Home / Kolumnit / Äänet häiritsee tai sitten ei

Äänet häiritsee tai sitten ei

Äänten häiritsevyys on subjektiivista

Riippuen siitä, kuinka negatiivisesti suhtautuu äänen lähteeseen ja äänen tyyppiin, sitä enemmän ääni häiritsee. Esimerkiksi joku pitää metallimusiikkia metelinä ja toinen kuuntelee sitä mielellään.

Tinnitus voi saada jonkun hermoromahduksen partaalle. Puolison kuorsaus häiritsee rakkauden asteesta riippuen. Yleisimmät häiritsevän äänen lähteet ovat kuitenkin liikenne ja naapurit.

Äänen korkeuden ja voimakkuuden vaihtelut lisäävät häiritsevyyttä. Melun keskiarvo ei anna oikeaa kuvaa häiritsevyydestä esimerkiksi ampumaradan, rautatien ja lentokentän läheisyydessä.

Uutena joihinkin paikallisiin äänimaisemiin on ilmestynyt tuulivoimalaryppäitä.

Mielipidekirjoitusten perusteella monet ovat menettäneet mielenrauhansa vain ajattelemalla näitä ärjyviä jättiläisiä. Esimerkin Torkkolan tuulivoimapuiston äänistä nousi kuvainnollisesti kova meteli lehtien palstoilla jo ennen rakentamista. Puiston käyttöönoton jälkeen ei ole kuulunut mitään.

Tuulivoimaloitten ääntä on hankala mitata, koska tuulen turbulenttiset äänet voivat olla kovempia ilmavirran osuessa puihin, rakennuksiin ja muihin esteisiin, kuin äänet kahden kilometrin päästä voimalan siivistä kantautuvat. Tuulivoimalalta asuinalueelle kantautuvalle äänelle on asetettu alempi keskimääräinen äänen raja-arvo, kuin muulle asuinympäristön ulkomelulle, koska tuulivoimalan ääni on osin sykkivää.

Infraäänikeskustelussa on nyt menossa se vaihe, että eri osapuolet poimivat informaatiovirrasta omia uskomuksiaan tukevia kirjoituksia infraäänien terveysvaikutuksista.

Pitäisi tehdä laaja tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus. Miten mitataan altistumisen määrä ja miten erottaa väestön sairastavuudesta infraäänien aiheuttama osuus?

Saksalainen Feldheimin kylä vetää energiaturisteja katsomaan kylän energiaratkaisua. He päättivät lopettaa tuista valittamisen ja ryhtyä energiantuottajiksi. Siellä on 42 tuuliturbiinia. Niiden ääni ei kuulemma häiritse, kun ne humisevat rahan äänellä. Lisäksi on 9 844 aurinkopaneelia ja 10,7 MWh:n akkulaitos säätövoiman varastointiin sekä biokaasuvoimala. Valtaosa sähköstä menee myyntiin.

MARKUS E. MYLLYMÄKI

Vaasa



										
									

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa