Home / Kolumnit / Kotiapu turvaa kotona asumista

Kotiapu turvaa kotona asumista

Ikäihmisten palveluasuminen

Ylen vaalikoneessa oli kysymys: ”Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää”. Kysymys oli omituisesti asetettu ja jäin miettimään, onko kysymyksen laatijoilla minkäänlaista kosketuspintaa asiaan.

Vaikka itse olen suhteellisen terve ja ikääni nähden luultavasti myös hyväkuntoinen, olen olosuhteiden pakosta saanut ”pitkän oppimäärän” vammais- ja vanhuspalveluista äitini ainoana paikkakunnalla asuvana lähiomaisena.

En voi ymmärtää kotihoidon ja palveluasumisen asettamista vastakkain vaalikoneen asettamassa muodossa. Molempia palvelumuotoja tarvitaan taatusti myös tulevaisuudessa ja painopiste on siirtymässä yhä enemmän kotihoitoon monestakin syystä.

Tärkein on tietysti inhimillinen näkökohta. Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua kotonaan niin pitkään kuin se vain on mahdollista. Onhan se myös yhteiskunnalle halvin asumismuoto. Kotiavun turvin kotona asumista voidaan jatkaa hyvinkin pitkälle.

Seuraava vaihe, jos kotona ei pärjää, pitäisi olla palvelukoti. Meillä jonottaminen sinne kesti kohtalokkaan kauan. Kriteerit tehostettuun palveluasumiseen ovat kuitenkin tiukat ja käytännössä vain muistihäiriödiagnoosilla paikan voi saada.

Valtiovallan tarkoituksena onkin, että vain pieni osa yli 75-vuotiaista käyttäisi tehostettua palveluasumista. Vaasassa myös moni tehostetun palveluasumisen yksikkö on säästösyistä muutettu kotiavun piiriin ja huonokuntoiset vanhukset siirretty muualle.

Tarvetta kevyempiin ja edullisempiin palveluasumismuotoihin on ja niitä ollaankin tuomassa myös Vaasaan. Myös kaupunki tai kaupungin omistama Pikipruukki voisi panostaa kevyemmän palveluasumisen kohteisiin.

Voitaisiinko esimerkiksi suunnitelmista poistetun Ristinummen palvelutalon tilalle suunnitella tällaista kohdetta?

Mikään asumismuoto ei kuitenkaan korvaa omaisten asemaa ikäihmisen läheisenä. Kaupunginsairaalassa vajaan vuoden aikana käydessä huomasin, että aivan liian monen vanhuksen luona ei käyty käytännössä koskaan.

Sitten oli meitä, jotka kävimme jokseenkin päivittäin lyhyen ajan, mutta myös niitä joiden puolisot viettivät osastolla käytännössä koko päivän. Ennen kaikkea heitä ja myös kotona omaishoitajana toimivia läheisiä on syytä arvostaa todella paljon.

JORMA KIVIMÄKI (sd.)

kuntavaaliehdokas

Vaasa

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa