Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Näe syvemmälle Vaasaan: Bio-Bio oli Präntöön Hollywood

Näe syvemmälle Vaasaan: Bio-Bio oli Präntöön Hollywood

Aleksander Wihore

Bio-Bio oli Palosaaren Holluwood

Keskeinen maamerkki Palosaarellla oli tietysti elokkvateatteri Bio-Bio Varisselänkadulla.  Elokuvateatterrin lipunrepijä Peter Wihore oli kaikille tuttu kovasta kuristaan. Peter hukkui kalastusmatkalla Vaasan saaristossa. 

Elokuvateatterissa oli yksinkertaiset ovet teatterista poistumista varten valkokankaan oikealla puolen. Kun pikkupojat menivät pissille juuri silloin kun cowboy suuteli valittuaan, kangas valaistui niin että kuva katosi, nostivat tytöt hirmuisen metelin. Taisivat pojat tietää, mikä tyttöjä harmitti.

Nimimerkki ”Pappa Razzi” kertoo vaasalaisia.infon foorumin ”Kadonnutta Vaasaa etsimässä”- ketjussa hauskan anekdootin Bio-Biosta:

Bio-Bion konehuoneeseen mentiin ulkokautta.  Kun sen aikuinen nitraattifilmi katkesi, niin Vihoren Petteri vain avasi oven ja heitti pätkän rakennuksen takana olevalle kiviselle tontille ja liimasi kunnolliset filminpätkät yhteen.

Tästä oli kaksi seurausta.  Filmissä ratsastava cowboy muutuikin äkkiä biisoniksi ja me pojat saatiin nitraattifilmiä polttolasilla poltettavaksi.  Polttolasina oli litteäparistoisen taskulampun mulkosilmä, joka tietysti varastettiin faijalta.

Bio-Bio ja Wihore

Elokuvateatteri Bio-Bion  omistaja Aleksander Wihore oli kotoisin venäjältä. Tora, hänen vaimonsa oli isäni sisko. Molemmat syntyperäisiä vaasalaisia. Tora oli kiltti ja iloinen ihminen. Erityisesti muistan heidän boxer-koiransa. Olin silloin 5-6 vuotias, kertoo vaasalaissyntyinen Marléne Tuomi Uumajasta.

-Heillä oli usein isoja juhlia, joihin osallistui suomalaisia filmitähtiä. Minä, äiti ja isä saimme olla mukana juhlissa. Minulla oli taftileninki, valkoiset käsineet ja lakkakengät sekä silkki-rusetti hiuksissa.

-Filmitähdet olivat hienosti pukeutuneita. Naisilla oli pitkät leningit ja käsineet, joiden päällä oil rannerenkait. Muistan kuinka ne kimaltelivat lapsen silmissä. Miehillä oli smokki .

-Oli hienot ruuat ja kauniisti katetut pöydät. Sain opetella syömään hopeisilla ruokailuvälineillä. Piti syödä oikein hienosti. Pöytä oli kuin kuninkaalle katettu.

-En muista keitä elokuvanäyttelijöitä juhliin osallistui, koska olin van 5-6 vuotias mutta vuosi oli 1951 tai 1952.

-Wihoreilla oli iso huvila Vesterviikissä. Olimme siellä paljon kesäsin. Kaikki tuntui minusta luxukselta. Talo oli kaksikerroksinen ja siellä oli iso kellari sekä sauna piharakennuksessa ja iso vene.

-Heillä oli tietysti myös piika. Hänellä oli oma talo pihan sivussa. En muista hänen nimeän, mutta sen muistan että hän oli kiltti minulle. Tora-täti oli myös kiltti.

-Wihoret kuuluivat ortodoksiseen kirkkoon ja kävivät jumalanpalveluksessa Korsholmanpuistikon varressa sijaitsevassa ”ryssänkiskosssa”

-Wihoret asuivat kauppahallin vieressä. Talo saattoi olla n.s Lollipopin-talo. Olin usein heidän vieraana. Sain kylpeä heidän kylpyammeessa. Ei meillä ollut sellaista kotona. Se oli lycks!! Sain myös soittaa heidän pianoa. Sekin oli lycks.

-Myös isäni Leo oli oli ”elokuva-alalla”. Hän kiersi ympäri Suomea näyttämässä elokuvia maaseudun työväen- ja maamiesseurojen taloissa ja nuorisoseurantaloissa. Muistaa Marlene Tuomi.

Millaisia muistoja Sinulla on Bio-Biosta ja siellä näkemistäsi elokuvista?

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa