Related Articles
´
Miten kerrot Vaasasta ilman, että rasitat lukijaa suurella määrälla vuosilukuja, kaupungin historiallisella menneisyydellä, jota juuri kukaan ei osaa yhdistää oikeisiin vuosikymmeniin tai vyöryttämällä ylenmäärin kuuluisien kaupunkilaisten nimiä, jotka tunnetaan lähinnä Vaasassa? Näin se käy.
Vaasa on kaupunkina runsaat 400 vuotta vanha jos aika lasketaan kaupungin perustamisesta nykypäivään. Alkuperäinen Vaasa paloi 1800-luvun puolivälissä ja siirrettiin nykyiselle paikalle. Vanhasta Vaasasta on vielä jäljellä Pyhän Marian kirkon rauniot, triviaalikulun rauniot, Korsholaman linnan vallit ja todella upea vanha hovioikeuden rakennus, joka nykyisin toimii Mustasaaren kirkkona sekä ns. Falanderin talo, missä sijaitsee museo.
Vaasan tyttäret ja pojat
Jokainen kaupunki ylpeilee nimekkäillä tyttärillään ja pojillaan varsinkin kulttuurin ja urheilun alueella. Vaasan tunnetuin kirjailija on Jorma Ojaharju, jonka kirjoja tosin ei juuri kukaan enää lue vaikka syytä olisi. Nykykirjailijoita ovat mm. Marko Hautala ja Harri V. Hietikko.
Vaasan tunnetuin säveltäjä on Toivo Kuula, jota kuuntelee tosin lähinnä musiikin asiantuntijat.
Jos kysyt asiaa nykyvaasalaisilta, on tunnetuin säveltäjä rapartisti Seta Tamu eli Mikko Tamminen tai Janne Hyöty. Hyöty sai kappaleensa Birth listakärkeen Japanissa. Hyödyllä on muitakin kansainvälisiä menestyksiä. Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang. Myös laulaja Lauri Tähkä on kotoisin Vaasasta.
Vaasan uuden kulttuurin yhdistys Volume on koonnut Spotifyyn upean listan vaasalaista nykymusiikkia. Kuuntele listä tästä.
Muita tunnettuja vaasalaisia ovat mm. Heikki Klemetti, Artturi Järviluoma, Jorma Ollila, Kari Uusikylä ja Sixten Korkman.
Valtakunnallisesti tunnettuja naisia ovat mm. Mikala Ingberg ja Vappu Taipale. Historiasta näitä löytyy Irma Rewellistä Matilda Wredeen. Tutustu vaasalaisiin naistaiteilijoihin tästä.
Vaasa ja kuvataide
Kaupungin tunnetuin kuvataiteilija lienee Eemu Myntti. Tosin suurin osa hänen tuotannostaan on piilossa Tikanojan taidekotin kellarissa ja vaasalaissyntyinen Eero Nelimarkka, jonka taidekomkoelmat on sijoitettu Alajärvelle.
Tunneattuja nykytaiteailijoita ovat mm. Kaarina Heikinheimo, Paula Blåfield ja Juha Tammenpää sekä Erkki Alakoski ja Carl Wargh. Vaasalaissyntyisiä on mm. Juhani Harri.
Vaasassa on myös Suomen edustavimmat taidekokoelmat Pohjanmaan Museon kellarissa ja tilapäisissä varstoissa, joita uhkaa jatkuva kosteusongelma.
Vaasa ja urheilu
Vaasan Sport pelaa jääkiekkoa SM-Liigassa. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975-76. Jalkapallossa Vaasan Palloseura voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa.
Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia.
Myös salibandyssä on Vaasa nähty pääsarjatasolla pariinkin otteeseen, kun 90-luvulla Roller Team pelasi salibandyliigassa. Nykyään SB-Vaasa pelaa salibandyn 1-divisioonassa. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa neljästi, viimeksi vuonna 2013.
Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa jäähalli, jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, yleisurheilukenttä, ravirata ja Tennis-Center. Vuoden 2016 kesäkuussa vanha Hietalahden jalkapallostadion muuttui koko Suomen moderneimmaksi Elisa stadionoksi.
