Pris Strøm | Beste lån uten Sikkerhet 2019 | Varmekabler | Pris på Lafting | Beste Forsikring | Husalarm | Kredittkort Test 2019 | Advokat
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Väitös: Hatkat nuorisokodista voivat johtaa rikoksiin

Väitös: Hatkat nuorisokodista voivat johtaa rikoksiin

Väitös: Hatkat nuorisokodista voivat viedä rikoksen polulle tai uhriksi – ennalta estämiseen ja jälkipuintiin kannattaa satsata

Sijoitettujen lasten luvattomat poissaolot eli ”hatkat” ovat suuri riski lasten turvalliselle kehitykselle. Sami Isoniemen väitöskirjan mukaan vähintään joka kymmenes lapsi joutuu luvattoman poissaolon aikana rikoksen uhriksi ja joka kolmas on epäiltynä rikoksesta. Poliisi ja muut toimijat eivät tällä hetkellä aktiivisesti pyri yhteistyössä ehkäisemään ennalta näitä poissaoloja. Väitöskirjassa ehdotetaankin muutoksia poliisin ohjeistuksiin ja käytäntöihin.

HTM Sami Isoniemen julkisoikeuden väitöstutkimus keskittyy lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten luvattomiin sijaishuoltopaikasta poissaoloihin ja sinne palaamatta jäämisiin eli ”hatkoihin”.  Tutkimus käsittelee poliisin tietoon tulleita poissaoloja vuosina 2013–2014 sekä samoina vuosina luvatta poistuneiden lasten kokonaisrikollisuutta ja rikoksen uhriksi joutumista.

Tutkimuksen mukaan luvattomia poissaoloja kertyy poliisin tilastojen mukaan vuosittain yli 3000 kappaletta ja lähes kolmasosa niistä kestää vähintään viikon.

– Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä ilmiöstä. Luvaton poissaolo on monen tekijän vuoksi turvaton tilanne lapsille. Kaikki toimijat eivät näytä ottavan luvattomia poissaoloja vakavasti. Nykytilanne on omiaan vaarantamaan lapsen terveyttä ja turvallista kehitystä. Toimintakäytännöt eivät myöskään toteuta lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta, sanoo Vaasan yliopistossa maanantaina 17. kesäkuuta väittelevä Sami Isoniemi.

Luvattomat poissaolot kasaantuvat samoille lapsille ja samoihin sijaishuoltopaikkoihin. Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia kerran luvatta poistuneista poistuu luvatta toistuvasti.

Poliisin ennalta estävä toiminta olisi ulotettava luvattomiin poissaoloihin

– Poliisi ja muut toimijat eivät aktiivisesti yhteistyössä pyri ennalta estämään luvattomia poissaoloja. Silti vähintään neljäsosa poissaoloista päätyy poliisin väliintuloon ja toistuvasti luvattomasti poissaolijat työllistävät poliisia myös muulla tavoin, sanoo Isoniemi.

Suomalaisessa käytännössä sijoittamisesta päättänyt lastensuojeluviranomainen pyytää poliisilta virka-apua lapsen etsimiseksi ja sijaishuoltopaikkaan palauttamiseksi. Kyse ei siis ole kadonneen henkilön etsinnästä vaan lastensuojelutehtävästä, jossa poliisi antaa toimivaltuuksiaan lastensuojeluviranomaisen käyttöön. Poliisin tulisi ohjeistuksen mukaisesti suorittaa aktiivista kadonneen henkilön etsintää silloin, kun kadonnutta henkilöä ei ole kohtuullisessa ajassa muuten tavoitettu. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu luvattomien poissaolojen kohdalla, ja esimerkiksi yli viikon kestäneitä luvattomia poissaoloja ei poliisin kirjausten näkökulmasta käsitellä katoamisina.

Vallalla oleva käytäntö juontaa juurensa Poliisihallituksen ohjeistuksista. Väitöskirjassa esitetäänkin poliisin ennalta estävän toiminnan ulottamista luvattomien poissaolojen jälkipuintiin lapsen kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi. Luvattomia poissaoloja varten tulisi myös luoda riskiarvio- ja seurantalomake.

– Tapahtuneisiin luvattomiin poissaoloihin tulisi puuttua ja selvittää, että nykytilanne on lapselle varmasti turvallinen. Jos luvattoman poissaolon syyt tunnistettaisiin, niin pystyttäisiin arvioimaan myös mahdollisia luvattoman poissaolon aikaisia riskejä kuten rikollista käyttäytymistä tai rikoksen uhriksi ajautumista.

Tilastointi ei kerro koko totuutta

Luvattomista poissaoloista tehty kokonaistutkimus sekä luvattomasti poissaolleista lapsista tehty otantatutkimus osoittavat, että luvattomien poissaolojen kokonaismääriä ja kestoa on puutteellisten kirjausten ja erilaisten kirjaamiskäytäntöjen vuoksi vaikea luotettavasti tilastoida.

