Hilja Vestberg oli syntynyt Savossa Rautavaaralla 1878. Käytyään kansakoulun Iisalmessa hän suoritti Kuopiossa tyttökoulun kurssin. Hän tunsi kutsumusta opettajauralle ja tyttökoulusta päästyään hän toimi kolme vuotta väliaikaisena kansakoulunopettajana Iisalmessa. Tämän jälkeen hän kävi Sortavalan seminaarin valmistuen sieltä vuonna 1901 kansakoulunopettajaksi. Seminaarista päästyään hän oli vuoden Iisalmen yhteiskoulun johtajana sekä uskonnon ja laskennon opettajana.
Vuonna 1902 Hilja Vestberg muutti Vaasaan, joka muodostui hänen monipuolisen elämäntyönsä keskukseksi. Hän toimi ensin opettajana Palosaaren kansakoulussa, joka oli silloin vielä ilman omaa koulutaloa ja työskenteli ruotsalaisen kansakoulun suojissa. Tänä aikana tämä suomalaisen koulun opettaja ja ruotsalaisen koulun johtajaopettaja Oskar Vestberg solmivat avioliiton.
Myöhemmin suomalainen koulu sai oman talon, jossa opettaja Hilja Vestberg jatkoi työtään vielä toistakymmentä vuotta. Sitten hän sai siirron Raastuvankadun kansakouluun, sittemmin Keskuskansakouluun, jossa oli opettajana yli kolmekymmentä vuotta, kunnes täysinpalvelleena erosi virastaan siirtyen eläkkeelle. Hän toimi pitkän aikaa myös koulun johtajaopettajana. Opettajakutsumuksessaan Hilja Vestberg oli harvinaisen tarmokas ja taitava, ja monet oppilaspolvet muistavat häntä suurella kunnioituksella ja kiitollisuudella.
Opettaja Hilja Vestbergin elämäntyö Vaasan yleisen kulttuurielämän hyväksi on harvinaisen laaja. Valistuneena, voimakastahtoisena ja aloitekykyisenä naisena hän rakensi rohkeasti suunnitelmia, otti niiden toimeenpanon harteilleen ja sai myös ympäristönsä mukaan näihin pyrkimyksiin.
Erityisesti naisten yhteispyrinnöissä hän oli kyntänyt vaon, joka tulisi pysyvästi säilymään. Hänen aloitteestaan syntyi kolmisen vuosikymmentä sitten Vaasan Suomalainen Naisklubi, jonka vaiheissa ja nopeassa kehityksessä hänellä oli suurin ansio. Naisklubin puheenjohtajana hän asiallisesti ja aloiterikkaasti johti yhdistyksen toimintaa.
Tämän työsaran merkittävin tulos oli Vaasan Talouskoulu, jonka menestyksellisessä toiminnassa rouva Hilja Vestberg työskenteli hyvin aktiivisesti mukana. Naisklubin piirissä kauan vireillä ollut Lieden vanhainkotihanke oli myös hänelle läheinen. Väsymättä hän suunnitteli sen eteenpäin kehittämistä.
Aikoinaan Vaasan Lottaosastoa perustettaessa Hilja Vestberg oli myös mukana sen toiminnassa. Mannerheim-liiton Vaasan suomalaisen osaston perustamisesta alkaen Vestberg oli siinä aktiivisimpia työskentelijöitä.
Erityisesti osaston perustama kansakoululasten kesäsiirtola Sydänmaalla oli hänen sydäntään lähellä. Kahden vuosikymmenen ajan hän toimi kesäsiirtolan työteliäänä johtajana ja uhrasi kesän toisensa jälkeen tämän kasvavan polven virkistyskodin hoitamiseen.
Sotavuosina syntyneessä avustus- ja huoltotoiminnassa Hilja Vestberg oli myös toimeliaasti mukana osallistuen tähän uhrautuvaa mieltä vaativaan toimintaan sen monissa eri muodoissa. Hänen innokkuutensa kaikkeen hyödylliseen toimintaan ulottui monille muille aloille ja hän oli useita vuosia myös Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen.
Monipuolisella, tuloksellisella työllään koulun ja yhteiskunnan piirissä opettaja Hilja Vestberg saavutti ympäristönsä täyden luottamuksen ja nyt, kun hänen toimelias vaelluksensa on päättynyt, saamme nähdä hänen elämäntyönsä ja sen moninaisten tulosten täyden merkityksen ja kantavuuden. Hänen nimensä tulee säilymään pysyvästi laajojen kansalaispiirien kaipaavassa ja kunnioittavassa mielessä. Rouva Hilja Vestberg kuoli vaikean sairauden murtamana 69 vuoden iässä.
Hilja Vestbergin muotokuva, jonka on maalannut Joice Swanljung, paljastettiin 6.10.1943 muistojuhlassa. Varapuheenjohtaja Pirkko Molander johti puhetta ja sihteerinä toimi hovioikeudenneuvos Elvi Eljala, silloinen asessori.
Kuva on osa muokuvasta. Alkuperäinen on lähddesivulla.
Hilja Vestbergin muotokuva, jonka on maalannut Joice Swanljung, paljastettiin 6.10.1943.
Kirjoittaja
Katja Jokinen
Alkupearäinen lähde:
’