Hovioikeudenmetsässä aloitettiin maaliskuussa ympäristöministeriön Kunta-Helmi -elinympäristöohjelman rahoittama projekti, jonka tavoitteena on kunnostaa metsää ja sen niittyalueita. Kesäkuun alkuun mennessä alueella on tehty maastokatselmukset, joiden avulla on kartoitettu muun muassa alueen luontoarvoja ja reitistöjä, sekä suunniteltu tulevaisuudessa tehtäviä hoitotoimia.
Hovioikeudenmetsän alueella on valtakunnallisesti vahva ja arvokas historia niin kulttuurillisesti, ympäristöllisesti kuin myös esteettisesti: Metsä on nähnyt kaiken jääkaudesta Vaasan paloon ja jatkosotaan asti. Vanhan Vaasan ja Runsorin kaupunginosien välillä sijaitseva Hovioikeudenmetsä on muinaismuistoalue, joka kätkee sisälleen vuosisatojen takaisia kulttuurivaikutteita, todennäköisesti jo 1300-luvulta lähtien. Vuonna 1852 tapahtuneen Vaasan palon jälkeen metsä jäi asuttamattomaksi, joka on mahdollistanut vuosisatoja vanhojen kulttuurivaikutteiden säilymisen muodossaan tähän päivään asti.
Vanhan Vaasan raunioiden vieressä sijaitsevassa metsäalueessa on havaittavissa kulttuurivaikutteiden lisäksi muun muassa vaihtelevaa luontoa sekä tiukasti suojeltuja liito-oravia ja helmipöllöjä. Myös jääkausi ja maankohoaminen ovat jättäneet jälkensä metsän maastoon. Nykyisin metsän voi sanoa toimivan pakokeinona arjen kiireeseen lähiseudun asukkaille ja se onkin lähinnä virkistyskäytössä. Metsä sisältää laajan polkuverkoston, joka on muodostunut ajan saatossa kärrypolkujen ja tallomisen myötä.
Monimuotoisuuden asialla
Kunnostusprojektin tavoitteena on lisätä alueen biologista monimuotoisuutta ja saada umpeen kasvaneet pellot kävelykuntoisiksi niityiksi. 30,6 hehtaarin suuruisen metsän peltoalueet ovat täyttyneet muun muassa koivujen ja pajujen taimista. Rehevöityminen on vaikeuttanut kulkemista alueella, sekä tukahduttanut alueen monipuolista kasvustoa. Projektin aikana pyritään turvaamaan ja edistämään arvokkaan alueen monimuotoisuutta, jonka vuoksi toimenpiteet pyritään räätälöimään riittäviksi, mutta samalla varovaisiksi ja luontoa kunnioittaviksi. Näin saadaan turvattua rakenteiden säilyminen mahdollisimman ennallaan.
– Hoitotoimenpiteisiin tullaan mahdollisesti sisällyttämään rehevöityneen peltoalueen palauttaminen avoimeksi pelloksi, varovainen maisemien avaaminen, metsäisempien osien raivaus ja tärkeiden eliö- ja kasvilajien turvaaminen. Niittyalueiden laiduntamiseen on suunniteltu lampaiden hyödyntämistä, viheraluehortonomi Leila Roininen kertoo.
Projektin kokonaiskustannukset ovat 92 828 euroa, josta peräti 78 prosenttia, eli 72 226 euroa on saatu avustuksena ympäristöministeriöltä. Ympäristöministeriöllä on käynnissä kansallinen investointi uhanalaisten ympäristötyyppien, erityisesti perinnebiotooppien, tukemiseen ja pelastamiseen. Suurin osa hankkeista koskee niittyjen luomista.
Projekti käynnistyi tänä keväänä ja se kestää 31.10.2022 saakka. Viheralueyksikkö, kaupungin kaavoitus, ELY-keskus ja museovirasto tekevät yhteistyötä, jotta kaikkien asianosaisten näkökulmat saataisiin huomioitua metsän kunnostusprojektin aikana.