Strøm | Forbrukslån på Timen | Skifte registerreim | Verdivurdering av Bolig | Hundeforsikring | Husalarm | Kredittkort i Utlandet | Beste Boliglån
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Mitä Pyhän Marian raunioille pitäisi tehdä?

Näe syvemmälle Vaasaan: Mitä Pyhän Marian raunioille pitäisi tehdä?

Mitä Vanhan Vaasan rauniokirkon eli Mariankirkon raunioille tulisi tehdä? Miten ne tulisi konservoida ja siirtää jälkipolville? Riittääkö pelkkä konservointi vai pitäisikö raunioille kehittää jonkin uusi funktio? Aiheesta on kaksi erilaista näkemystä.

Vanhan Vaasan rauniokirkko

Mustasaaren kivikirkko on rakennettu vuosien 1480 ja 1550 välillä. Vaasan kaupunki perustettiin vuonna 1606, väkimäärä kasvoi ja vuonna 1649 kirkkoa laajennettiin ja se muutettiin ristikirkoksi vuosina 1749–1753. Markus Hiekkasen mukaan kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1500–1520

Ensimmäinen malli

Ehkä suosituin näkemys on että suojellaan olemassa oleva niin, ettei tapahdu vahinkoa, että esim. kivilohkareita ei pääse tippumaan ihmisten niskaan; poistetaan sprayjaukset, roskat ja muut ilkivallan merkit. Tämä kaikki tehdään yhteiskunnan rahoilla. Perusajatus on että kaikki pysyy ennallaan tulevia polvia varten

Toinen malli’

Toisen näkemyksen mukaan raunioita ei voida koskaan konservoida lopullisesti, koska luonnonvoimat kuten sateet ja pakkaset pääsevät vapaasti tekemään tuhojansa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ei kukaan enää lähde konservoimislinjalle.

Siellä haetaan rahoitusta hyödyntämisen kautta ja säilytetään puitteet niin, että tuhoutuminen on estetty mahdollisimman kauas tulevaisuuteen.

Ratkaisumalleja on kaksi. Ensimmäisen mukaan rakennetaan esim. tuhoutunut katto vanhan mallin mukaan eli entisöidään ja rauniot pysyvät täysin semmoisena kun ne ovat.

Toisen mallin mukaan uutta rakennetaan vieressä ja päällä ja ympärillä aina tilanteen mukaan. Näin on tehty useassa kohteessa Keski-Euroopassa ja tuloksena on liiketaloudellisia menestystarinoita.

Rauniokirkko

Seinillä on kolme funktiota: suojaava, kantava ja eristävä. Mariankirkon seinät eivät täyttä näitä kolmea tehtävää. Vanhat seinät voidaan hyödyntä vain suojaavana elementtinä, ei enää kantavana, eikä myöskään eristävänä. Eli Marian kirkkoon on rakentava suojaava katto mutta uudella kannatuksella, joko kirkon sisälle tai ulkopuolelle.

Suuri ongelma ja arkkitehtoninen haaste on, kuinka yhdistetään uutta ja vanhaa uudeksi sointuvaksi kokonaisuudeksi. Tästä aiheesta on keskusteltu paljon Puumalan rauniokirkon yhteydessä.

Haaste paikallisille

Koska kysymys on kulttuuriteosta, se on ainakin kaikille paikallisella arkkitehdille kunnia-asia. Paikalliset suunnittelijat ovat etulyönti –asemassa, koska heillä on paikallistietämys, mitä ulkopuolisilla ei ole.

Marian kirkon rauniot voidaan hyödyntää liiketaloudellisesti, ei vain turistikohteena. Liiketaloudellinen hyödyntämien tarkoittaa ympärivuotista toimintaa; konserttejä, näyttelyjä, tapahtumia, kokouspalveluita jne.

Mariankirkolla on kaikki mahdollisuudet kohota todella merkittäväksi tutustumiskohteeksi ja monenmoisen kulttuuritoiminnan keskukseksi.

Mariankirkon suojelu uudella katolla ja arkkitehtoonisilla elementeillä tuo mukanaan arkkitehtoonisen ja funktionaalisen hasteen, jonka lopputulos voi korottaa Vanhan Vaasan rauniokiarkon Savonlinnan ja monen ulkomaalaisen kulttuurikohteen rinnalle.

Vaasalaisten tulisi nyt lukea tarkaan kaikki, mitä Pälkäneen raunioirkosta on kirjoitettu ja tutkia myös, mitä Museovirastosta on kirjoitettu asian yhdetydessä.

Teksti perustuu keskusteluihin usean eri aloja edustavan asiantuntijan kanssa.

Kuva: Wikipedia

Tapio Parkkari

Junlaistu ensimmäisen kerran

helmikuu 25, 2008

Pyhän Marian kirkko’Wikipaedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4n_Marian_kirkon_rauniot

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Koonti Leif Färdingiä muistaneista

“Tahdon koivuun, tahdon kiveen, tahdon sammaleen syleilyyn tahdon myyräksi maan multiin. Tahdon muuttua ääniksi kaikkialla …

Vastaa