Related Articles
Miljoonatohtori – H.F. Antellin taidekokoelma
23.5.-30.8. 2015 – Tikanojan taidekodissa
Vaasalaissyntyinen lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Antell (Vaasa 1847 – Pariisi 1893) tunnetaan suurlahjoituksestaan Suomen kansallismuseon hyväksi. Tikanojan kesänäyttely tarjoaa pohjalaisyleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Antellin Ateneumiin sijoitettuun klassikkotaideteosten kokoelmaan ja keräilijän värikkääseen elämäntarinaan, josta on ollut käytettävissä uutta tietoa dosentti Tuukka Talvion tutkimusten ansiosta.
Näyttely valottaa ensimmäistä kertaa tarkemmin keräilijän Vaasassa viettämiä vuosia.
Tikanojan taidekodin tuottamassa näyttelyssä nähdään sekä Antellin itse hankkimaa taidetta että hänen kuolemansa jälkeen kokoelmaan ostettuja Suomen taidehistorian merkkiteoksia.
Ateneumin taidemuseo on lainannut näyttelyä varten Antellin kokoelman helmiä, kuten Albert Edelfeltin Pariisin Luxembourgin puistossa (1887) ja Ulkosaaristossa (1898), Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis (1884) ja Démasquée (1888) sekä Antellin taiteilijalta hankkimia Auguste Rodinin veistoksia. Näyttelyn muita taiteilijoita ovat mm. Gunnar Berndtson, Eero Järnefelt, Hugo Simberg, Werner Holmberg, Victor Westerholm, Maria Wiik ja Alexander Lauréus.
”Rikas Antell on kuuleman mukaan jälleen Pariisissa.” Albert Edelfelt 13.10.1878
Herman Frithiof Antell syntyi vuonna 1847 Vaasassa, Höstveden kylässä kruununvouti P.H. Rosenbergin ja palvelijatar Brita Catharina Antellin aviottomana lapsena. Lapsuutensa Antell vietti varsin vaatimattomissa olosuhteissa. Äidin kuoltua nuorella iällä vuonna 1854 hänet sijoitettiin vanginkuljettaja Jonas Wiklundin perheeseen Kauppiaankadulle. Isä Rosenberg otti 13-vuotiaan Antellin kasvattilapsekseen jäätyään leskeksi ilman avioliitossa syntyneitä lapsia.
He muuttivat uuteen Vaasaan v. 1862, jonne ”ukko Rosenberg” oli rakennuttanut talon heti kaupunkioikeuksien siirryttyä palon jälkeen. Komea nikkarityylinen puutalo oli Setterbergin piirtämä ja sijaitsi osoitteessa Koulukatu 1. Värikkäänä persoonana tunnettu kruununvouti oli itse jäänyt ilman koulutusta ja halusi poikansa pääsevän kunnon opinahjoon.
Hyväpäiseksi oppilaaksi osoittautunut Antell kirjoittautuikin 1865 Helsingin yliopistoon lukemaan lääketiedettä.
Isän kuolema tammikuussa 1874 muodostui käännekohdaksi opiskelija H.F. Antellin elämässä. Kävi ilmi, että Rosenberg oli testamentannut Antellille valuuttakaupalla hankkimansa 1,2 miljoonan markan omaisuuden. ”Katsokaa, tuolla menee miljoonatohtori Antell”, kuiskittiin pian Helsingin kaduilla. Antell uskoi omaisuutensa hoidon vaasalaiselle pankkiiri Joachim Kurténille ja suoritti tutkintonsa valmiiksi saman vuoden lopussa, minkä jälkeen hän lähti ulkomaille, viettäen seuraavan vuoden Lontoossa ja Pariisissa. Vuosien 1876-77 aikana hän teki maailmanympärimatkan, jonka reitti kulki New Yorkin ja San Franciscon kautta Japaniin, Kiinaan, Jaavalle, Intiaan ja Suezin kanavan kautta Eurooppaan.
”Hän oli sekoitus vanhaa aristokraattia, äärimmäisen kohtelias varsinkin naisille, pukeutui aina pitkään, mustaan, napitettuun redingoteen, hyvin kovitettuun pystykaulukseen, mustaan solmioon ja hansikkaisiin. Mutta välillä karkeus tuli esiin.” Ville Vallgren
Palattuaan maailmanympärimatkaltaan 30-vuotias miljonääri hankki vakituisen asunnon Pariisista vuonna 1877. Keräilystä muodostui vähitellen hänelle päätoiminen työ ja elämän kiintopiste. Taidekokoelmaansa Antell tilasi ja osti teoksia Pariisissa työskennelleiltä taiteilijoilta, kuten Albert Edelfeltiltä, Akseli Gallén-Kallelalta (tuolloin vielä Axel Gallén) ja Ville Vallgrenilta. Gallénilta tilaamassaan muotokuvassa Antell on ympäröity rakkailla esineillään, jotka antavat viitteitä hänen erilaisista kokoelmistaan.
