Vöyrinkaupungilla sijainneen viinatehtaan Pohjolan Polttimon ovat aikoinaan omistaneet tunnetut vaasalaiset laivanvarustaja Carl-Gustav Wolff, pankinjohtaja Victor Schauman ja Nokia Oy:n uudistajan Kari Kairamon isoisän isä Alfred Kihlman. Otsikkokuva: Vaasan kuvia 1900-luvulta Kieltolaki tuhosi valmistuksen ja myynnin vuonna 1919 ja tuli viinaprännin vuonna 1941. Polttimon rakennukset muutettiin asunnoiksi. Monet niissä asuneista muistetaan …

Loffe, Amigo, Seriffi, Rommi ja muut harminkappaleet Lapsuudessani oli paljon kylähulluja. He olivat yleensä harmittomia ja ympäristön hyväntahtoisen pilkanteon kohteita. Varsinkin vanhempi väki muistelee heitä rakkaudella: oli Hullu-Lauri, Pomppa-Sulo, Topi, Storgårdin Hullu Veli ja monta muuta. Heidän kohtaamisensa pakotti miettimään asioita ja ehkä jopa muuttamaan asioiden tärkeysjärjestystä. Nyt nämä ihmiselämän …

Merenkurkun Jäätie-muistomerkki eli ”kultainen” vastaanottava käsi sijaitsee Tiklaspuistossa. Jäätien on valmistanut kuvanveistäjä Pekka Jylhä. Kokonaisuus koostuu länteen, Ruotsiin päin ojentuvasta kädestä, ja neliönmuotoisesta kivialustasta, kartasta ja karttaselostuksesta. Teoksessa oleva käsi on kämmenpuoli ylöspäin. Apua pyytävä ele siis. Apua pyydettiin lännestä, ja sitä myös saatiin. Käden koko on noin 0,4 x …

Kielestä, kartanosta ja kummituksesta Suomi eli voimallisen muutoksen tilassa myös viime vuosisadan lopulla. Suomi teki tuloaan maan ensimmäiseksi kieleksi. Automobiili valmisteli hevosen syrjäyttämistä maanteiltä. Rautatieverkko kattoi jo ison osan maasta. Junalla se Vaasan uusi kuvernöörikin tuli. Maassa aikoinaan vasemmanpuoleinen liikenne Suomessa oli Ruotsin vallan ajoilta ollut käytössä vasemmanpuoleinen liikenne, mutta …

Commodsore 64 ja Amiga Tiesitko, että Vaasalainen PCI-Data teki 1980-luvulla Suomesta tietoyhteiskunnan. Yritys loi Suomeen väkilukuun suhteutettuna maailman tiheimmän Commodore 64-laitekannan. Lukuisat nykyiset tietokonegurut aloittivat uransa näpeloimalla commodorea. Kysymyas oli vallankumouksesta. Ennen kompuraa tietokoneet olivat sijoitettuna suuriin hallehin ja niitä paimensivat valkotakkiset tietotekniikan ylipapit. Nyt nuoriso ”syöksi” heidät, jos ei …

Aleksander Wihore Bio-Bio oli Palosaaren Holluwood Keskeinen maamerkki Palosaarellla oli tietysti elokkvateatteri Bio-Bio Varisselänkadulla.  Elokuvateatterrin lipunrepijä Peter Wihore oli kaikille tuttu kovasta kuristaan. Peter hukkui kalastusmatkalla Vaasan saaristossa.  Elokuvateatterissa oli yksinkertaiset ovet teatterista poistumista varten valkokankaan oikealla puolen. Kun pikkupojat menivät pissille juuri silloin kun cowboy suuteli valittuaan, kangas valaistui …

Miksi Vaasan nimi oli joskus Nikolainkaupunki? Jorma Ojaharju Miksi Vaasan nimi on joskus ollut Nikolainkaupunki. Kertaan syyt lyhyesti: Palon (1852) jälkeen lahjoitti keisari Nikolai I Vaasalle omista varoistaan kymmeniä tuhansia kultaruplia. Tämän johdosta halusi kuvernööri (maaherra) von Rechenberg vaihtaa Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi Mielenkiintoisin lukemani Vaasan historiasta kertova teos on Vasabladetin …

