Beste Strømleverandør | Forbrukslån Søknad | Billig Skadedyrkontroll | IPS Näyttö | Husforsikring | Innbruddsalarm | Billigste Kredittkort | Billigste Mobilselskaper
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Tiesitkö tämän Lääninvankilasta?

Näe syvemmälle Vaasaan: Tiesitkö tämän Lääninvankilasta?

– Peshkom. Tämä oli kovin oikeusasteiden langettama tuomio Venäjän tsaarin aikaan, eikä tästä ole kauankaan, ja se on suomeksi suorana käännöksenä – jalkaisin. Tämä tarkoitti, että tuomitun oli matkattava Siperiaan kävelemällä.

Tämä oli kuolemantuomiota kovempi, sillä suurin osa vangeista matkalla kuoli hivuttavan hitaasti kuukausien kurjuudessa. – Poidjomtje peshkom, tokaisee neuvostonuori kaverilleen tänään tuskin tietämättä toisen sanan kammottavaa historiallista merkitystä. – Mennään kävellen.

Tuomioita ladottiin niputtain Suomessakin ja toisaalta maankuulussa Vaasan Linnassa istuttiin silloin pitkääkin ’kakkua’. Nyt siellä kärsitään suhteellisen lyhyitä tuomioita.

Alan miehet ”sanovat”, että tuomioon tulee ripaus lisää, kun istuu rannanpuoleisissa selleissä ja katsoo vapaan vaasalaisen lähtöä saareen kauniina kesäisenä perjantai-iltana grillimakkarat oikeassa kourassa ja vasemmassa välikaljat.

Vaasan linna

Vaasan linnan rakentamisen tarina on mutkikas ja mielenkiintoinen. Maisteri Mirjam Lehtikanto on siitä kertonut ansiokkaassa teoksessaan Rakennettiin uusi Vaasa, toiveteos kotikaupunkinsa historiasta kiinnostuneelle. Löytyy kirjastosta.

– Monet ovat aikojen mittaan ihmetelleet, miksi vankila on rakennettu näin keskeiselle ja hienolle paikalle. Senaatti olikin päättänyt, että se tehdään Korsholman linnankukkulalle. Maaherra oli silloin Alexander von Rechenberg. Hänen mielestään vankilan sijoittaminen 5-6 virstan päähän kaupungista tuottaisi hankaluuksia viranomaisille.

Vankejahan kuljetettiin lääninhallitukseen ja hovioikeuteen tänne kuulusteltavaksi, heitä passitettiin rangaistuslaitoksiin ja maaseudun tuomioistuimiin käräjille. Hevosia ja ajopelejä tarvittaisiin kuljetuksiin ja lähetin olisi päivittäin vietävä viestejä vankilan ja lääninhallituksen välillä.

Niinpä keisari 1.8.1855, melkosen tarkkaan siis 130 vuotta sitten, vahvisti asemakaavassa uuden paikan rantaan ’residenssitalon’ (hovioikeus) naapuruuteen. Joku kai muistaa, että sinne seuduille saksalainen Mieritz unelmoi suurta kylpylää, tästä on sarjassa kerrottu.

Nykyvaasan suunnitelija

Nykyisen Vaasan suunnittelija ja rakentaja, sanotaan vaan reilusti isä, lääninarkkitehti C. A. Setterberg sai käskyn käydä toimeen. Vasemmassa kuvassa on hänen alkuperäinen julkisivunsa, joka sittemmin kyllä koki monet muutokset ennen kuin nykyiseen päästiin. Setterberg mm ehdotti keskuslämmitystä vankilaan, siihen aikaan aikamoinen uutuus vankilaan.

Gävlen vankilan rakentamisen ja työt hän oli ennen Vaasaan muuttoaan johtanut ja valvonut. Näin hän oli perehtynyt alan viimeisiin saavutuksiin, koska Ruotsissa oli jo 1840-luvulla uudistettu vankilarakennuksia koskevat säädökset. Johtava nimi sielläpäin oli insinöörieversti C. Hjelm, vilahtaa myös Gävlen vankilan piirustuksissa. Keskuslämmityksen siellä oli suunnitellut Thefron Munktell. Näiltä henkilöiltä varmaankin Setterberg sai vaikutteita. Hän oli tuonut Gävlestä detaljipiirustuksia ja muuta materiaalia avukseen. Maakunta-arkistosta löytyvät nämä paperit tänä päivänä.

