Markkinat ovat taloudellisen toiminnan perusta, mutta ne eivät yksin pysty luomaan ihmisille hyvinvointia. Susanna Koski lähtee 13.3. kolumnissaan eduskuntavaalitaisteluun kehottaen äänestäjiä valitsemaan joko markkinatalouden tai hyvinvointivaltion. Valinta ei ole näin yksinkertainen.
Markkinoilla ja julkisella vallalla on omat roolinsa myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Markkinat luovat kysynnän ja tarjonnan kautta kilpailua, joka puhtaimmillaan tuo tehokkuutta ja hyviä tuloksia toimintaan. Markkinat eivät kuitenkaan toimi täydellisesti, häiriöitä syntyy helposti. Tarvitaan julkisen vallan sääntelyä ja ratkaisuja yritysten riitatilanteissa.
Suomalaisen hyvinvoinnin pohjana on ollut ja on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja työnjako. Julkinen valta verottaa yritysten voittoja ja työntekijöiden palkkatuloja ja järjestää näin kokoamillaan verotuloilla kansalaisille koulutuksen ja terveyden- ja sosiaalihuollon sekä mahdollisuuden ruumiin ja hengen kulttuurin harjoittamiseen.
Yritykset saavat näin hyvin koulutettua ammattitaitoista työväkeä eri tasoille. Koulutusta kehitetään tutkimukseen perustuen ja edistetään yritysten tuotekehittelyä ja kykyä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Lasten päivähoito luo pohjan sille, että lasten vanhemmat voivat täysillä osallistua työelämään. Työterveyshuolto pitää huolta työntekijöiden työkyvystä.
Verotusta käytetään myös taloudellisen toiminnan kannustimena. Tuilla ja helpotuksilla autetaan uusia yrityksiä ja ideoita alkuun. Verotuksella pyritään myös tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja ja antamaan kaikille mahdollisuus parempaan elämiseen ja myös kuluttamiseen.
Emme tarvitse tiukentuvaa kahtiajakoa yksityisen ja julkiseen sektorin välille vaan nykyistä parempaa yhteistyötä. Julkinen ja yksityinen sektori voivat ottaa oppia toisiltaan. Julkinen sektori hyötyy yrittäjähenkisyydestä ja yritykset hyötyvät vakaista ja pitkäjänteisesti toimivista julkisista palveluista.
Matias Mäkynen (sd.)
kaupunginvaltuutettu eduskuntavaaliehdokas Vaasa