Related Articles
Susanna Koski näyttää taas vieraantuneisuutensa työttömien ja palkansaajien arjesta kolumnissaan Pohjalaisessa. Koski latelee vanhat teesinsä siitä, miten ay-liike aiheuttaa ihmisten työttömyyden ja ansiosidonnainen päiväraha saa ihmiset oloneuvostelemaan. Koski myös kirjoittaa ristiriitaisesti, että ay-liike ei välitä työttömistä, mutta on kuitenkin neuvotellut näille liian hyvät edut.
Yhtenä ammattiyhdistysliikkeen kahdesta miljoonasta jäsenestä ihmettelen Kosken puheita. Ammattiliitot koostuvat jäsenistään, jotka tekevät päätökset demokraattisesti ja asettavat tavoitteensa työelämän kehittämisestä yhdessä oli sitten kysymys työajan lyhentämisestä tai eläkeiän nostamisen vastustamisesta.
Myös vastuullisuutensa ay-liike on osoittanut moneen kertaan. Viimeksi työllisyys- ja kasvusopimusta tehtäessä ay-liike “kiristi” 20 euron korotuksen kuukausipalkkoihin eli käytännössä luopui palkankorotuksista. Samalla parannettiin työttömien asemaa kehittämällä työttömyysturvaa 300 euron suojaosalla ja omavastuuajan lyhentämisellä viiteen päivään.
Suuri osa työsuhteen ehdoista ylityökorvauksista pekkaspäiviin on neuvoteltu työnantajien kanssa mm. työn tuottavuuden parantumisen myötä. Tehdystä työstä kuuluu saada korvaus ja ylityölisät, lomaraha tai muut sovitut korvaukset ovat osa työntekijän vuosiansiota.
Erityisesti Koski arvostelee ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ja sen 500 päivää. Ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella työnsä menettänyt voi säilyttää elintasonsa edes jotenkuten. Ansiosidonnainen päiväraha on parhaimmillaan noin 60 prosenttia palkasta ja siitäkin on maksettava verot.
Työttömien asettaminen toisiaan vastaan ja Kosken tai Maria Tolppasen puheet, joissa työttömiä syytetään “narkkareiksi”, laiskoiksi tai järjestelmän hyväksikäyttäjiksi kertovat tietämättömyydestä. Työttömyyskorvaukset eivät takaa kenellekään elintasoa, jolla voisi oloneuvostella rauhassa.
Työtä on aina haettava, mutta suurin ongelma on työpaikkojen puute. Varsinkin ikääntyneenä, pitkän työuran yhdessä työpaikassa tehneenä ja vähän koulutettuna irtisanottuna on vaikea löytää uutta työtä. Toiset pystyvät palaamaan työelämään koulutuksen tai kuntoutuksen kautta ja näitä paikkoja on aina oltava riittävästi tarjolla.
Vaasan perhe- ja sosiaalityön johtaja Erkki Penttisen mukaan kaksi kolmesta 500 päivää työttömänä olleesta ei työllisty edes kuntoutuksen avulla. Tällöin kysymyksessä ei ole laiskuus tai nauttiminen työttömyydestä, vaan erilaiset ongelmat päihteistä mielenterveys- ja elämänhallinnan ongelmiin.
Susanna Koski on ehtinyt nimittää ammattiyhdistysliikettä mafiaksi ja kiristäjiksi. Suomen yleissitova työehtosopimusjärjestelmä ja korkea järjestäytymisaste niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella tuovat ennakoitavuutta ja vakautta työmarkkinoille. Ilman yleissitovuutta ei myöskään työrauhaa voitaisi taata nykyisellä tasolla. Laittomuuksista on aina asetettava rangaistus, mutta yhtä lailla tulisi rangaista työnantajia, jotka rikkovat työehtosopimuksia. Varsinkin alipalkkaus tulisi kriminalisoida.
Tutustuminen Wärtsilästä irtisanottujen ja kaupungilla tai ELY-keskuksessa yt-neuvotteluja käyvien työntekijöiden tilanteeseen voisi antaa Susanna Koskellekin kuvan siitä, kuinka tärkeää työ ja työpaikat ovat ihmisille ja ay-liikkeelle.
Matias Mäkynen (sd.)
Palvelualojen ammattiliiton jäsen Eduskuntavaaliehdokas Vaasa