Kapakat 60 ja 70 luvulla Ensimmäinen nuorten suosima kapakka Vaasasa modernissa mielessä oli Kauppapuistikolla sijainnut ns. ”Vanha-Birra”. Nykyisen ”Pikku-Forumin” paikalla oli yksikerroksinen rakennus, jonne KPO perusti Birra nimisen ravintolan. ”Vanha-Birra” perustettiin Kronqvist omistaman Kahvi-Baarin tiloihin Kauppapuistikko (16). Kronqvist omisti useita baareja Vaasassa 1950-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen oli Jäätelöbaari Kauppapuistikko 21. …

Vapauden Temppeli ei koskaan toteutunut ILKKA VIRTANEN Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus. Vapaussodan …

Tulen julkaisemaan tällä palstalla Peku (Pertti) Haapalinnan, myöh. Sommerfelt kirjoituksia Vaasan historiasta, jotka on julkaistu eri medioissa, ja joiden oikeudet olen saanut. Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Tekstit on poimittu Vaasapediasta, joka on minun ylläpitämä …

Fannyn koti kertoo Präntööstä Tämänpäivän ihmisellä on erinomainen tilaisuus tutustua Venny Kontturin romaaneissa kuvattuun elämään ja esineistöön Vaasan työväenmuseossa sijaitsevassa Fannyn kodissa. Fannyn kotitalo sijaitsi Käsityöläiskadun ja Huvilakadun kulmatontilla, vain kivenheiton päässä Vennyn aikuisiän kotitalosta. Fanny Männistö syntyi 1904 Vaasan Palosaarella kirvesmies Jeremias Männistön perheeseen. Perhe asui asunto-osuuskunta Avussa. Hänt …

Vaasalaiset tanssipaikat Tanssiiko nykynuori enää yleisissä tansseissa? Onko sellaisia enää olemassakaan muuta kuin seniori-ikäisille? Kerro omat tanssimuistosi ja jaa ne meidän muiden kanssa. Pirjo Uddin mainio kuva 60-luvun Järkkäriltä vie aiheeseen. Kuva on otettu 16.3.1963. 1950 luvun alkupuolella oli Hietalahd  Villaan vievän kadun oikealla puolella olevassa metsikössä tanssilava johon jokaiseen …

Vaasan Puuvillasta on vähän fiktiivistä ta jopa fakatiasta meteriaalia. Susanna Alakosken työhuoneessa on valmistumassa neliosainen romaanisarja, joka nostaa valokiilaan neljä sukupolvea Vaasan puuvillatehtaan naisia: heidän työnsä tehtaassa ja elämänsä ahtaissa palosaarelaisasunnoissa, ilot ja surut, ystävyydet ja rakkaudet. Ensimmäinen osa ilmestyy syksyllä 2020. Vaassan Puuvillatehdas oli myös  Ruukinkuja-romaanin ”Viiran”, ja myös …

Jorma Ojaharju Vaasan elokuvakuningas Nikolai Philp Tutustu vaasalaisten elokuvateattereiden historiaan Nikolai Philipsin osalta. Nikolai Philp omisti Glorian, Rion, Hollywoodin, Scalan, sekä useita teattereita Vaasaa ympäröivällä maaseudulla. 1905 saivat vaasalaiset lukeakseen ilmoituksen jossa sanottiin, että ”Pysyväinen Kinematografi-Teateri elokuvia varten, ”Maailman Ympäri” on perustettu Hovioikeudenpuistikko 10.” Myöhemmin tiloihin tuli Sarinin paperikauppa. Suurinpiirtein …

Munansaannokset eli sanamunnikset olivat vaiennettua nuorisokulttuuria viisikymmen ja 60-luvuilla. Ne levisivät sinikantisissa vihoissa lähinnä pojilta pojille. En ole kuulkuut että tytöillä olisi ollut samanlasta kulttuuria. Niiden klassikko oli ”Ollin kuppivuodet” Muita olivat erilaiset ”isojenpoikien laulut” mm. ”Laulu Maijasta” ja ”Raaspiikkilaulu”, joka alkoi, että ”K:llä tehdään kuninkaita, hienoja herroja runtinaita – …