Related Articles
Tolppanen:
Varhaiskasvatus apua lukutaidottomuuteen?
Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd) perää hallitukselta toimia kasvavaan lukutaidottomuuteen.
Hallitus on antamassa esitystä varhaiskasvatuksen laadun nostamiseksi. Ajatus on kannatettava.
Laatua nostetaan kiristämällä lastentarhanopettajien pätevyysvaatimuksia. Tulevaisuudessa opettajaksi kelpaa vain kasvatustieteiden kandidaatti. Tällä hetkellä lastentarhanopettajilla voi olla myös sosionomin tutkinto.
– Tarkoitus on, että vuonna 2030 henkilökunnasta 2/3 on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 1/3 ammatillisen lastenhoitajan tutkinnon. Tällä hetkellä yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa. Ala on huonosti palkattu, maisterit hakeutuvat muualle. Toivoa sopii, että varhaiskasvatukseen suunnattu sosionomitutkinto on tulevaisuudessa yhtä suosittu kuin nyt, vaikka nimike ei enää olekaan lastentarhanopettaja. Jollei näin ole, olemme hyvistä suunnitelmista huolimatta pulassa, Tolppanen toteaa.
Päiväkodeissa pelätään, että uutta yliopistokoulutettua maisterisväkeä ei ennätetä saada eläkkeelle lähtevien nykyisten lastentarhanopettajien tilalle.
– Ministeri Sanni Grahn-Laasonen rinnastaa varhaiskasvatuksen uudistusta aikanaan tehtyyn koulutusjärjestelmän uudistukseen, jossa opettajaseminaarit vaihdettiin yliopistoihin. Muutos oli aikoinaan hyvä, mutta taso horjuu nyt. Toivoa sopiikin, että varhaiskasvatuksen uudistus parantaisi lasten mahdollisuuksia peruskoulussa ja vähentäisi tulevaisuudessa koulupudokkuutta, Tolppanen sanoo.
Vuosituhannen alussa 0,29 % oppilaista ei saanut lainkaan peruskoulun päästötodistusta. Nyt luku on noussut 0,54 prosenttiin. Samaan aikaan peruskoululaisten määrä vähentynyt kahdeksalla tuhannella. Lisäksi liian monen peruskoulunsa päättävän luku- ja kirjoitustaito on alle arvostelun.
– Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on todennut, että joka kahdeksas peruskoulun loppuvaiheessa oleva poika ei osaa lukea niin hyvin, että menestyisi jatko-opinnoissa tai työelämässä, Tolppanen täsmentää.
Lukukeskuksen mukaan 370 000 aikuista on tällä hetkellä vaikeuksissa, jos luettavaa on paljoin tai se on ristiriitaista ja tulkinnanvaraista.
– Alle25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikompi, kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä on huolestuttavaa kehitystä. Pelkään pahoin, että meneillään oleva ammatillisen koulutuksen reformi ei heidän tilannettaan paranna. Reformissa vähennetään lähiopetusta kouluissa ja siirretään opetusvastuuta työpaikoille. Ei riitä, että osa pärjää hyvin. Me emme voi elää ajatuksella: ”Heikot sortuu elontiellä, jätkät sen kuin porskuttaa”, Tolppanen huomauttaa.
Tolppasen mukaan varhaiskasvatuksen laadun nostaminen helpottaa varmasti heikoimpien tietä tulevaisuudessa, mutta tulokset näkyvät vasta 20 vuoden kuluttua. Tämäkin sillä varauksella, että varhaiskasvatuksen eriasteisiin koulutuksiin saadaan nopeasti tarpeeksi opiskelijoita.
On hyvä muistaa, että tulevaisuus on nyt, ei 20 vuoden päästä.
