Strøm | Lån uten Sikkerhet lav Rente | Verditakst Bolig | Langattomat Kuulokkeet | Forsikringsselskaper | Innbruddsalarm | Kredittkort | Billigste Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Koonti Leif Färdingiä muistaneista

Koonti Leif Färdingiä muistaneista

Tahdon koivuun, tahdon kiveen,
tahdon sammaleen syleilyyn
tahdon myyräksi maan multiin.
Tahdon muuttua ääniksi kaikkialla
Ja lakata olemasta tämä kipu.”

Ihan kuin ihminen kuuntelisi:

Koonti Leif Färdigiä muistaneista

Kokoan tähän linkkejä sivustoihin ja juttuihin, jotka kertovat Leifista lähinnä hänet tunteineiden näkökulmasta. Toivon että tämä linkkikokoelma auttaa esimerkiksi opiskelijaa, joka haluaa Leifistä jotain henkilökohtaisesti koettuta.

Leif ja kaveriporukka

Tämä Blogsspotissa lauantaina, maaliskuuta 26, 2005 julkaisemani juttu ”Kaksikymmentäyksi vuotta Lefan kuolemasta” lienee ensimmäisiä Lefasta julkaistu juttu, missä käsitellää muuta kuin Leifin lyriikkaa.

http://vaasalaisia.blogspot.com/2005/03/leif-frding.html

Leif Färding (was good man) / Reijo Holopainen

Julkaistu 24.11.1997. Holopaisen juttu on ensimmäinen analyyyttinen kirjoitus Leifin ealämästä ja tuotannosta. Juttu sisältää monia tärkeitä havaintoja.

http://www.kaapeli.fi/~smaatta/leif2.html

Leif

”Koko maailman rakastaja oli oikeaoppiselle vasemmistolle moraalinen mahdottomuus, vapaamielisenä itseään pitävälle porvaristolle hentomielinen haaveilija… Lefan lempeä hymy oli liikaa kummallekin laidalle” (- Pekka Kejonen vuonna 1997).”

http://www.kaapeli.fi/~smaatta/leif.html

Leifin toverit muisstelevat

Minä tunsin lähinnä koulupoika-Lefan, sillä olimme Lyseossa samalla luokalla hetken aikaa. Olin mukana kirjaston kellarin jengissä, huutamassa itsenäisyyspäivänä Suomea punaiseksi ja myös teatteriesityksessä, jonka ohjasi Gösta Ågren ja joka esitettiin myös televiossa.

http://vaasalaisia.blogspot.com/2005/03/leif-frding.html

Kirjaston kellarin uusvasemmistolaiset I

Elettiin syksyä 1967 ja meitä oli aluksi 3 vaasalaiskaveria – minä, Leif Färding ja Hannu Koivisto. Vuokrasimme pienen kellarikämpän Korsholmanpuistikolta ja alettiin elää siellä jonkinlaista 60-luvun vasemmistolaista boheemielämää. Myöhemmin joukko kasvoi ja mukaan tulivat mm. Ilmari Valkama ja Jouni ”Bosse” Viitanen.

Reima Luukkanen

http://www.kaapeli.fi/~smaatta/kellari.html

Kirjaston kellarin uusvasemmistolaiset II

”Elettiin syksyä 1967 ja meitä oli aluksi 3 vaasalaiskaveria – minä, Leif Färding ja Hannu Koivisto. Vuokrasimme pienen kellarikämpän Korsholmanpuistikolta ja alettiin elää siellä jonkinlaista 60-luvun vasemmistolaista boheemielämää. Myöhemmin joukko kasvoi ja mukaan tulivat mm. Ilmari Valkama ja Jouni ”Bosse” Viitanen.

Reima Luukkanen

http://www.kaapeli.fi/~smaatta/kellari.html

Korsholmanpuistikko 15

Korsholmanpuistikko 15 oli 80-luvun lopulla vaasalaisten ”bohaeemien” kohtauspaikka. Päikan ehkä merkittävin asukki oli Leif Färding. Ennen Leifin tuloa taloon, minä asuin 2 vuotta vastapäisessä luukussa. Paikkaa kutsuttiin ”luolaksi”. Kämppikseni oli runoilija ja säveltäjä Pekka Törmä.

Reima Luukkanen kertoo: ”Korsholmanpuistikko 15 oli kaksikerroksinen ruskea puutalo. Talo purettiin joskus 70 – 80 lukujen vaihteessa ja tontilla on nyt kolmikerroksinen kerrostalo.

Kellarikämppä oli kooltta alle kaksikymmentä neliötä. Vettä ei tullut eikä mennyt. Ainut lämmönlähde oli puuhella nurkassa. Kovilla pakkasilla siinä piti pitää tulta lähes koko ajan, sillä nurkista veti. .

