Home / Kolumnit /
Janina Lepistö – Pohjanmaasta rannikon helmi

Janina Lepistö – Pohjanmaasta rannikon helmi

Tulevaisuus. Siinäpä aihe, josta puhutaan paljon ja josta kukaan ei ole varma. Mitä tapahtuu, millaista tulee olemaan?

On varmaa, että muutosta tapahtuu aina. Elinympäristö, työllisyys, olosuhteet, kaikki muuttuvat.

Mutta miten vaikuttaa tulevaisuuteen ja tulevaan muutokseen?

Joskus tuntuu, että on vain sopeuduttava itsestään tapahtuvaan muuttumiseen. Vai voisiko tulevaisuutta muokata aktiivisesti?

Suunnittelukoulutuksen saaneena uskon, että tulevaisuuden eteen voi tehdä paljonkin. Aina voi ottaa historiasta oppia ja päätellä kokonaisuuksia tarkastelemalla, mitä kannattaisi tehdä toivotun tuloksen aikaansaamiseksi.

Mutta miten saada muutosta aikaan? Tekemällä kaiken totutulla tavalla, niin kuin on aina ennenkin tehty?

Muutokseen tarvitaan aina toimintoja, tietoisia valintoja tai huomaamatta tapahtuvia. Jokainen valinta sysää asioita eteenpäin, joko johonkin epämääräiseen suuntaan tai idean ollessa tarpeeksi vahva, kohti suunniteltua päämäärää.

Tietoisilla valinnoilla ja hyvillä suunnitelmilla voidaan vaikuttaa vahvastikin siihen, mihin suuntaan muutos tapahtuu. Tämä koskee kaikkea, elinympäristön viihtyvyyttä, Pohjanmaan alueen vetovoimaisuutta sekä ja työllisyysastetta.

Jos esimerkiksi elinympäristö päätetään kaikilla tahoilla luoda viihtyisäksi ja kaikki asiaan liittyvät instanssit tätä ajavat ja teoillaan edesauttavat, muodostuu elinympäristöstä miellyttävä.

Ja jos taas uudistusideat torpataan niiden kustannuksiin tai mahdottomuuteen vedoten, voidaan paras tulevaisuudenkuva unohtaa.

Kuka siis voi vaikuttaa Pohjanmaan alueen vetovoimaisuuteen ja alueen työllisyyteen? Kuka uskoo Pohjanmaahan?

Väittäisin, että parhaiten me pohjalaiset.

Meidän itse täytyy uskoa alueeseemme, sitoutua hyvän tulevaisuuden luomiseen ja on rakennettava aluetta vahvuuksiamme silmälläpitäen ja yhteistyötä vaalien. Muutosta parempaan ei saada kaikkea vastustamalla.

Positiivinen ajattelu, vahvuuksien etsiminen koko Pohjanmaan alueella, rakentava asenne kaikessa kanssakäymisessä ja hyvän puhuminen koko alueesta – myös siitä naapuripitäjästä – edesauttavat osaltaan hyvän identiteetin syntymistä alueelle ja se heijastuu myös ulospäin.

Tänne halutaan tulla ja tänne satsata.

Mitä hyötyä siitä olisi, jos työssäkäyntialueemme kunnat pysyvät erillisinä ja itsenäisinä ja jokainen kunta ajaa vain omia etujaan tiukassa taloustilanteessamme?

Entä mitä hyötyä kuntien yhdistymisestä olisi? Pystyttäisiinkö suuraluetta ajattelemaan kokonaisuutena, jossa on eri ominaisuuksisia alueita?

Nyt on tuotu esiin erinomainen pohja keskustelulle, nyt on aika keskustella koko suurkunta-alueesta, huomioitava faktat ja löydettävä yhdessä ratkaisu, joka aidosti on koko aluetta elävöittävä, vahvuuksia esiin nostava ja eheyttävä. Hihat ylös ja toimimaan!

Janina Lepistö (sd.)

eduskuntavaaliehdokas kaavoitusarkkitehti Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa