Strømkalkulator | Kalkulator Forbrukslån | Plexiglass | Billige veggfliser | Sammenlign Forsikringer | Tyverialarm | Hvilket Kredittkort er Best | Advokat
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan julkiset taideteokset

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan julkiset taideteokset

Wikipediassa on jatkuvasti päivitettävä luettelo Vaasan julkisista patsaista, muistolaatoista ja muista julkista taideteoksista.

Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Vaasan pysyvät julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Vaasaan on liitetty Vähänkyrön kunta vuonna 2013 ja osa Sulvan kuntaa vuonna 1973. Muistolaatat ovat omassa kappaleessaan.

Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia , muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia.

Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Luettelosta poimittuja kohteita

Kasarmintorin puisto koostuu avoimista nurmialueista,  puu- ja pensasistutuksista sekä käytävistä. Puiston keskellä sijaitsee Vaasan ortodoksisen seurakunnan Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka on Carl Axel Setterbergin suunnittelema vuodelta 1862.

Puistoalueen Korsholmanpuistikon puoleisella reunalla on useita muistomerkkejä: Lotta Svärd patsas vuodelta 2005, jääkäripataljoonan muistokivi vuodelta 1964 sekä kolme erillistä muuria muistolaattoineen kunnioittamassa Vaasassa toimineita joukko-osastoja. Joukko-osaston perinnemuuri on pystytetty esittelemään sodan sekä rauhanajan joukko-osastoja ja yksiköitä, jotka ovat perustettu tai ovat toimineet Vaasassa. Perinnemuurin on suunnitellut arkkitehti Annikki Nurminen. Lotta Svärd patsas on kuvanveistäjä Tea Helenelundin tekemä. Hän on myös itse toiminut radiolottana.

Perinnemuurin molemmilla sivuilla on Vaasan kaupungille lahjoitetut kenttätykit m/1873, jotka ovat peräisin vuoden 1918 sotasaaliista. Kenttätykkejä on neljä kappaletta.

Puiston yhteydessä on lapsille leikkialue.

Vaasan kaupunki

Sotamuistomerkkejä

Marsalkka Mannerheimin patsas

Marsalkan ratsastajapatsas paljastettiin 6.12.1990 Vaasan kaupungintalon juhlasalin porrastasanteelle. Patsaan on tehnyt professori Aimo Tukiainen.

Mannerheim-ristin ritarien muistolaatat

Mannerheim- ristin ritarin Eino Wenäläisen muistolaatta osoitteessa: Ajurinkatu 18. Paljastettu: 29.1.2006.

Mannerheim- ristin ritarin Matti Varstalan muistolaatta osoitteessa: Rauhankatu 4. Paljastettu: 29.1.2006.

Lotta Svärd muistomerkki

Lotta- patsas kasarmitorilla osoitteessa: Kasarminkatu 7. Paljastettu: 2006.

Perinnemuuri

Vaasan Kasarmintorin perinnemuuri on pystytetty muistutukseksi jälkipolville niistä sekä sodan- että rauhanajan joukko-osastoista ja yksiköistä, jotka on perustettu tai jotka ovat toimineet Vaasassa.  

Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Henkilökuva: Leif Färdigin itsemurhakirje

Leif Färdingin itsemurhakirje Suomi-lehti 7/1984 Leif färding on kuollut Suomi-lehti 7/1984. Leif kirjoitti ensimmäisen runokokoelmansa …

Vastaa