Tosiasiallisen ilmiön laajuutta voidaankin ainoastaan arvioida. Lisäksi poliisin kirjauksista ja poliisin sekä muiden toimijoiden toimintakäytännöistä löytyi sellaisia puutteita ja haasteita, jotka osoittavat, että luvatonta poissaoloa koskevissa käytännöissä sekä ilmiöön suhtautumisessa on paljon kehittämistä.

Toistuvasti hatkaava on usein rikoksen uhri tai rikoksesta epäilty

Otantatutkimuksessa tarkasteltiin luvattomasti poissaolevien lasten rikosepäilyjä ja rikoksen uhriksi joutumista. Myös tässä osa-alueessa oli havaittavissa ilmoitusten kasautumista.

 Luvaton poissaolo itsessään ei ollut rikollista käyttäytymistä selittävä tekijä, mutta toistuvasti luvattomasti poissaolevat tekevät valtaosan kaikkien luvattomasti poissaolevien rikoksista.

Yli puolet otantatutkimuksen lapsista oli epäiltynä sellaisista yleisen syytteen alaisista rikoksista, joista saattaa seurata vankeutta. Rikosepäilyt olivat usein varsin vakavia käsittäen ryöstöjä, pahoinpitelyjä ja huumausainerikoksia. Rikoksen uhriksi joutumisen osalta valtaosassa teoista lapsi oli joutunut pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen uhriksi. Samanlaiset rikokset nousivat esille myös uhriksi joutumisessa luvattoman poissaolon aikana. Tutkimus myös osoitti, että rikoksen uhriksi ja rikoksesta epäillyiksi joutuvat usein samat henkilöt. Luvattoman poissaolon aikaiset rikosepäilyt pitivät sisällään hyvin vakaviakin rikosepäilyjä kuten ryöstöjä ja törkeitä ryöstöjä.

FAKTA

Hatkoja on vuosittain yli 3000 kappaletta

Luvattomat poissaolot ja luvattomasti poissaolijat

  • Luvattomia poissaoloja kirjataan vuosittain yli 3000 kappaletta[1]
  • Kahden vuoden aikana luvattomia poissaolovuorokausia oli lähes 90 000 kappaletta
  • Lähes kolmasosa poissaoloista kestää vähintään viikon
  • 39 poissaloista päättyy samana tai seuraavana päivänä
  • 10 yleisintä sijaishuoltopaikkaa[2] muodostavat 36 kaikista poissaoloista
  • 10 aktiivista poissaolijaa teki 6 prosenttia kaikista poissaloista
  • Kerran luvatta poistunut on poissa keskimäärin 6,9 kertaa. Poissaolot kasaantuvat ja poissaolojen mediaani on 4 poissaoloa.
  • Poliisi löysi lapsen 24 prosentissa poissaoloista. 39 tapauksista poissaolon päättymisen syy ei ilmene poliisin kirjauksista

Luvattomasti poissaolevien lasten ja nuorten rikollisuus ja uhriutuminen

  • Joka kymmenes lapsi on joutunut luvattoman poissaolon aikana rikoksen uhriksi
  • Joka kolmas lapsi on rikoksesta epäiltynä luvattoman poissaolon aikaisen teon vuoksi
  • Kerran luvattomasti poistunut on epäiltynä keskimäärin 8,4. Rikosepäilyt kasaantuvat ja epäiltyjen tekojen mediaani on 3 ilmoitusta.
  • 16 prosenttia poissalijoista ei ollut epäiltynä yhdessäkään rikoksessa
  • 1,5 prosenttia poissaolijoista teki 17 prosenttia kaikkien poissaolijoiden suorittamista rikoksista
  • Luvattomasti poissaolevista 30,5 prosenttia oli joutunut jonkun rikoksen uhriksi ja 5,5 prosenttia useamman kuin yhden rikoksen uhriksi

Väittelijän tiedot

Sami Isoniemi on syntynyt Seinäjoella vuonna 1986 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kurikan lukiosta vuonna 2005. Hänellä on poliisin perustutkinto Poliisiammattikorkeakoulusta. Isoniemi valmistui vuonna 2012 hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Hän asuu Vaasassa ja toimii rikoskomisariona Pohjanmaan poliisilaitoksella.

Sami Isoniemi on itse entinen huostaanotettu lapsi, joka kasvoi sijaisperheessä. Hän on toiminut aktiivisena lastensuojelun kehittäjänä yli vuosikymmenen ajan muun muassa Pesäpuu ry:n Selviytyjät – kokemusasiantuntijaryhmässä.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Pentti Tarpio on poissa

Tarpion elämäntyö oli StarSoft. Yritys aloitti vuonna 1987 kommandiittiyhtiönä. Vuonna 1995 yhtiömuodoksi vaihdettiin osakeyhtiö. Samalla yrityksen perustajan Pentti Tarpion pojat, Jari ja Jarto Tarpio, tulivat mukaan toimintaan osakkaina. StarSoft Oy toimi sisaryhtiönsä Kauppagalleria Wasan eli vaasalaisittain Black Jackin omistamissa tiloissa Vaasanpuistikolla.

Vastaa