Minä, Leif Färding ja Hannu Koivisto vuokrasimme kämpän muistaakseni syksyllä 1967 muutaman kympin kuukausi vuokralla. Olimme kämpässä kevääseen 1968 saakka.

Leifin puheiden mukaan kämpästä piti tulla jonkinlainen kulttuuristen keskustelujen soppi, jossa tehtäisiin myös kirjallisia töitä. (Kajastus) Ainakin viimemainitut jäivät vähiin. Kämpässtä tuli enemmän viikonloppujen ryyppykämppä. Mutta paljonhan siellä keskusteltiinkin, luettiin ja tehtiin jotain.

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Reima_Luukkanen_-_Leif_ja_Korsholmanpuistikko_15

Pekka Luhta – Täydennnyksiä Leif Färdigin runoilijankuvaan

Lakeuden Kutsu 1/83
Leif Färding, runoilija, lojuu patjallaan yläkertahuoneessa Gerbyn pientaloalueella Vaasassa. Jyrkkien vinttiportaiden päästä löytyy ovi vuokra asuntoon, joka on melkein tyhjä lukuunottamatta stereoita, kirjariviä, joitakin valokuvia sekä patjaa jolta tervehtien runoilija vastaanottaa vieraansa.

Ulkona lävistää tiivis pakkasaamu nivelet, koko ruumiin ja kengän pohjissa narskuu suolainen lumi. Ennen keskusteluja runoilijan elämänvaiheista täytynee ensin levähtää: katsella hikoilevaa ikkunaa, kuunnella stereoista kadonneen ajan beatlemusaa; suorittaa mielessään kertaus Leif Färdingin tuotantoon.

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Pekka_Luhta_-_T%C3%A4ydennnyksi%C3%A4_Leif_F%C3%A4rdigin_runoilijankuvaa

Keijo Nevaranta Leif Färdingistä

Vaasalaislähtöinen Leif Färding (1951-1984) tuli suomalaisen runouden kenttään 20-vuotiaana vuonna 1971 ilmestyneellä kokoelmalla ”Maailmaa minä rakastan”. Alusta lähtien runoilija jäi panteistisella lyriikallaan marginaaliin. Kirjallisuuden valtavirta vei kohti osallistuvaa runoutta; Saarikoski oli näyttänyt suuntaa kokoelmilla ”Mitä tapahtuu todella (1962)” ja ”Katselen Stalinin pään yli ulos (1969)”. Ja perässähiihtäjät hiihtivät perässä. Färdingin niskaan sovitettiin hippi-runoilijan ja zeniläisyyden manttelia.

Hippi hän oli ehkä elämäntavoiltaan ja ulkomuodoltaan, mutta Färdingin runoudessa hippiydestä kielivät vain etäisinä kaikuina jonkinasteinen henkinen veljeys Gary Snyderin runouteen tai kiinnostus itämaiseen filosofiaan. Zen-runoilija Färding ei missään tapauksessa ollut, hän soi aivan omalla äänellään:

http://nevaranta.blogspot.com/2009/09/muuttua-aaniksi-kaikkialla-ja-lakata.html

Henrik Nymalm Leif Färdingistä ja Oraansuojelijoista

Tässä pidenpi juttu minun ja Henrik Nymalmin meilien vaihdosta. Tekstit on julkaistu korjaamarttomana kirjoitusvirheineen sellaisina kuin ne meileissä esiintyivät.

Olet koonnut tosin paljon materiaalia Lefasta. Hieno juttu.

Osahan on rankkaa tekstiä kun väitellään asioista kuten mielenterveydestä. Ja hänen itsemurhakirjehän ikävä kyllä selvästi myös kiertää enemmän ja enemmän pahasti kehää, asiat toistuvat ja huomaa miten hän on ikäänkuin ”sidottu” mahdottomuuksiin, eli tuohon ”olen epäonnistunut”-ajatusmalliin.

Toista oli 70-luvun alkupuolella – mutta jo 1976 vauhti kiristyi kun hän luki Alice Baileyä niin paljon, että en suosittelisi kenelläkään enää – Valkoinen veljeskunta-ajatus ja ”Tibetaani” oli hänellä melkein silloin jo jatkuvasti mielessä (sen perusteella mistä hän puhui kun hänet tapasin). Selkeys ja lämmin ilo muuttui silmissä välillä vähän toisenlaiseen vähän ylimenevään intoon.

