdeksankulmainen paviljonki laajennettiin suorakaiteeksi 1930-luvulla arkkitehti Emil Finellin piirustusten mukaan. Alkuperäinen muoto näkyy yhä rakennuksen tornissa.

Museovirasto

Uuden Vaasan luoja, kaupunginarkkitehti Carl Axel Setterberg perusteli puistoa sillä, että rantapuistot suojelee kaupunkia myrskyiltä.

Rakkennettiin vankityövoimalla

Arkkitehti A.W.Stenfors mittasi ja piirsi 1892 puistosta asemakaavan. Hovioikeuden puistoon syntyi kaartelevia puistokäytäviä. 1869 vankityövoimalla teetettiin vedenkorkeuden vaihteluilta ja lounaismyrskyiltä suojaava kivivalli. 1870-luvulla rakennettiin herrain kylpylaitos hovioikeuden rantaan

Puiston pohjoisosassa sijaitsee Setterbergin piirtämä pyöreä huvimaja musiikkilavoineen. Eli nykyinen Stramppen. Rakennusvuosi oli 1868.

1887 kaupungin puutarhuri Johan Sundin liitti residenssitalon eteläpäädyn portaat puistokäytävään jotka johti kylpylaitokseen. 1890-luvun loppupuolella puutarha-arkkitehti Ossian Lundén aloitti varsinaiset hovioikeuden puiston istutukset kukkaryhmillä ja pensailla. Monet vanhoista kasveista ovat vieläkin nähtävillä. Sotien johdosta jouduttiin Hovioikeudenpuistoon luovuttamaan viljelypalstoja kaupunkilaisille.


Arkkitehdiksi Carl Axel Setterberg opiskel Ruotsin kuninkaallisessa akatemiassa 1834-1841. Valmistuttuaan hänet nimitettii Gävleborgin rakennusmestariksi. Siellä hän työskenteli 10 vuotta, kunnes kuuli Vaasan palosta ja kiinnostui jälleenrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Vaasassa oli lääninarkkitehdin virka avoinna, johon Setterberg haki. Vuonna 1853 hänet nimitettiin virkaan määräaikaisena. Virka vakinaistettiin vuonna 1885 kun hänestä tuli Suomen suurruhtinaskunnan kansalainen. Vaasan kaupunginarkkitehti Setterbergistä tuli vuonna 1854.

Puisto monessa mukana

Suomen itsenäistymisen epävakaina aikoina hovioikeudenpuisto toimi vaasalaisten viljelysmaana.. Puisto ei vielä tuolloin ollut saavuttanut nykyistä muotoaan. Puistoon sijoitettiin yhteensä 22 pientä viljelmää.

Puisto oli viljelysmaana nelisen vuotta. Hovioikeuden puiston lisäksi pieniä viljelysmaita oli mm. palokaduilla, Hietalahden urheilukentällä, Klemetsön ratapihalla ja mm. Alexanterintorilla eli ortodoksisen kirkon ympäristössä.

Vinttikaivo ja kylpylä

Puistossa sijaitsi 1800-luvun puolivälistä aina vuosisadan vaihteeseen myös vinttikaivo ja rannassa oli uimahuone ja kylpyläosakeyhtiön kylpylä.

Uimala sijaiatsi puiston edustan rantatasanteella. Kylpylaitos sijaitsi uimalan yhteydessä.

Huvimaja

Puistossa sijaitsi myös kevytrakenteinen huvimaja, jollainen on nyt noussut mm, Villan puistoon. Tämänpäivän vaasalaisia kiehtoo erityisesti puistossa oleva salaperäinen merkki kalliossa. Hovioikeiden rakennuksen luoteispuolella lähellä rautatietä ja kiviterasiia on pieni kalliokumpare, jonka laelta löytyi reikäleipää muistuttava uurettu kuvio, jonka yläosassa on merkintä N1 Jj vuosiluku 1883. Selittäjiä ja seliutyksiä löytyi. Oikea selitys on varsin proosallinen. Kysymyksessä on maanmittareiden vaaituksen kiintopiste. Toinen kiintopiste n:o 2 sijaitsee hovioikeudentalon pohjoispuolella kalliopaljastuman itäreunassa.

Väestönsuoja

Muita mielikuvitusta kiehtovia kohteita on hovioikeidentalon Strampenin puolella kallioon lohittu Väestönsuoja. Se louhittiin jatkosodan aikana 1943. Pommisuojaan asenettiin ilmastontilaitteet ja vietiin pöytiö ja penkkejä. Sota lopui aikanaan ja väestönsuojaa ei koskaan tarvinnut käyttää sen alkuperäiseen tarkoitukseen. Tila rappeutui nopeasti. Sitä ehdittiin kuitenkin käyttää mm. epätavanomaisten näyttelyjen pitopaikkana luvulla. Suojassa järjsti näyttelyjä m,. vasan akvarelliseura.

Patsaita

Taide liittyy puistoon myös patsaiden muodossa. Puiston Vasanpuistikon puoleisessa osassa on mm. Lauri Leppäsen veistämä Jääkäripatsa, joka vihitiin vuonna 1958 ja Kirjailija Artturi Leinosen vuonna 1981 paljastettu muistokivi. Muistokiveen kiinnitetyn pronssilaatan on suunnitellut kuvanveistäjä Terho Sakki. Erään hieman alempana kasvavan tammen juurelta löytyy matala muistokivi, joka kertoo puun olevan Lions-järjestön 1981 istuttava ”Rauhan puu”.

Hovioikeudenpuisto kansien välissä

Maisteri ja kotiseutututkija Eija Piispala on koonnut Hovioikeunpuiston vaiheista todella mielenkiintoisen kirjan, jossa kerrontaa hovioikeuden puistojen historiasta vanhoin kartoin ja valokuvin. Piispala kartoittanut ja luetellut mm. kaikki puiston puut. Esimerkiksi havupuita on 11 eri lajiketta ja lehtipuita 21 lajiketta. Pensaslajikkeita hän on löytänyt 34 lajiketta.

Kirjassa on erinomainen viiteluettelo sille joka haluaa tutkia tarkemmin. Taämän blogijutun tiedot ovat Piispalan kirjasta.

Hovioikeuden puistot ja ryytimaat
-vihreää arkkitehtuuria Pohjanmaalta
Alueelliset ympäristöjulkaisut 353/2004
Julkaisija: Länsi-Suomen ympäristökeskus

ISBN 952-11-1769-9 ISSN 1238-8610

Kannen kuva: Petäjä ja pinaakkeli- luonnon ja ihmisen arkkitehtuuria elokuussa 2004

Taitto: Tiina Hietikko
Paino: Ykkös-Offset Oy, Vaasa
57 sivua

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Jussi Kangas: Maaherrantalon kummitus

Maaherrantalon kummitus Pohjanmaan historiallisen museon hallinnassa oleva Maaherrantalo rakennettiin vuosina 1863-65 lääninarkkitehti C. A. Setterbergin …

Vastaa