Vaasan tuoksut, värit ja äänet
Minun lapsuudessani Vaasassa oli kaksi ääntä jotka antoivat kaupungille ainutlaatuisen tunnelman. Ensimmäinen oli lakkautetun Puuvillatehtaan pilli joka piippasi neljä kertaa jokainen arkipäivä sekä kesäisin kaupunginselaltä kuulunut Wickströmin keskimoottorin rauhoittava put-put ääni, joka vei ajatukset Merrenkurkun huikaisevaan saaristoon, verkoille ja kesämökeille. Nyt tällaista ääntä mistä tunnistaisi Vaasan ei enää ole.
Suomessa on monta kaupunki, jotka maistaa kielellään. Kuopiossa maistuu kalakukko ja Tampereella rievä ja mustamakkara. Meillä Vaasassa on böcklinki ja Maalahden limppu. Maalahden limppu on kansanomaisesti ryssänlimppu tai merimieslimppu.
Limpun hiukan hapan sekä makea maku sopii erityisen hyvin graaville tai savustetulle kalalle, vuohenjuustolle sekä suklaan kanssa. Lämmitettäessä limpun maku muuttuu mielyttävän pehmeän rukiin makuiseksi.
Maalahden limppua ei tosin ole valmistettu enää vuosiin Maalahdessa, mutta ei siitä parane huudella.
Vaasan böcklinki
Toinen vaasalainen makunautinto on böckling eli aivan tavallinen savusilakka, joka vaasalaisten mielestä maistuu aivan erilaiselta kuin muut savustetut silakat. Erikoisen böcklingistä tekee se, että silakka savustetaan silmästä riiputtamalla.
Kun puhutaan muista vaasalaisita mauista ei tietenkkään saa unohtaa pizzaa. Kotipizza syntyi Vaasassa ja Vaasassa lienee eniten erilaisia pizzerioita väkilukuun suhteutettuna.
Viimeisten 2-3 vuoden aikana Vaasan kulinaarinen kartta on täydentynyt monilla etnisillä ravintoloilla ja pienillä leipomoilla, joista voit ostaa uunilämmintä leipää.
Vaasa on vihreä kaupunki ja ruutukaava
Vaasa on yksi Suomen vihreimmistä kaupungeista. Viisi leveätä puistokatua ja lukuisat puistot tekevä kesäisin kaupungista todelllisen keitaan.
Tästä saamme kiittää Ruotsissa syntynyttä miestä. Hän on Carl Axel Setterberg. Kaupunginarkkitehtina Setterberg sai suunniteltavakseen uuden Vaasan eli vielä tuolloin Nikoilainkaupunki (1855–1917) asemakaavan. Siitä tuli moderni. avoin ruutukaava, jossa otettiin huomioon paloturvallisuuden lisäksi myös edustavuus. Asemakaavassa kaupungin jakoivat osiin viisi leveätä lehmusten, vaahteroiden ja koivujen somistamaa puistokatua sekä kaupunkikortteleita halkovat palokadut. Ruutukaava leimaa Vaasaa myös tänään.
Vaasan pränkit
Palokadut eli vaasalaisittain pränkit olivat menneinä vuosikymmenina, ja muutama vielä tänään, paisi veneiden säilytyspaikkoja, myös lasten leikkipaikkoja. Hiukan romantisoidun näkemyksen mukaan Vaasan muinainen jalkapallomaine perustui pränkeillä avojaloin tapahtuneeseen harjoitteluun. On jäänyt todistamatta että tämä favelahenkinen evoluutio olisi todella tapahtunut, mutta tosiasia on, että jalkapallossa Vaasan Palloseura voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla.
Vaasassa on jokaiselle jotain
Vaasa tarjoaa elämyksiä niin sinkuille, pareille kuin lapsiperheille. Lapsiperheitä kiinnostaa varmasti sekä viihdekylpylä Tropiclandia, että kesäisin huvipuisto Wasalandia ja sisäleikkipuisto HopLop. Lisäksi Vaasassa on kymmeniä hyvin varustettuja leikkipuistoja.