Senaatin mielestä Setterbergin vankila oli aivan liian suuri, tiloja 138 vangille, kun kruununvankilassa oli enimmillään säilössä 70 vankia. Toinenkaan ehdotus ei mennyt läpi. Nyt astui kuvaan Oulun läänin vt lääninarkkitehti Ludvig Isak Lindqvist. Piirustukset valmistuivat 1860. Hän oli maassa asiantuntija ja oli tehnyt opintomatkan valtion kustannuksella ulkomaille tutustumaan rangaistuslaitoksiin.

Vankilaa alettiin sitten Linqvistin piirustusten mukaan. Vuosi oli 1861 ja urakoitsijana seppämestari G. W. Lundén. Mainittu keskuslämmitys tuli taloon luultavasti suuren muutostyön yhteydessä vasta 1880-luvun lopulla.

Lundénin miesten kaivaessa perusteita havaittiin pitkän siiven merenpuoleisen joutuvan liian pehmeälle pohjalle. Setterbergin ehdotuksesta tätä siipeä lyhennettiin 7 1/2 kyynärää ja rakennus saatiin kalliopohjalle.

Näitten herrojen yhteistyötä eli team-work oli tämä vankila…muutoksen suunnitellut Setterberg arveli, että neljäs kerros olisi hankala, mutta asia oli autettavissa sijoittamalla kahlevangit, huh-huh, ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen ja kolmas sekä neljäs kerros kädet ja jalat vapaina kulkeville.

Valmistui 1863

Valmiiksi työ saatiin 1863 ja toinen päivä syyskuuta astuivat ensimmäiset vangit taloon.

– Rakennus muutettiin sellivankilaksi 1888-90 ja kaksikerroksisia katusiipiä jatkettiin ja korotettiin 4-kerroksisiksi. Päärakennukseen tehtiin flyygeliulkonema ja näin pohjakaavaksi tuli ristinmuoto. Nämä taasen suunnitteli rakennushallituksen arkkitehti Th. Decker.

Vahva, turvallinen ja komea peltikattoinen ympärysmuuri nousi v. 1901. Pihaa oli ympäröinyt puinen aitaus…

Lindqvistin piirustuksissa oli pohjoispuoli (Kalarannanpuoleinen) merkitty naisille ja toinen puoli taasen miehille.

Noihin vanhoihin aikoihin oli vettäkin vielä Sundominlahdessa, Böljan pääsi Sundomiin ja niinpä meri huuhteli vankilan muureja. Lähiranta täytettiin 1950-luvulla ja -58 sinne istutettiin upea rivi poppeleita. Ne ovat hämmästyttävän hyvin säilyneet ja rannan välillä ja siitä menee komea kävelytie vaasalaisen kulkea. Poppelit ovat ankean muurimaiseman pehmentäjiä ja rannan koristeita. Uudempi kuva osoittaakin, että veneet ovat nämä rannat vallanneet ja kerrostalot ottaneet paikkansa Rantakadulta vankilan tuntumassa.

On muuten moni vaasalainenkin sisältäpäin tähän monen miehen suunnittelemaan vankilaan tutustunut, perusteellisesti! Nimiä nyt mainitsematta kuten sarjassa on muuten mainittu myönteisessä mielessä. – Toinen joutui lautoihin, toinen joutui rautoihin……

PEKU HAAPALINNA

Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.

Pertti ”Peku” Sommerfelt (aik. Haapalinna) kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen.

Sommerfelt luovutti kirjoituksiensa oikeudet Tapio Parkkarin ylläpitämälle vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Kaupunginkirjaston myrkkykaappi

Toisen maailmansodan jälkeisinä ”vaaran vuosina” maassamme ollut liittoutuneiden valvontakomissio puuttui Suomen kirjastojen kokoelmien sisältöön. Erityisesti …

Vastaa