Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Paikallisuus ja digitalisaatio

Paikallisuus ja digitalisaatio

Digipapit tuovat valokuitua

pimeneville alueille

Tietoverkkoyhteyksien merkitys laajojen maaseutualueiden ja pitkien etäisyyksien Suomessa korostuu. Sote- ja maakuntauudistus perustuvat niin ikään palvelujen digitalisaatioon, mikä puolestaan edellyttää kattavaa, luotettavaa ja toimivaa tietoliikenneinfrastruktuuria.

Langattomat yhteydet eivät ole riittävän luotettavia tärkeiden palvelujen järjestämisessä sekä yritysten ja etätyötä tekevien käytössä, kuten Vaasan yliopiston uudessa tutkimusjulkaisussa Paikallisuus ja digitalisaatio – Valokuituverkkojen merkitys maaseutualueiden kehittämisessä todetaan. Raportin ovat kirjoittaneet yliopistonlehtori Ilkka Luoto sekä projektitutkija Tuomas Honkaniemi.

Syksyllä 2015 käynnistyneessä tutkimus­hankkeessa tarkasteltiin tietoverkkoyhteyksien vaikutuksia maaseutualueiden näkökulmasta. Huomio kiinnittyi erityisesti maaseutupaikkoihin, joissa oli aloitettu valokuituverkkojen omatoiminen rakentaminen. Tutkimuksen lähtökohtana oli alueen suhteellisen aseman muutos, jota myös valotettiin eri toimijaryhmien arjessa.

Tarkasteluun valitut alueelliset kuitukohteet edustivat erilaisia maaseututyyppejä Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, Varsinais-Suomessa Paraisten saaristokaupungissa, Etelä-Pohjanmaan ydinmaaseudulla sijaitsevassa Itäkylässä (Lappajärvi) ja Uudenmaan metropolialueen maaseudulla Valkjärvellä (Nurmijärvi). Kuitukohteissa haasta­teltiin osuuskunta- ja yhdistystoimijoita, yrittäjiä, maatalouden harjoittajia sekä vapaa-ajan asukkaita.

Valokuituosuuskunnat tarvitsivat onnistuakseen paikallisyhteisön, julkishallinnon sekä kaupallisten operaattorien tukea.

Valokuituverkkoja rakennettaessa korostui etenkin paikallisten ”digipappien” rooli, kuten eräs haastateltava kuvasi mieleenpainuvalla tavalla maaseudun voimahahmoja. Myös kunnan keskeinen rooli mainittiin tärkeänä yksittäisenä tekijänä, sanoo tutkimusprojektia johtanut yliopistolehtori Ilkka Luoto Vaasan yliopiston aluetieteen yksiköstä.

Tilkkutäkkirakentaminen voi aiheuttaa valikoivaa syrjäytymistä

Valokuituverkkojen tilkkutäkkimäinen rakentaminen kiihdyttää tutkimuksen mukaan alueellista eriytymistä – äärimmillään jopa eristäytymistä keskeisistä digitalisoituvista palveluista, mikäli se toteutuu syrjäisiä alueita ja taloryppäitä vältellen.

Huolena onkin, että valokuituyhteydestä hyötyvät digitalisaation edelläkävijät, jotka kasvattavat etumatkaa muihin käyttäjiin nähden. Sen sijaan ne käyttäjäryhmät, joiden hyvinvointiin valokuituyhteydellä olisi suhteellisesti suurin vaikutus, ovat jäämässä digitaalisten palvelujen ulkopuolelle, Luoto sanoo.

Tätä valikoivaa syrjäytymistä etäisyyden, maksukyvyn, iän, osattomuuden ja tietotekniikkataitojen suhteen tapahtuu kasautuvasti myös alueiden ja jopa kylien sisällä.

Aktiiviset valokuituosuuskunnat, kunnat, kyläyhdistykset ja yritykset ovat onnis­tuneet paikoittain luomaan yhteistuumin merkittäviä paikallisia osaamis­rakenteita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Nopeat ja luotettavat tieto­verkko­yhteydet ovat tärkeitä etenkin yrittäjille ja maatalouden harjoittajille. Niiden olemassaolo vaikuttaa suoraan yritysten ja asukkaiden sijaintipäätöksiin. Etätyötä tekevät vapaa-ajan asukkaat tunnistivat niin ikään valokuituyhteyden hyödyt selvästi.

Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto perustuen maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) puoltavaan lausuntoon tutkimushankkeesta Tietoverkkoyhteyksien rooli maaseutupaikkojen suhteellisen aseman muutoksessa.

Tutkimusraportti: Digipapit tuovat valokuitua pimeneville alueille

Tietoverkkoyhteyksien merkitys laajojen maaseutualueiden ja pitkien etäisyyksien Suomessa korostuu. Sote- ja maakuntauudistus perustuvat niin ikään palvelujen digitalisaatioon, mikä puolestaan edellyttää kattavaa, luotettavaa ja toimivaa tietoliikenneinfrastruktuuria.

Langattomat yhteydet eivät ole riittävän luotettavia tärkeiden palvelujen järjestämisessä sekä yritysten ja etätyötä tekevien käytössä, kuten Vaasan yliopiston uudessa tutkimusjulkaisussa Paikallisuus ja digitalisaatio – Valokuituverkkojen merkitys maaseutualueiden kehittämisessä todetaan. Raportin ovat kirjoittaneet yliopistonlehtori Ilkka Luoto sekä projektitutkija Tuomas Honkaniemi.

Syksyllä 2015 käynnistyneessä tutkimus­hankkeessa tarkasteltiin tietoverkkoyhteyksien vaikutuksia maaseutualueiden näkökulmasta. Huomio kiinnittyi erityisesti maaseutupaikkoihin, joissa oli aloitettu valokuituverkkojen omatoiminen rakentaminen. Tutkimuksen lähtökohtana oli alueen suhteellisen aseman muutos, jota myös valotettiin eri toimijaryhmien arjessa.

Tarkasteluun valitut alueelliset kuitukohteet edustivat erilaisia maaseututyyppejä Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, Varsinais-Suomessa Paraisten saaristokaupungissa, Etelä-Pohjanmaan ydinmaaseudulla sijaitsevassa Itäkylässä (Lappajärvi) ja Uudenmaan metropolialueen maaseudulla Valkjärvellä (Nurmijärvi). Kuitukohteissa haasta­teltiin osuuskunta- ja yhdistystoimijoita, yrittäjiä, maatalouden harjoittajia sekä vapaa-ajan asukkaita.

Valokuituosuuskunnat tarvitsivat onnistuakseen paikallisyhteisön, julkishallinnon sekä kaupallisten operaattorien tukea.

Valokuituverkkoja rakennettaessa korostui etenkin paikallisten ”digipappien” rooli, kuten eräs haastateltava kuvasi mieleenpainuvalla tavalla maaseudun voimahahmoja. Myös kunnan keskeinen rooli mainittiin tärkeänä yksittäisenä tekijänä, sanoo tutkimusprojektia johtanut yliopistolehtori Ilkka Luoto Vaasan yliopiston aluetieteen yksiköstä.

Tilkkutäkkirakentaminen voi aiheuttaa valikoivaa syrjäytymistä

Valokuituverkkojen tilkkutäkkimäinen rakentaminen kiihdyttää tutkimuksen mukaan alueellista eriytymistä – äärimmillään jopa eristäytymistä keskeisistä digitalisoituvista palveluista, mikäli se toteutuu syrjäisiä alueita ja taloryppäitä vältellen.

Huolena onkin, että valokuituyhteydestä hyötyvät digitalisaation edelläkävijät, jotka kasvattavat etumatkaa muihin käyttäjiin nähden. Sen sijaan ne käyttäjäryhmät, joiden hyvinvointiin valokuituyhteydellä olisi suhteellisesti suurin vaikutus, ovat jäämässä digitaalisten palvelujen ulkopuolelle, Luoto sanoo.

Tätä valikoivaa syrjäytymistä etäisyyden, maksukyvyn, iän, osattomuuden ja tietotekniikkataitojen suhteen tapahtuu kasautuvasti myös alueiden ja jopa kylien sisällä.

Aktiiviset valokuituosuuskunnat, kunnat, kyläyhdistykset ja yritykset ovat onnis­tuneet paikoittain luomaan yhteistuumin merkittäviä paikallisia osaamis­rakenteita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Nopeat ja luotettavat tieto­verkko­yhteydet ovat tärkeitä etenkin yrittäjille ja maatalouden harjoittajille. Niiden olemassaolo vaikuttaa suoraan yritysten ja asukkaiden sijaintipäätöksiin. Etätyötä tekevät vapaa-ajan asukkaat tunnistivat niin ikään valokuituyhteyden hyödyt selvästi.

Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto perustuen maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) puoltavaan lausuntoon tutkimushankkeesta Tietoverkkoyhteyksien rooli maaseutupaikkojen suhteellisen aseman muutoksessa.

Riikka Kalmi

Asiantuntija, tutkimusviestintä/ Specialist, Research Communications

Viestintä ja kumppanuudet / Communications and External Relations

Vaasan yliopisto / University of Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa