Billigst Strømleverandør | Forbrukslån lav Rente | Varmepumper i Norge | Plisségardiner | Inntektsforsikring | Husalarm | Søk Kredittkort | Billig Mobilabonnement
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näy syvemmälle Vaasaan: Hovioikeuden peresidentit ja muotokuvat

Näy syvemmälle Vaasaan: Hovioikeuden peresidentit ja muotokuvat

Tässä jutussa kerrotaan Vaasan Hovioikeuden presidentit ja heidän muotokuvansa maalarit. Klassisesa muotokuvassa pyritään esittämään henkilön olennaisimpia piirteitä, hänen taustaansa, persoonallisuuttaan tai pyrkimyksiään. Muotokuva pyrkii usein esittämään myös kuvaamansa henkilön tärkeimmät ja arvostetuimmat puolet, sekä kuvaamaan hänen yhteiskunnallista asemaansa. Muotokuvassa usein korostuu myös aikansa arvostukset, pukeutuminen, hiustyyli yms.

Vaasan hovioikeus on perustettu vuonna 1775. Kun kuningas Kustaa III teki Suomeen kevätkesällä 1775 kuninkaanmatkan, hän saavuttuaan matkallaan Hämeenlinnaan teki 20.6.1775 muodolliset päätökset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta.

Hovioikeudenneuvoksiksi kuningas nimitti 27.6.1775 Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silfversparren ja armeijan laivaston ylisotatuomarin Adolf Tandefeltin sekä viisi asessoria.

Kesällä 1776 kuningas nimitti presidentiksi revisiosihteeri, vapaaherra Arvid Fredrik Kurckin (41 v).

Hovioikeuden vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776. Kreivi Gustaf Johan Ehrensvärd on yksityiskohtaisissa muistelmissaan kuvannut vihkiäisiä kertomalla, että sellaisia juhlamenoja ei Ruotsissa ollut vietetty sitten Kustaa II Aadolfin päivien. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776.

1.3.1808 ilmoitti presidentti Reuterholm istuntoon kokoontuneelle hovioikeudelle saaneensa Loviisasta viestin, joka kertoi venäläisten joukkojen hyökänneen maahan. Venäläiset joukot tulivat Vaasaankin. Ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet muiden suomalaisten virkamiesten tavoin vannoivat uskollisuudenvalan keisarille, lukuunottamatta kanneviskaali, laamanni Bergvaldia. Hänet vietiin vangittuna Turkuun ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Sittemmin hänet aateloitiin Ruotsissa Wasastjernaksi.

Hovioikeus joutui sodan jalkoihin kesällä 1808, kun suomalaiset ja ruotsalaiset joukot etenivät vallaten takaisin menettämiään alueita. Vaasassa alkoi ryöstely, jolla ei ole muuta vastinetta 1808-1809 vuosien sodan historiassa. Venäläiset sotilaat tunkeutuivat hovioikeuteenkin surmaten vahtimestari Abraham Wilénin ja uhaten presidentti Reuterholmia, joka kuitenkin säilyi hengissä puolison sydäntäsärkevien rukousten ansiosta. Presidentin kultaesineet ryöstettiin ja rinnuksilla ollut rintatähti repäistiin. Tämän jälkeen presidentti Reuterholm siirtyi maatiloilleen etelään, eikä enää palannut hoitamaan virkaansa.

Lue lisää:

https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/historiaa.html

Vaasan hovioikeuden presidentit ja muotokuvat tekijöineen

1. Arvid Friedrich Kurck 1776 – 1781, maalannut Lorens Pasch nuor.

2. Carl Bonde 1781 – 1788, maalannut Per Krafft vanh. 1787

3. Carl Johan Gyllenborg 1789 – 1791, maalannut Lorens Pasch nuuor.

4. Johan Gustaf von Carlson 1792 – 1794, maalannut Anders Eklund 1794

5. Jöran Wilhelm Lode 1795 – 1796, muotokuvamedaljonki, tehnyt Samuel Hoffmeister 1794

6. Axel Christian Reuterholm 1796 – 1811, maalannut Lovisa Ch. Reuterholm

7. Erik Johan Bergenheim 1811 – 1816, maalannut tuntematon

8. Carl Fredrik Rotkirch 1817 – 1832, maalannut Mathilda Rotkirch 1839

9. Carl Adam Adlerstjerna 1833 – 1841, maalannut tuntematon

10. Ernst Fredrik Brander 1841 – 1856, maalannut A. Tholander

11. Johan Wilhelm Forsman 1856 – 1862, maalannut Hilda Granstedt 1893

12. Selim Ekbom 1862 – 1886, maalannut Arvid Liljelund 1886

13. Robert August Montgomery 1886 – 1887, maalannut Torsten Wasastjerna 1890

14. Gustaf Wilhelm Råbergh 1887 – 1890, maalannut Arvid Liljelund 1890

15. Johan Charles Emil af Frosterus 1890 – 1900, maalannut Eero Järnefelt 1901

16. Nils Isak Fellman 1900 – 1902, maalannut Väinö Hämäläinen 1920

17. Henrik Gustaf Borenius 1902 – 1909, maalannut Eero Snellman

18. Frans Viktor Eriksson 1910 – 1915, maalannut Tauno Miesmaa 1926

19. Karl Gustaf Söderholm 1917 – 1923, maalannut Tauno Miesmaa 1926

20. Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius 1923 – 1927, maalannut C. J. Danielson 1932

21. Axel Johan Alfons Cederberg 1927 – 1933, maalannut Vilho Sjöström 1933

22. Hugo Albert Malmberg 1933 – 1934, maalannut Wilho Sjöström 1936

23. Bror Justus Gräsbeck 1935 – 1953, maalannut Kirsti Rein 1954

24. Felix Johansson 1953 – 1957, maalannut Kirsti Rein 1956

25. Karl Eero Harald Corell 1957 – 1970, maalannut D. Wallensköld-Lindeman 1960

26. Ista Paavo Alkio 1970 – 1972, maalannut Martta Wendelin 1962

27. Eero Ivar Rewell 1972 – 1975, maalannut Veikko Vionoja 1975

28. Hanni Ritva Soilikki Hyöky 1975 – 1989, maalannut Vuokko Kimari 1981

29. Erkki Kustaa Rintala 1989 – 1998, maalannut Marjatta Hanhijoki 1998

30. Rolf Ingvar Krook 1998 – 2004, maalannut Hans Westergård 2005

31. Mikko Könkkölä 2005 – 2009, maalannut Jani Järvinen

32. Olli Varila 2009 – 2014, maalannut Pasi Tammi

33. Tapani Vasama 2014 –

https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/historiaa/vaasanhovioikeudenpresidentitjamuotokuvattekijoineen.html

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia

Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo …

Vastaa