Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Vaasalainen henkilökuva: Rakastettu Einari Uusikylä ja suku

Vaasalainen henkilökuva: Rakastettu Einari Uusikylä ja suku

Rakastettu Einari Uusikylä (Frisk)

Kaarlo Einari Uusikylä (vuoteen 1926 Frisk; 9. tammikuuta 1890 Vaasa1973 Vaasa) oli itseoppinut suomalainen kuvataiteilija ja erityisesti miniatyyrimaalari.

Marraskuun puolivälissä 2006 avautui Tikanojan taidekodissa näyttely Eemu, Eero ja Einari, joka esittelee vaasalaislähtöiset pohjalaistaiteilijat Eemu Myntin, Eero Nelimarkan ja Einari Uusikylän. Näyttely esitteli heidän tuotantoaan varhaistuotannon kautta. .

Tämä oli ensimmäinen kerta kun näiden tunnettujen pohjalaistaiteilijoiden töitä esiteltiiin yhteistnäyttelyssä näin laajalti. Eemu Myntti, Eero Nelimarkka ja Einari Uusikylä olivat lapsuudenystäviä. He vaalivat koulussa alkanutta ystävyytrtään läpi elämänsä: He kirjoittelivat toisilleen kirjeitä ja kävivät kahviloissa pitkiä keskuteluja taiteesta ja elämästä.

Ehkä paras osoitus heidän ystävyydestään ovat lukuisat heidän toisistaan maalaamat muotokuvat. Kolmikkoa voidaan kuatsua suomalaisen modernismin varhaiskauden tulenkantajiksi.

Vaasalaiskotien maalari

Vaasalaiskodeissa on kymmeniä, ehkä muutama sata Einarin työtä. Einar Frisk vaihtoi sukunimekseen Uusikylä vuonna 1926.

”Uusikylät olivat vielä 1920-luvulla nimeltään Friskejä. Isoisäni, taiteilija Karl Einar Frisk, muutti 1926 nimensä Kaarlo Einari Uusikyläksi. Einarin isä Karl Velentin oli täysin suomenkielinen kraatarimestari Vaasasta, äiti umpiruotsinkielinen Maria Amanda Vikman Björköbystä. Heille syntyi liuta lapsia, joilta sujuivat molemmat kielet: Einar, Erik, Armas, Impi, Lempi…” (Kari Uusikylä )

Vahvasti eläytyen hän tulkitsi kotikaupunkiaan Vaasaa ja sen saaristoa. Uusikylä oli tunnettu eteerisenä herrasmiehenä, joka mielellään pohti olemassaolon tarkoitusta. Tikanojan taidekodin peruskokoelmassa on yli sata teosta.

Esillä Helsingissä

”Ensimmäisen kerran hänen töitään nähtiin Helsingissä vuonna 1929 Helsingin taidehallissa. Näyttely oli menestys ja sen jälkeen hänen töitään olikin säännöllisesti esillä pääkaupungissa. Kotikaupunki oli kuitenkin penseä, pääkaupunkiseudun menestys ei täällä antanut aihetta enempään. Einari elätti itseään ja perhettään jo aiemmin aloittamallaan metallipakotuksen, lampettien, peilinkehysten ja lautasten parissa uurastamalla.” [2]

”Olen onnellinen kun kokemukseni muodostuvat näkemyksiksi” (Päiväkirja,sivu 216)

Ihmiassydän kanteleen kaltainen

”Ihmissydän on kanteleen kaltainen. Siellä on viritetty eri tunteet sointuviksi kieliksi, joita Elämä soittelee. Kokemukset muodostuvat sydämessä taruiksi, jotka yksinäisinä hetkinä alkavat soida ja herättävät tuhansia kuvia mielikuvituksen maailmassa. Näitä säveliä tulisi ottaa talteen ja muodostaa pysyväisiksi. Taiteen tehtävä onkin näiden sävelien kokoaminen. (12.3.1913)

Parempi myöhään kuin…

Einari Uusikylä ehti täyttää 70 ennen kuin Vaasan kaupunki, jossa hän eli elämänsä ja jonka ympäristöä hän kuvasi teoksissaan, osti häneltä taulun.

Einarin Kotirannalla olevan kotitalon talon edessä on kivi, jossa on muistolaatta: ”Einari Uusikylä asui tässä talossa 1936 -1973. Muistolatta paljastettiin 9.1. 1975 Uusikylä sai Pro Finlandian 1959.

Lähjakas suku

Uusikylän suvun näyttely Vaasan Taidehallisa 07.02. 2009 alkaen (Pohjalainen) on mielenkiintoinen: kaikki taiteilijat ovat jollain tavalla sukua Einari Uusikylälle (1890-1973), joka vahvasti eläytyen tulkitsi kotikaupunkiamme ja saaristoamme.

Hänestä tuli erittäin arvostettu vaasalaisten keskuudessa. Monessa kodissa on hänen miniatyyrejään, joissa valon ja värien loisto miellyttävällä tavalla näkyy tutuntuntuisissa kaduissa, pihoissa ja näkymissä. Hän oli eteerinen herrasmies, joka mielellään pohti olemassaolon tarkoitusta.

Hänen poikansa Pentti Uusikylä (1923-2000) oli muiden sukulaisten tavoin monipuolinen lahjakkuus, hän harrasti mm. jalkapalloa ja laulua.

Pentti Uusikylä

Hänen ei-esittävässä kuvataiteessaan näkyy hänen intuitionsa visuaalisten arvojen merkityksestä. Inspiraatiota töihinsä hän haki Malevitshin ja Kandinskyn taiteesta. Myös Pentti maalasi kaupungin maisemia ja näkymiä. Pentin sisko Sirkka Nyman, s.1925, on mielenkiintoinen tunnelmamaalari, jonka töissä on voimakkaita psykologisia vaikutteita. Hän on naimisissa Björn Nymanin kanssa, s. 1927, joka on taitava muotokuvamaalari, ja jonka vapaammissa maalauksellisissa töissä näkyy hänen surrealistiset taipumuksensa

Muut taiteilijat/sukulaiset ovat

Aarre Kärkkäinen, Hilkka Okkonen, Timo Hiltunen, Ville Hiltunen, Solveig Nyman-Uusikylä, Pia Dahlström-Nyman, Jukka-Pekka Uusikylä, Terttu Mäkinen-Uusikylä, Tapani Uusikylä, Kim Nyman ja Matti Uusikylä.

Pohjalainen

https://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/sukuuni-on-iskenyt-taiteilijatauti-1.176875

Lähteet:

Helsingin Sanomat

Pohjalainen

Tikanojan Taidekoti

Wikipedia

Vaasa enen ja

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa