Billigst Strøm 2019 | Forbrukslån 20 År | Billig Maler | Pikavippivertailu | Forsikring Sammenligning | Brannalarm | Kredittkort Rabatt | Beste Boliglån 2019
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Wickströmit ja Viraapelit

Näe syvemmälle Vaasaan: Wickströmit ja Viraapelit

14 moottoritehdasta

Vaasan Puuvillatehtaan korjaamossa, Rahkolan levyteollisuustehtaassa sekä monissa muissa vaasalaisissa verstaissa ja konepajoissa valmistui viime vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä useita kymmeniä, ehkä satoja omatekoisia viraapeleja tai firaappeleja teollisten moottoreiden lisäksi.

Moottoritehtaita toimi Vaasassa  neljätoista vuodesta 1901 alkaen 1970-luvulle. Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa on esilla runsasti vaasalaisia moottoreita.

Viraapeli oli alun pitäen Puuvillatehtaan korjaamossa luvan kanssa tehty omatekoinen veneenmoottori, mutta ajan myötä siitä tuli nimi kaikille omatekoisille tai itse viritellyille vaasalaisille veneen moottoreille.

Viraapelillä oli myös suuri sosiaalinen merkitys. Tuohon aikaan vuosisadan alussa pihassa kuin pihassa oli liiteri ja liiterin yhteydessä aina jonkinlainen tila värkkäämistä varten.

Palosaarelaisten miesten tyypillisin asento olikin kädet taskussa seurata, kun joku teki jotain tai sitten puolikumarassa asenossa neuvoja jakaen. Vaasa oli aina 1970-luvulle päiviimme venemoottorikaupunki.

Moottoritehtaita on Vaasassa toiminut neljätoista vuodesta 1901 alkaen 1970-luvulle.

1920 perustettiin Suomen Moottoritehdas ja se oli aluksi kaupungin sydämessä Pitkälläkadulla. Sen jälkeen syntyi muitakin yrityksiä, jotka eivät olleet enää sidottuina rantaan, kertoo aiheesta Marakatteja ja kissanpäitä – vaasalaisten moottoritehtaiden tarina -kirjan kirjoittanut Rauno Grönbacka.

Työolot olivat karut tuohon aikaan erityisesti moottoritehtaiden valimoissa. Ne olivat pahimpia paikkoja, kun oli pölyä ja katkua. Suomen moottoritehtaasta kerrotaan, että lähitalojen naisväki ei pessyt pyykkiä niinä päivinä, kun tehtaalla oli valu käynnissä. Se pöllysi savua niin, että pyykin sai pestä uudelleen.

Vaasalaismoottoreilla on ollut monta lempinimeä, tietää Grönbacka.

Ehkä tunnetuin lempinimi vaasalaisille moottoreille on marakatti, joka on Suomen moottoritehtaan pieni ja vähäkulutuksinen moottori. Yritin haastatteluilla selvittää, mistä nimi tuli, mutta se ei selvinnyt. Se perustui ehkä luotettavuuteen; se kieppui ja kieppui kuin marakatti sirkuksessa eli toimi ja toimi huonoissakin olosuhteissa ja huonollakin polttoaineella, Grönbacka arvelee Yle Pohjanmaan haastattelussa.

-Wikströmin tehtaalla yksi vanhempi malli oli Hinkkidinkki ja tehtaan viimeinen moottorityyppi tunnettiin ainakin tehtaalla nimellä Sputnik. Vaasan puuvillatehtaan konepajalla valmistettiin erästä Regal -moottorin kopiota, joka tunnetaan nimellä Sahapukki, mutta enää ei tiedetä, mistä se juontaa juurensa, Rauno Grönbacka listaa.

Kaikkien lempinimien alkuperä ei ole enää selvinnyt, mutta osa tiedetään.

Vaasan Puuvillatehtaan konepaja valmisti erikoista moottoria, jossa kampikammio on ylhäällä ja mäntä liikkuu alaspäin. Se sai nimen kissanpää. Ei varmasti tiedetä miksi, mutta on päätelty, että niitä on sellaisia malleja, joissa on voitelukupit kampikammion molemmilla puolilla ja sehän silloin vaikuttaa, että on kuin pyöreä kissan päälaki ja korvina voitelukupit, Grönbacka sanoo.

Vanhat juuret

Vaasan herrasväki, lähinnä suomenruotsalainen ylä- keskiluokka on viettänyt villaelämää aina 1800-luvun loppupuolelta saakka. Työväestön keskuudessa huvilaelämä yleistyi vasta 1950-luvulta lähtien. Useimmiten huvilan hankkimista edelsi veneen hankkiminen. Vene oli useimmiten ns. fiskarimallia tai sitten puolitäkätty avovene. Moottorina usein aito ”Wickströmmi” tai Olympia, mutta moottori saattoi olla myös ”Viraapeli”.

Lähteet:

Rauno Grönbacka

MARAKATTEJA JA KISSANPÄITÄ : VAASALAISTEN MOOTTORITEHTAIDEN TARINA

Ja Vaasapedia

Tapio Parkkari

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Setterberg ja hovioikeudentalo

Carl Axel Setterbergin keskeinen elämäntyö liittyi 3.8.1852 palaneen Vaasan jälleenrakentamiseen. Uusi kaupunki rakennettiin meren rannalle …

Vastaa