En enää muista tarkkaan milloin Kruunmakasiinin ympäriltä poistui vartiomies, mutta hänen sanottiin vartioivan tyhjää makasiinia. Saattaa olla että loppuaikoina makasiini oli tyhjä ja vartiopalvelus oli vain osa armeijan koulutusta. Sen muistan hyvin, että kuusikymmenluvulla huhuttiin makasiinissa olevan aseita ja muita armeijan varusteita. Totuus n paljon dramaattisempi. Julkaistu huhtikuu 11, 2006 …

Vasabladet hehkutti lehdessä 29.9. 1906 seuraavaa: Automobilen har kommit Timo Koskinen: toukokuu 29, 2006 Kuva: Vaasan Auto- ja moottorimuseossa on näytillä Reo vuodelta 1909. Vaasan ensimmäinen automobiili, kärry, vaunu, kaara kuinka vaan oli vuosimallin 1906 Reo, joka tilattiin Amerikasta ja sen osti 7000 markalla johtaja G. L. Hasselblatt. Vaasa-lehden 21.2. …

– Peshkom. Tämä oli kovin oikeusasteiden langettama tuomio Venäjän tsaarin aikaan, eikä tästä ole kauankaan, ja se on suomeksi suorana käännöksenä – jalkaisin. Tämä tarkoitti, että tuomitun oli matkattava Siperiaan kävelemällä. Tämä oli kuolemantuomiota kovempi, sillä suurin osa vangeista matkalla kuoli hivuttavan hitaasti kuukausien kurjuudessa. – Poidjomtje peshkom, tokaisee neuvostonuori …

Lemponen Seppo Filosofian lisensiaatti, musikantti ja kriitikko Seppo Lemponen on väitöskirjassaan tutkinut jazz-englannin muuttumista 1940-luvulla ja sen vaikutusta kulttuuri-ilmiönä. Tutkimuksessa seurataan swingin kehittymistä kokeilujen kautta bebopiksi, sen popularisoitumista ja suosion huippua 1947-1948 sekä tähän uuteen tyyliin liittyviä musiikillisia ja kielenkäytön piirteitä. Bop-kielenkäytön perustana olevan alakulttuurin slangi värittyi käytännönläheisellä ammattikielellä, joka …

Kaksi vaasalaista moottorivalmistajaa hallitsi Suomen venemoottorimarkkinoita puoli vuosisataa. Ennen perämoottorien ja lasikuituveneiden aikakautta tavallisin Suomen rannikkovesillä tavattu venetyyppi oli avoin tai puoliavoin puuvene, jota vauhditti veneen keskellä harvaan tahtiin putputtava petrolimoottori. Tunnetuin näistä yksinkertaisista, luotettavista työjuhdista on Wickström. Innokkaat harrastajat pitävät niitä edelleenkin ajokuntoisina. Myös Suomen Moottoritehtaan Olympia-moottoreilla on faninsa. …

Uskonnottomilla on oma hautausmaa Maanantaina 6. elokuuta 2007 kello 15.21 Pentti Suksi (63) kantaa Vanhassa Vaasassa sijaitsevan Kullervonmaan hautausmaan portista Siiri Liikalan (1921-2007) tuhkauurnan hautausmaan puolelle ja laskee sen perhehautaan kaivetun pienen kuopan reunalle. Paikalla ei ole ainuttakaan sukulaista tai ystävää. Ainoastaan toimittaja ja valokuvaaja. Vaikka aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta …

Lääninarkkitehti C. A. Setterberg on näissä hörinöissä moneen kertaan mainittu, eikä syyttä. Toinen tuottelias arkkitehti oli C. O. Långhjelm. Setterberg nimitettiin virkaansa vuoden 1853 alusta ja pari viikkoa myöhemmin nimitettiin Långhjelm lääninkondyktööriksi tehtävänään avustaa lääninarkkitehtia. Hän ei siis ollut mikään herra, herra junaherra vaan täysinkoulutettu arkkitehti ja Vaasassa syntynytkin, kaksoissisarensa …