Kulttuurimatkailijalle Vaasa on todellinen eldorado. Vaasassa on kaksi teatteria eli suomenkielinen Vaasan kaupunginteatteri ja ruotsinkielinen Wasa Teatern. Kaupungissa on myös kaupunginorkesteri ja monia kymmeniä muita orkestereita.
Muita kulttuurimatkailijan toivekohteita ovat mm. Pohjanmaan museo, Tikanojan taidekoti, Kuntsin modernin taiteen museo ja Nandor Mikolan akvarellisali sekä useita taidegallerioita.
Luonto ja Vaasa
Luontomatkailijalle lähin kohde on vain n. 2 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Vaskiluoto ja sen runsas linnusto ja lenkkipolut ja noin 2 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva juuri kunnostettu Tiklaspuisto.
Myös Kustaanlinnan rantatie tarjoaa hienoja luontoelämyksiä. Rantareitti kulkee mm. ns. Hietalahden Villan ohitse. Hietalahden Villa on yksi kaupungin vanhimmista rakennuksista. Villa rakennettiin jo vanhan Vaasan aikaan, jolloin nykyinen keskustaalue oli metsäistä saaristomaata. Villa rakennettiin hienostohuvilaksi asiaankuuluvine maisemapuistoineen. Se on jo 130 vuoden ajan ollut kaupungin omistuksessa.
1900-luvun alussa kesäteatteri houkutteli Villaan yleisöä myös Merenkurkun toiselta puolen. Aina rakentamiseen saakka 1960 luvun lopulla Hietalahden Villa ja puisto olivat kaupunkilaisten ylpeyden aihe ja suosittu juhla- ja virkistyspaikka sekä keasäravintola. Sitten toiminta laantui.
Villa siirtyi yksityisomistukseen 2015 ja avataan uudistettuna yleisölle kesällä 2016.
yleisötilana. Uusilla omistajilla on tarkoitus aikaa myöden kunnostaa Villan ympäristö soveltuvasti entiseen loistoonsa sekä kehittää alueelle aktiviteettejä.
Fillarilla Vaasassa
Jos Sinulla on aikaa, niin varaa itsellesi polkupyörä. Polkupyörän varaaminen onnistuu esimerkiksi Hotelli Vaakunan respasta tai turistiaikaan Vaasaan torilla sijaitsevasta infokioskista. Vaasassa on aivan erinomaisia pyöräilyreittejä. Pyöräilykarttaa kannattaa kysellä Rewell Centerissä sijaitsevasta turisti-infosta.
Maailmanperintö ja saaristo
Pidempään Vaasassa aikaansa viettävä tutustuu tietysti Merenkurkun maailmanperinnalueeseen ja tai käy kesäaikaan miniristeilyllä Jannen Saluunassa saaristossa.
UNESCO:n maailmanperintökomitea päätti heinäkuussa 2006 hyväksyä Merenkurkun saariston maailman-perintöluetteloon Ruotsin Korkean Rannikon kanssa. Merenkurkku on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde. Korkea Rannikko liitettiin maailmanperintöluetteloon jo vuonna 2000.
Merenkurkun karun kauniilla karikoillamme on tilaa hengittää. Valon määrä kesäisin on Merenkurkussa huikaiseva elämys. Raikas merituuli vie arjen huolet mennessään.
Raippaluodon silta ja litka
Aivan oma kokemuksensa on silakan onkiminen Suomen pisimmltä Raippaluodon sillalta. Litkalla saa parhaiten silakkaa touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa. Käytännössä sillalta ongitaan läpi vuoden.
Litka on kohoton ja syötitön onki, jossa voidaan käyttää ongenvapana heitto-ongen vapaa. Litkassa on pääsiima, joka voi olla halkaisijaltaan jopa 0,30 mm. Pääsiiman pituus voi olla useita metrejä pitkä niin kuin Raippaluodon sillalla.
Pääsiimaan voi kiinnittää tasaisin välein 6–8 koukkua noin 2 cm pituisin pääsiimaa ohuemmin siimoin. Litkan uppoamiseksi riittävän syvälle silakan tai silakkaparven ulottuville litkan päähän laitetaan raskas paino, esimerkiksi noin 30-grammainen lusikkauistin. Lisää tietoa litkasta saat esimerkiksi Wikipediasta.
Toinen merkittävä kalapaikka vain n. 2 kilometrin päässä Vaasan keskustasta on Sundomin sillan silta-aukko varsinkin talvella.
Vaasalainen sielunmaisema
Vaasalainen sielunmaisema elää pienoisessa myllerryksessa juuri nyt. Vaasa on tällähetkellä Suomen toiseksi kansainvälisin kaupunki. Vaasassa puhutaan 94 eri kieltä äidinkielenä ja ne edustavat 118 eri kansalaisuutta. Muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on yhteensä 5 096. Koko Vaasan seudulla luku on 6 464. Suomenkielisiä vaasalaisia on 68,7%, 41 521 ja ruotsinkielisiä on 24,4%, 14 725. Muuta kieltä äidinkielenään puhuvia vaasalaisia on 6,9%. (Vuoden 2014 tilasto)
Vaasalaiset ovat erimielisiä siitä, mitä vaasalaisuus oikein on. Joillekin vaasalaisuus on yhtäkuin veneily ja saaristo, joillekin vaasalaisuus on Vaasan Sport ja joillekin Vepsu.
Suomenruotsalaiset
On myös niitä vaasalaisia, jotka ovat vilpittömästi sitä mieltä, että vaasalaisuus on sama asia kuin kaksikielisyys. Totta onkin että Vaasassa törmäät väistämättä myös ruotsinkieleen ja suomenruotsalaisuuteen. Kaupungin torin varrella on useimmat Ruotsin tekstiilibrandeista Hennes & Mauritsista Stadiumiin.
Ruotsinkieli ja kulttuuri näkyy monin tavoin Vaasassa, vaikka käytännössä kaikki vaasanruotsalaiset puhuvat myös suomea, Osa suomenruotsalaisuudesta on tavalliselle tallaajalle melko näkymätönsä esimerkkeitä ruotsinkielinen talouseliitti ja säätiöiden valta ja verkostuminen.
Selkeimmin suomenruotsalaiset vaikutteet näkyvät Vaasan rockskenessä. Vaasalainen kirjailöija Sven Erik Klinkman tutki asiaa vuosina 2005-2006.
Klinkmanin mukaan suomenruotsalaisia on melko vähän ja he ovat hyvin organisoituneita, joten kulttuurivaikutteiden tuominen on ollut helppoa.
-Suomenruotsalaiset ovat kautta aikojen saaneet vaikutteita suoraan Ruotsista ja toimineet näin välittäjinä suomenkieliseen valtakulttuuriin.
-Aivan yleisesti voidaan sanoa, että suomenruotsalaiset ovat toimineet välittäjinä ja vaikuttajina aina varhaisen rock and rollin alkuajoista lähtien.
-Se että Vaasan suomenruotsalaisten keskuudessa on paljon tunnettuja populaarimusiikin edustajia ei mielestäni johdu mistään erityislahjakkuusesta, vaan siitä että kieliryhmän sisälle on syntynyt kansainvälisempi perinne kuin suomenkielisellä puolella.
-Minun mielestäni voidaan puhua vaasarokista, niin marginaalista kuin se onkin koko maan rokkihistoriaa ajatellen. Vaikuttaa siltä että ruotsinkieliset musiikinharrastajat Vaasassa suosivat etenkin sellaisia genreja kuten soul, moderni jazz, funk, mutta myös pop, kun taas suomenkielisellä puolella sellaiset genret kuten heavy, blues, klassinen rock näyttäisivät olevan enemmän suosittuja, arvioi Klinkman
Tosiasia on, että Vaasan musiikillinen ilmasto poikkeaa täysin muusta Suomaesta ja myös ympäröivästä maakunnasta. Vaasassa voit kuulla niin sinisäveliä kuin perinteistä ja muita jazzin genrejä mutta myös heviä, punkkiä, räppiä , iskelmää..
Lentokentän risteys
Musiikillinen raja kulkee maantieteellisesti Vaasasta n.9 kilomaetrin päässä olevan lentokentän risteyksen kohdalla. Laihialle päin mentäessä alkaa iskelmäpohjanmaa ja Maalahteen päin käännyttäessä alkaa svedupopin alue.
Ruosinkielinen herrasväki on vaikuttanu ratkaisevasti mm. vaasalaiseen villa- eli huvilakulttuuriin ja varmasti myös piikojen ja palvelusväen kautta myös tavallisen vaasalaisen ruokapöytään ja moniin arkisiin rutiineihin ja maneereihin.
Tarkemman analyysin saat kun tulet Vaasaan ja ryhdyt keskusteluun suomenruotsalaisen kanssa. Useimmat heistä puhuvat suomea ja kertovat mielellään omista juuristaan Suomenruotsalaisuus on paljon komplisoidumpi asia kuin äkkiseltään ajattalee.
Jonkinlaisen avaimen voi saada kun kuulee suomenruotsalaisen kauniisti kammatun ja hyvältä tuoksuvan nuoren naisen sanovan, että ”Minullakin on merivettä suonissani.” Ruotsinkielisten osuus kaupungin väestöstä on runsaat 20%.
Patsaat ja sielunmaisema Vaasassa
Tarkkaavalle katselijalle minkä tahansa kaupungin patsaat kertovat ehkä parhaiten kaupungin salaisesta sielunelämästä. Vaasa ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Vaasan patsaat ulottuu pönöttävistä merkkihenkilöistä kaupungin historialliseen maineeseen ”Suomean Valkoisena kaupunkina”, jolla viitataan kansalaissodaan 1918 mutta myös kaupunkilaisten arkeen ja jopa fantasiaan.
Tietysti Vaasassa on myös ”Työläisten ja torppareiden muistomerkki”, tosin katseilta piilossa Vanhan Hautausmaan nurkalla.
Suomen Vapaudenpatsas Vaasan torilla
Kauppatorilla sijaitseva Suomen Vapaudenpatsas on Valkoisen Suomen eli vuoden 1918-sodan muistomerkki. Tekijä: Yrjö Liipola Paljastettu: 9.7.1938
Pronssiveistoksen korkeus on 6 m, paino 36 tonnia; jalustoineen korkeus n 14 m. Veistoksessa on kaksi mieshahmoa: seisova, kivääriä kädessään pitelevä sotilas heiluttaa lakkiaan ja hänen takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. Graniittijalustassa on viisi korkokuvaa. Hovioikeudenpuistikon puolella: Kenraali Mannerheim armeijan edessä.
Ylätorin puolella: LAKI eli mies, käsissään miekka ja kilpi. USKONTO eli taustalla olevaa kirkkoa päin kääntynyt nainen. Alatorin puolella: TYÖ eli mies käsissään viljalyhde ja sirppi. TULEVAISUUS eli äiti lapsineen.
Torin puolella olevassa julkisivussa on lohikäärmettä polkeva Suomen leijona, vapaudenristi sekä sanat: ISÄNMAAN VAPAUTTAJILLE 1918 ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE
Patsaan ideologia paljastuu kun pystiä tarkastelee tarkemmin torin suunnasta. Torilta katsottuna patsaan kyljessä on leijona, joka polkee ”lohikäärmettä” Niinkuin asia häveliäästi kerrotaan. Tuo ”lohikäärme” on fiinimmältä nimeltään ”punainen hydra” eli työväenliike. Näin Vaasa kunnioittaa Valkoisen Suomen perinteitä.
Inkerinpatsas
Toinen esimerkki on ääripäästä Se kuvaa vaasalaista herkkyyttä ja nuoren elämän kunnioittamista. Hietalahdessa ns. Inkerinpuistossa on Tea Helenelundin veistämä patsas lintua sylissään pitävastä tytöstä joka kuoli auton alle mennessään pelastamaan tiellä haavoittunutta varpusta. Patsas paljastettiin 11.5.1955.
