Billigste Strøm 2017 | Forbrukslån uten Sikkerhet på Dagen | Selge Bolig | Finne Megler | Beste Forsikringsselskap | Husalarm | Boligalarm | Advokater
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Miten välttyä pitkittyviltä kriisitilanteilta

Miten välttyä pitkittyviltä kriisitilanteilta

Väitös:

Pitkittyvä kriisitilanne?

voimavaraviisaus varmistaa kuntien palveluita

Sähkökatko keskeyttää ruuanlaiton, sulattaa pakastimen ja sulkee pankkiautomaatin. Häiriöt voivat jättää sinut lukitun oven taakse kotona, koulussa tai kunnantalolla. Entä jos kukaan ei tule aukaisemaan ovea tai vaihtamaan sulaketta?

Vesa-Jukka Vornanen tarkastelee tuotantotalouden alan väitöskirjassaan, miten kuntaliitoksen ja yhteiskunnan varautumisen tavoitteet toteutetaan kunnan rakennusten kunnossapidossa. Vornanen on tutkinut teemaa toimintatutkimuksen kautta omassa työssään Seinäjoen kaupungin ylläpitopäällikkönä.

Toimintatutkimus on menetelmä, jolla vaikutetaan lähellä asiakasta. Se on palvelun etulinjassa tapahtuvaa päällikön muutosjohtamistaktiikkaa, Vornanen toteaa työstään. 

Väitöskirjatutkimuksen mukaan kunnan tukipalvelujen varautuminen äkillisiin tilanteisiin tapahtuu tehtävien varmistamisella. Se on esimiesten keino luoda yhteistä suorituskykyä perustoimintojen turvaamiseen.

Sisäinen turvallisuus on yhteiskunnan elintärkeä turvattava perustoiminto. Kuntien rakennukset kunnossapidettävine osineen ovat osa tätä arvoketjua. Näin on esimerkiksi silloin, kun julkisen rakennuksen valvontakamera yhdistetään esimerkiksi poliisin johtokeskukseen tai automaattinen paloilmoitin hätäkeskukseen.

Vornanen toteaa, että kunnossapidon asiakas on se, jolla on tarve käyttää rakennusta. Tarve luo arvoketjun, jonka turvaaminen on erityisen tärkeää häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Normaaleista poikkeavissa tilanteissa toimivaltainen viranomainen johtaa ja muut osapuolet tukevat. Jotta tämä kokonaisturvallisuuden hallintaa toteuttava periaate onnistuisi joka päivä, tarvitaan kunnan tilannekuvapalveluita.   

Kuntaliitoksessa varautumisen haasteena on, miten tosiaikainen, varmistettu tieto voimavarojen kulutuksesta saadaan päätöksenteon tueksi, Vornanen sanoo. 

Kuntaliitoksella tavoitellaan uuden kunnan kilpailukyvyn parantumista. Kuntaliitos nähdään toimintasuunnitelmana edistää elinvoimaisuutta.

Uuden kunnan toimintasuunnitelman toteuttaminen tapahtuu tukipalveluissa harkittuja valintoja tekemällä. Ensin luodaan tilannekuva, sitten tunnistetaan asiakkaan toimintakohtien kriittiset tekijät ja lopuksi säädetään analyyttisten laskentamallien avulla palvelutoimintaa.

Kunnan työllistämispalvelu on sisäisen turvallisuuden win-win-ajattelua

Vaasan yliopistossa väittelevä Vornanen tutki väitöskirjassaan, miten kuntastrategian toteuttaminen varautumalla äkillisiin tilanteisiin tukipalveluissa tapahtuu ja mitä kunnan rakennusten suunnitelmallinen kunnossapito on kuntaliitoksen jälkeen.

Suunnitelmien toteuttamiseksi kunnossapito piti määritellä uudelleen, Vornanen toteaa. 

Kunnan rakennusten kunnossapito jakaantuu toimintatutkimuksen mukaan neljään tehtäväketjuun: kiinteistönhoitoon eli ennakoivaan kunnossapitoon, rikkimenneitä rakennuksen osia korjaavaan kunnossapitoon, taloteknisiin tilannekuvapalveluihin eli reagoivaan kunnossapitoon sekä lakisääteiseen kuntoutettavien ja kotoutettavien tukityöllistämiseen eli avustavaan kunnossapitoon.

Avustava kunnossapito on asiakaslähtöistä tuotannonohjausfilosofiaa, joka on tärkeää kuntatalouden kannalta. Työllistämisen laiminlyönnistä isolle kunnalle koituu vuosittain miljoonasakot. Sakot ovat hukkaa, johon toimintatutkimuksellisin menetelmin on mahdollista puuttua, Vornanen sanoo.

Hän muistuttaa, että avustava kunnossapito voi vähentää henkilöstön sairauspäiväkustannuksia, kun yksiköissä kyetään mukauttavaan työhön työnjaon avulla. Avustava kunnossapito edistää sisäistä turvallisuutta ja toimii myös rekrytointikanavana. Tavoiteltua talouden muutosjohtamista on se, miten työnjakoa tehostamalla myös sosiaalinen pääoma vahvistuu.Riikka Kalmi

Seinäjoen rakennusten ylläpidossa tukityöllistämisellä on avattu konkreettisia palveluväyliä osallisuuteen ja sitä kautta koettuun turvallisuuteen, yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Yksikköni tukityöllistämissuhde oli viime vuonna 91 prosenttia. Se on Suomen huippua 75 hengen yksiköltä. Laajemmin tarkastellen kuntien avustava kunnossapito tarkoittaisi yhteiskunnallisesti merkittävää ylläpitoreserviä, Vornanen valaisee.

Riikka Kalmi

Asiantuntija, tutkimusviestintä/ Specialist, Research Communications

Viestintä ja kumppanuudet / Communications and External Relations

Vaasan yliopisto / University of Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Kenen syy on teiden korjausvelka

Autoilijat eivät syyllisiä korjausvelkaan Vuoden 2017 valtion tuloarviosta miljoonia euroja: autovero 850, ajoneuvovero 1 205, …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *