Perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit Perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho nostatti kiivaan keskustelun rinnastaessaan Suomen perussuomalaiset ja Ruotsin ruotsidemokraatit. Timo Soini on vaiennut vaivaantuneesti tästä väitteestä. Soini pyrkii pitämään hajurakoa ruotsidemokraatteihin, joiden juuret ovat 1940-luvun natsismissa. Ruotsidemokraattien johto irtisanoutui uusnatsismista 1990-luvulla. Natsit Perussuomalaisten juuret ovat 1950-luvun maalaisliittolaisuudessa. Puolue ei ole koskaan ollut natsistinen. Se ”kavahtaa holokaustia”, kuten …
Lue lisää »
Harri V. Hietikko: Onko optimaalista onnellisuutta?
Pyhäinpäivästä on jo kuukausia. Mutta koska ajalla ei kuolleille ole merkitystä ja koska elävien soisi lukevan vuoden vaihteessa kolumneja muustakin kuin kinkun sulattelusta tai tipattomasta tammikuusta, katson oikeaksi luodata nyt mennyttä, nykyistä ja tulevaa jatkuvuuden näkökulmasta. Itse olen viime vuosina alkanut kokea idean sukupolvien ketjusta hyvin konkreettisella tavalla. Pohdintojeni syy …
Lue lisää »
Maria Tolppanen – Me emme ole natseja
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho niputtaa peruspuolueensa ruotsidemokraatien kanssa natsipuolueeksi. Sitä perussuomalaiset eivät ole. Sellaiseen puolueeseen en ole liittynyt. Minulla ei ole minkäänlaista eikä minkään tasoista arjalais-ajatusta. Holokaustia kavahdan, kuten muutkin sivistyneet ihmiset. Tuomitsen huonon maahanmuuttopolitiikan: hyötyturismin, laittoman maahanmuuton, perusteettomat perheenyhdistämiset ja kotouttamisen muuttamisen ylenpalttiseksi sosiaalitukien jakamiseksi ilman päämäärää. En hyväksy, että …
Lue lisää »
Bert Lundström – 60-luku, erityinen vuosikymmen
60-luku, erityinen vuosikymmen Sixties kiehtoo, kummastuttaa ja viehättää edelleen – ja syystäkin, tai monestakin syystä. Mitä erityistä tapahtui, minkälaista liikehdintää ja erilaisia kriisejä sekä ilmiöitä esiintyi ja tapahtui. Muistinvaraisia poimintoja satunnaisessa järjestyksessä: Kuuban ohjuskriisi 1961 Kylmä sota yleensäkin asevarustelu poliittiset salamurhat (Kennedyt, Martin Luther King) Vietnamin sota Biafran sota ja …
Lue lisää »
Janina Lepistö – Pohjanmaasta rannikon helmi
Tulevaisuus. Siinäpä aihe, josta puhutaan paljon ja josta kukaan ei ole varma. Mitä tapahtuu, millaista tulee olemaan? On varmaa, että muutosta tapahtuu aina. Elinympäristö, työllisyys, olosuhteet, kaikki muuttuvat. Mutta miten vaikuttaa tulevaisuuteen ja tulevaan muutokseen? Joskus tuntuu, että on vain sopeuduttava itsestään tapahtuvaan muuttumiseen. Vai voisiko tulevaisuutta muokata aktiivisesti? Suunnittelukoulutuksen …
Lue lisää »
Kolumni – Maria Tolppanen – Uskalla
Tasavallan presidentti sanoi uudenvuoden puheessaan, että päättäjät tietävät, mitä pitää tehdä, he eivät vain tiedä miten saada äänestäjät pysymään päätösten jälkeen. Suomen hallitus on keksinyt siihen keinon. Leikkauslista on toteutettu. Tämä vuosi tulee olemaan entistä tiukempi eläkeläisille, lapsiperheille, työttömille, pienituloisille ja mikroyrittäjille. Heidän elinehtojaan on leikattu Katainen-Stubb hallituksilla. Se on …
Lue lisää »
Ilmainen uusi arpa ei ole voitto
Televisiossa mainostetaan ässä-, casino- ym. arpoja virheellisesti niiden voittojen määrien ja osumien suhteen. Mainoksissa annetaan ymmärtää, että arpavoittoja raaputellaan satoja joka sekuntti eri puolilla maata, mutta se ei pidä paikkaansa. Se on selvää huijausta, sillä ilmainen uusi arpa ei ole voitto. Sillä saattaa saada taas uuden arvan, jolla ei sitten …
Lue lisää »
Lars Gästgivars – Budjettiäänestyksiä eduskunnassa
Joulun allakaan eduskunta ei poikkea muusta yhteiskunnasta. Kiireellisiä äänestyksiä ja illat venyivät yhden ainoan puheenvuoron takia. Etenkin kansanedustajat muistavat, että lehdistö pian julkaisee tiedot kansanedustajien aktiivisuudesta. Kansanedustajan aktiivisuus mitataan kuluneen vuoden aikana pidettyjen puheenvuorojen ja lausuntojen määrän perusteella. Keskustelujen aikana oppositio hiillostaa hallitusta, mikä on hyvä. Mutta sitten on olemassa …