Mutta, rauha hänen muistolleen – olen häntä aina kunnioittanut, ja pidin hänestä ja meillä oli hyvät ja  innostuneet välit. Minuakin on aina kiinnostanut kirjat, ideahistoria, ajatukset, runot, filosofia, uskonto, myös luonto, kauneus ym 

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Henrik_Nymalm_Leif_F%C3%A4rdingist%C3%A4_ja_Oraansuojelijoista

Leif Färding ja Oraan Suojelijat

Kulttuuritaistolaisuudesta valaistuksen porteille

Oraansuojelijat oli ehkä 70-luvun merkittävämpi ideoita, joka johti Kasvisravintolan ja pitkässä ketjussa Vihren Liikkeen ja uoluaeen syntyyn.

Oraansuojelijoiden syntysanat lausuttiin Leif ja Riitta Färdigin Tapiolan kerrostaloasunnon keittiöpöydän ja olohuoneen sohvapöydän ympärillä 1973. Mutta ennen kuin oltiin näin pitkällä oli tapahtunut paljon helsinkiläisten intellektuellien keskuudessa.

Leif oli tässä kaikessa vahvasti mukana aina maolaisuudesta Oraansuojelijoihin ja henkisyyden ja valaistumisen etsimiseen. Tässä joitain havaintoja yli 40. vuoden takaa.

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Leif_F%C3%A4rding_ja_Oraan_Suojelijat

Matti Rautio Leif Färdingistä

-Leifin persoonallisuus ja olemus muuttui jyrkästi auto-onnettomuuden ja leikkauksen jälkeen. Suuri muutos oli myös ryhdissä ja pään asennossa, joka kallistui sivulle. Leif ryhtyi myös puhumaan itsemurhasta.

-Kesällä (vuosiluku) Leif teki ilmeisesti päätöksen hukuttautua ja lähti uimaan kaupunginselälle. Sillä kerralla rohkeus ei riittänyt, vaan Leif ui läheisen huvlan rantaan, joka sattui olemaan Frithof Tikanojan huvilan ranta.

-Huvilalla on Leifin noustessa maiin Tikanojan tytär, Tuttu Freijborg ja hänen miehensä Åke Freiborg. Molemmat analysoivat Leifin tilanhyvin nopeasti ja toimittivat hänet Huutonimenen mielisairaalaan.

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Matti_Rautio_Leif_F%C3%A4rdingist%C3%A4

Anita Konkka kertoo väläyksen

Konkka tapasi Leifin Vanhan Kellarin kuppilassa:

Kun tapasin Leif Färdingin ensimmäisen kerran, hän oli seitsemäntoistavuotias ja tullut juuri Vaasasta Helsinkiin. Hän istui Vanhan kuppilassa tuttujen runoilijoiden pöydässä. Hän hänellä oli pitkissä hiuksissaan punainen ruusu. Hän oli humalassa. Kun istuin samana pöytään, hän puristi minua rinnasta. Suutahdin siitä ja huitaisin häntä korvalliselle, ruusu putosi lattialle.

Myöhemmin meistä tuli ystävät. Hän opetti minulle jinia ja jangia, ne olivat taolaisia käsitteitä, joita en tuntenut vielä, koska olin lukenut vain buddhalaisia kirjoja.

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Anita_Konkan_muistikuva_Leif_F%C3%A4rdingist%C3%A4

Yle: Hippisukupolven runoilija

Nuori boheemi julkaisi runojaan undergroundlehdissä, nousi tunnustetuksi lyyrikoksi, mutta tunsi pian tyhjentäneensä itsensä täysin ja menetti elämänhalunsa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/13/hippisukupolven-runoilija-leif-farding

Marjatta Ripsaluoma Leifista ja runonkäännöksestä

Toissapäivänä oli Leif Färdingin runojen uusi tuleminen, ei Helsingissä vaan täällä Vaasassa. Siitä syntyi osittain muistelutilaisuus, koska läsnä oli paljon Lefan tunteneita ihmisiä, muun muassa runojen ruotsintaja Göran Ekström. Mutta Göranilla oli paljon asiaa. Ruotsinnos Färdingin runoista on valmis.

https://ripsaluoma.blogspot.com/2012/04/nuoren-ja-vanhan-soturin-puhetta.html

Leif Uudessa Suomessa

Helsinkiläistynyt vaasalainen Leif eli täysin omaan tapaansa ja omassa maailmassa (sotkiessaan itsensä jonkin verran hallusinaatioihin, kuten turhan moni muukin siihen aikaan). Minusta hän oli kuitenkin aina yhtä eksyksissä kuten me kaikki muutkin kontaktihäiriöiset.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilmari/75767-leif-farding/

Täydennän tätä sitä mukaan kun löydän miaelenkiintoista materiaalia. Otan myös mielelläni vastaa henkilökohtaisia mustoja fb-ryhmä Puhetta Vaasasta yksityisviestin kautta.

https://www.facebook.com/groups/puhettavaasasta/

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia

Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo …

Vastaa