Kun Viljo Rewellin keskuskorttelia alettiin rakentaa, syntyi äänekäs haloo ns Wolffin talon puolesta. Muut talot saivat mennä, mutta tässä heräsi vaasalainen perinteiden kunnioitus. Mutta myöhässäpä oltiin kuin hämäläinen mies! Kauppaneuvos Carl Gustaf Wolff istuu Vaasan historiassa kuin nenä päässä. Eikä hän mikään turha poika ollutkaan, vaan upporikas laivanvarustaja ja paljon …

Vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä oli Vaasassa kolme komeaa kivitaloa, joita Helsingin herrat kadehtivat. Ne olivat Hartmannin talo, Helsingin pankin talo ja Wasaborg. Viimemainittu kulki myös nimellä ’Kahvikomppanian talo’. Oy Wasaborg sijaitsee Vaasanpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa ja sen virallinen osoite on Raastuvankatu 21. Wasaborgin talon rakennutti  siirtolaistoiminnalla vaurastunut liikemies Hugo Sjöblom vuosina …

Vaasan kaupungintalo rakennettiin vuosina 1879-1883 ruotsalaisen arkkitehdin Magnus Isaeuksen (1841-1890) piirustusten mukaan. Kirkon länsipuolelle v. 1864 valmistunut raatihuone, jonka arkkitehti Carl Axel Setterberg oli piirtänyt, oli 1872 myyty valtiolle koulutaloksi. 4Kaupunki velvoitettiin viiden vuoden kuluessa rakentamaan uusi raatihuone. Tontiksi osoitettiin asemakaavassa koululle varattu tontti kirkon itäpuolella. Rakentamisaikaan jouduttiin kahdesti anomaan …

(Edit. 11.05. 2018) Kolmekymmentäluvulla ja myöhemmin oli Kotiliesi-lehdessä riimitetty sarjakuva Kieku ja Kaiku. Sitä vuorotellen kirjoittivat tunnetut kirjailijat ja ennenkaikkea Mika Waltari teki näitä vuositolkulla. Juttu noin 1989 Vaasan Höyrymylly Oy rakensi nykyiset viljasiilot 50-luvun lopulla. Museokadun päälle, ranta-alueelle, jonne silloiset laivat lasteineen vielä pystyivät tulemaan. Silloin kaava- ja lupa-asiat …

Tämä talo Raastuvankatu 7:ssä on varmaan monelta vaasalaiselta ohikulkijalta jäänyt ilman sen kummempaa huomiota. Virallisissa dokumenteissa talo kulkee Ekholmin talona, sillä sen on omistanut Anders Chr. Ekholm ja hän on jättänyt jälkensä kaupungin historiaan, sillä Ekholm valmisti Hovioikeuden eri istuntosalien nojatuolit! Maisteri Mirjam Lehtikanto tietää, että pihalla oli komea ulkorakennus …

Vuosisadan päivälliset Vaasan Ikkuna 21.08.88-27.08.88 Vuosisadan päivälliset Vaasan aseman odotussalissa Otsikko ei ole mitään huuhaa-tarinaa, vaan näin todella oli. (edit: 11.05. 2019) Asema on rakennettu vuonna 1882 ja sitä on laajennettu 1908, ja uusi pihakatos sekä linja-autolaiturit ovat valmistuneet 2008. Rautatieasema ja sen ympäristö muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Oli …

Vaasan Taidekerho perustettiin lokakuussa 1952 Ernstin ravintolassa tait. Lasse Bergendahlin aloitteesta.  Perustajia oli kymmenen taiteilijaa, jotka muodostivat silloin Vaasan ammattitaiteilijoiden ydinjoukon. Historiikki on vuodelta 2010. Ensimmäisenä vuonna kerhossa oli 44 jäsentä.  Kerho on sekä suomen- että ruotsinkielinen. Marianne Kanckos on 23 puheenjohtaja. Alunperin oli tarkoitus että kerhossa olisi sekä ammattilaisia …

Taidelainaamo välittää Vaasan Taiteilijaseuraan kuuluvien taiteilijoiden teoksia. Yli 100 teoksen valikoimassa on maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia noin kahdeltakymmeneltä ammattitaiteilijalta. Lainattavista teoksista maksetaan 20 – 60€ suuruista kuukausimaksua, joka määräytyy teosten hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen maksamalla kuukausimaksua tai kertaostona. Lainaamotoimintaa ylläpitää Vaasan Taiteilijaseura. Vaasan Taiteilijaseura perustettiin 1953. 18.huhtikuuta …