Antellin tärkein keräilykohde olivat vanhat ruotsalaiset rahat. Hänen merkittävän numismaattisen kokoelmansa perustan muodosti A. Stjernstedtin ruotsalaisten rahojen kokoelma, jota Antell määrätietoisesti täydensi. Tieteellisiin kokoelmiin kuului erilaisia kulttuurihistoriallisia esineitä, sinettejä, käsikirjoituksia, keramiikkaa sekä itämaista ja egyptiläistä aineistoa.
Antellin elämäntyyli oli kaksijakoinen: siihen kuului kurinalainen numismaattisen kokoelman tutkimus- ja luettelointityö, mutta myös boheemi ajanvietto taiteilijoiden ateljeissa ja Pariisin yöelämässä.
”Voi tuota Antellia, kuinka ihmeellinen hahmo hän onkaan. On käsittämätöntä, ettei hän tympäänny tähän yksinäisyyteen, tähän touhuamiseen rahakokoelman kanssa ja sen luetteloimiseen.” Albert Edelfelt
Kesäisin Antell oleskeli Vaasassa, isältä perimässään talossa Koulukatu 1:ssä. Antell piti siellä myös silmälääkärin vastaanottoa 1870-luvun lopulla, köyhät potilaat hänen kerrotaan hoitaneen ilmaiseksi. Antell sijoitti Vaasan-kotiinsa keräämänsä taideteokset ja esineet, kunnes siirsi ne 1880-luvun lopulla uuteen arvoasuntoonsa Avenue d’Antinille.
Vaasassa käydessään Antellilla oli tapana tehdä pitkiä kävelyretkiä, joiden reitti kulki usein Onkilahden ympäri Sepänkylään ja Vanhaan Vaasaan. Paviljongissa (nyk. ravintola Strampen) kului usein koko yö tuttavien iloisessa seurassa.
”Voitko uskoa, Antell on kuollut. Tule heti Avenue d’Antinille.” Edelfeltin sähke Ville Vallgrenille 6.4.1893
Antell kuoli Pariisissa perheettömänä 45 vuoden iässä vuonna 1893. Hänet haudattiin toiveensa mukaisesti isänsä viereen Vaasan Kappelinmäen hautausmaalle. Antellin asiainhoitaja Joachim Kurtén tilasi muistokiven, jota koristavat Ville Vallgrenin veistämät medaljongit.
Testamentissaan Antell lahjoitti kaikki kokoelmansa ja miljoona markkaa Suomen kultarahassa Suomen kansalle, sekä mm. 800 000 mk Helsingin yliopistolle ja 100 000 mk Vaasan ruotsalaiselle lyseolle. Testamentin mukaan rahastot tuli nimetä ”Kamarineuvos Herman Rosenbergin rahastoiksi” eikä niihin saanut yhdistää Antellin nimeä. Taidekokoelma sijoitettiin Ateneumin taidemuseoon ja sitä hallinnoimaan perustettiin Antellin valtuuskunta.
H. F. Antellin testamenttilahjoitus on todennäköisesti merkittävin yksityinen lahjoitus Suomen kulttuuri-instituutioiden hyväksi, ja sillä oli huomattava vaikutus Suomen kulttuurielämän kehitykseen. Lahjoitus antoi lopullisen sysäyksen Suomen kansallismuseon perustamiselle.
Taidehistoriallisesti suurin merkitys oli lahjoitusvaroilla, jotka ovat mahdollistaneet huomattavia taidehankintoja. Antellin valtuuskunta hankki rahoilla suomalaisten kansallistaiteilijoiden tuotantoa sekä mm. Cézannen, Gauguinin, van Goghin ja Munchin teoksia. Antellin kuollessa hänen taidekokoelmaansa kuului 44 maalausta ja 28 veistosta, nyt sen laajuus lasketaan tuhansissa. Antellin valtuuskunta lakkautettiin vuonna 1977, jolloin sekä kokoelmat että varat siirrettiin Museoviraston hallintaan. Taidekokoelmaa hallinnoi Suomen Kansallisgalleria.
Näyttelyyn liittyvät taidetreffit järjestetään lauantaina 23.5. klo 14. Dosentti Tuukka Talvio esitelmöi otsikolla: Elämää Vaasassa ja Pariisissa – H. F. Antell ja hänen taidekokoelmansa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään 4-10 -vuotiaille lapsille opastettuja kierroksia ja työpajoja, joissa Frithjof Tikanojan apulaisina tutustutaan Tikanojan taidekotiin ja Miljoonatohtori H.F. Antellin taidekokoelma – näyttelyyn.
Näyttely opastetaan torstaisin ja sunnuntaisin klo 14 suomeksi ja parillisten viikkojen sunnuntaisin klo 13 ruotsiksi. Tikanojan taidekotiin on ilmainen sisäänpääsy Herman Frithiof Antellin nimipäivänä 12.7. sekä Taiteiden yönä 6.8. Heinäkuussa (8.-9.7. ja 15.-16.7.) puolestaan tutustutaan vaasalaisiin taiteenkeräilijöihin ja Miljoonatohtori H.F. Antellin taidekokoelma – näyttelyyn Taiteenkeräilijöiden korttelit –kävelykierroksella.
Hannele Kyrönlahti
Tiedottaja I Informatör