Muistomerkki on kaksiosainen: Pronssiin valettu luonnollisessa koossa ( 130 cm ) oleva tyttö pitelee hellävaroen siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on 190 cm korkea punagraniittinen vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki.Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa surmansa saaneiden alle 15-vuotiaiden lasten nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14.
Teksti on latinankielinen: PROTEGE CRESCENTEM – PARVIS ESTO VIA TUTA! Eli Suojele kasvua – Turvaisaa tie pienien olkoon! – Skydda de växande – Säker sin väg de minsta hava! Lisää tietoja vaasalaisista patsaista saat täältä.
Vaasa kurottuu tulevaisuuteen
Yksi vaasalaisen urheiluväen vuosikymmenien haaveista toteutuu kun vanha Hietalahden jalkapallostadion eli Elisa stadion saa uudet kuoret. Uusi stadion otetaan käyttöön kesäkuussa 2016.
Stadionista tulee Vaasan kaupunginjohtja Tomas Häyryn mukaan ”ainutlaatuinen”. Elisa Stadionille rakennetaan 4 600 katetun istuinpaikan uudisosa. Stadion täyttää UEFA:n stadionmääritysten mukaisen kolmannen karsintakierroksen kriteerit ja antaa lupauksen myös kansainvälisistä peleistä.
Stadionista tulee akustisesti hyvä kokonaisuus, mikä korostaa pelitapahtumien tunnelmaa ja houkuttelee myös muiden ulkoilmatapahtumien järjestämistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Vaasan kuorofestivallin konsertit ja monet muut suuren mittaluokan ulkoilmatapahtumat.
Musiikkitalo ja sisäpelihalli
Toinen vielä toteutumistaan odottava hanke kulkee nimellä Wasa Station . Wasa Station on Vaasan, Vaasan rautatieaseman pohjoispuolelle rakennettava tapahtumakeskus. Wasa Station on tarkoitus rakentaa Vaasan vanhan linja-autoaseman alueelle, joka on jäänyt tyhjäksi kentäksi sen jälkeen kun linja-autotoiminnot on siirretty Vaasan rautatieaseman viereen.
Wasa Station olisi uudistuvan Klemettilän keskus ja se levittäisi kaupungin keskustaa rautatien toiselle puolelle.
Lemminkäinen on valittu Vaasan vanhan linja-autoaseman alueen kehittäjäksi. Lemminkäisen suunnitelmassa Wasa Stationiin kuuluisi tapahtuma-aukio sekä musiikki- ja kongressikeskus. Viereen rakennettaisiin 19-kerroksinen tornirakennus, jossa sisältyisi hotelli ja 24 asuntoa. Asuinhuoneistot olisivat tornin yläosassa (kerrokset 16.-19.). Vaasalaiset hotellit muuten löydät Vaasalaisia.infon alta otsikolla Hotellit Vaasa.
Korttelin pihakannen alle sijoittuisi pysäköintihalli. Suunnitelmassa on bruttoalaa noin 68 000 ja kerrosalaa noin 37 500 neliöä. Musiikki- ja kongressikeskuksen pinta-ala olisi 6060 neliömetriä ja liiketiloja olisi 19 920 neliömetriä. Rakentaminen alkaa aikaisintaan 2016.
Muita kohteita toiveiden tynnyrissä ovat mm. Hevosurheulukeskus ja Moottoriurheilukeskus.
Summa summarum
Kaikesta tästä huomaat, että vaasalaiset suhtautuvat luottamuksella tulevaisuuteen. Kaupunki on täyttä toivoa ja luovaa energiaa.
Kiitos Sinulle jos olet päässyt tänne saakka. Toivottavasti olet kanssani samaa mieltä siitä, että Vaasa on tutustumisen arvoinen.
Tapio Parkkari
emeritustoimittaja
lokakuu 2015