Lue lisää »
Maria Tolppanen – Kuinka te kehtaatte
SDP:n Jorma Kivimäki tulkitsee keskiviikon Pohjalaisessa 2000 €/kk ansaitsevan suurituloiseksi. Asia koski työttömyysturvan leikkauksia. Tästä tulosta korotettu ansioturva on ollut 1 491 €, leikkauksen jälkeen se on 1 400 miinus verot. Minusta tämä ei ole suurituloisuutta. Korotetun ansioturvan leikkaaminen lyö kipeimmin vieläkin pienituloisempia. Jos ansiosidonnainen on alle tonnin, on leikkaus …
Lue lisää »
Maria Tolppanen – Ay-liike saa mennä
Suomalainen ammattiyhdistysliike on kuin paperitiikeri. Äristään yksittäisasioissa, mutta suuriin kokonaisuuksiin ei uskalleta puuttua. Ay-liikkeen perusasioita ovat olleet työntekijöiden oikeudet, työrauha ja työntekijän toimeentulo silloinkin, kun työ loppuu työntekijästä riippumattomasta syystä. Sitä kutsutaan ansiosidonnaiseksi työttömyysturvaksi. Maassa on nyt puolimiljoonaa työikäistä, työkykyistä ja työhaluista ilman työtä. Heidän osakseen on tullut yhteiskunnallinen halveksunta, …
Lue lisää »
Bert Lundström – Kun ymmärrys ja käsityskyky ei enää riitä
Ihmisellä on tarve selittää. Selittää selittämättömiä (ja selvittämättömiä) kysymyksiä ja asioita. Olemassaolonsa mysteeri muun muassa. Hyvät selittäjät ja tarinoiden kertojat sekä satuilijat ovat aina kaikissa yhteisöissä ja kulttuureissa olleet vaikuttajahahmoja sekä samalla myös suosittuja. Puhetaito ja esiintymistaito ovat ominaisuuksia, jotka tehoavat. Hyvin kerrottu satu (tai valhe) on kiehtova ja viihdyttävä …
Lue lisää »
Raija Koivisto – Kulttuurin yhteistyö ja Vaasa
Vaasan kulttuuri- ja kirjastolautakunta irtisanoi 26.11. kaupungin ja Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry:n vuokrasopimuksen Kirkkopuistikon Mira-talosta. Päätöksestä virinnyt keskustelu on kääntynyt päälaelleen. Viimeksi Elisabeth Kronqvistin (sd.) kirjoitus Arbetarbladetissa käsitteli salaliittoteorioita ja rotuerottelupolitiikkaa. Mira-seuran kanssa sovittiin 11.11. vuokrasopimuksen irtisanomisesta 31.1.2015. Vuonna 2006 tehty sopimus on ollut toistaiseksi voimassa, ja irtisanomisaika on ollut …
Lue lisää »
Kalle Lanamäki – MIstä kunnon emäntä
Risto Karhula Kauhajoelta käänsi (9.12.) puheenaiheeni emännän etsimiseksi ja vaati samalla maanviljelyn valvonnan lakkauttamista. On valitettavaa, jos valtio ei korvaakaan satovahinkoja niin kuin perheviljelyaikoina. Tässäkin huomaa, etteivät maanviljelyn yritysmuotoon muuttamisen seuraukset ole valjenneet, esimerkiksi yritysriskit tai yrityskuva. Tuurasin kahtena vuonna sairastunutta vävyäni maanviljelyssä Satakunnassa keskikokoisella tilalla. Opin kunnioittamaan viljelijän ammattia. …
Lue lisää »
Maria Tolppanen – Suomi tarvitsee työtä
Fennovoimaäänestys oli pitkästä aikaan todellinen ponnistus suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen puolesta. Rehellisesti sanoen en voi ymmärtää, miten tässä tilanteessa, jossa työministeriön tilastojen mukaan yli puoli miljoonaa työikäistä, työkykyistä ja työhaluista ihmistä on työttömänä, joku voi vastustaa tätä hanketta. Suomessa elää satatuhatta lasta köyhyydessä ja 20 000 ihmistä seisoo leipäjonossa pelkästään …
Lue lisää »
Jonne Blåfield – Itseoppinut keksijä Aimo Lahti Suomen asialla
Suomalaisten ajatellessa sotiemme sankareita päällimmäisenä nousevat nimet ovat yleisesti niitä jotka ovat palvelleet maatamme toisessa maailmansodassa eturintamassa. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että joku olisi voinut vaikuttaa sodan kulkuun ja suomen puolustukseen linjojen takaa ja jo aikaisemmassa vaiheessa maamme historiaa. Nyky-Suomi elää ja hengittää keksintöjä jotka on maailmalla tunnettuja. Näin oli …
Lue lisää »