Kraftpriser | Refinansiering | Silkegarn | Billig Møbelsnekker | Forsikringer Sammenligning | Husalarm | Boligalarm | Advokat
Home / Kolumnit / Isänmaa lasimaalaus herättää tunteita

Isänmaa lasimaalaus herättää tunteita

Isänmaa vaarassa

Pohjalaisen toimittaja Jukka Porola kuvailee ansiokkaaksi (31.3.2017) Vaasan Höyrymyllyn siilojen rakentamisvaiheita, ja erityisesti kiistaa rakennuspaikasta Karl Hedmanin rantaan rakentaman museon välittömässä läheisyydessä.

Maininnan olisi ansainnut myös tämä: Marianpuisto on myös Karl ja Elin Hedmanin muistoalue; uusklassisen museorakennukseen on sen länsipäätyyn muurattu seinään uurnahauta Karl ja Elin Hedmanille. Komea kiviportaikko, ja Marianpuiston muuri ovat osa kokonaisuutta.

Ja mikä on kaikkein oleellisinta: uurnahaudan yläpuolella on korkea ikkuna, jossa on valtavan hieno lasimaalaus. Isänmaa -niminen lasitaideteos, jota yleensä katsotaan rakennuksen sisäpuolelta. Harva varmaankaan Pohjanmaanmuseon Muistohallissa lasimaalausta katsellessaan paikallistaa ikkunan ulkoapäin.

Juuri tämän Isänmaa -lasimaalauksen valon saamisesta on käsittääkseni ollut kyse, kun iltapäiväauringon valoa museorakennuksen ja rannan välissä on haluttu suojella ja puolustaa.

Myös tänään.

Tämän päivän taiteilijapiireihin jollain tavalla kuuluvana, ja myös asukasyhdistyksemme puheenjohtajana, tämä tapaus kiinnostaa minua.

Viljasiilojen purkamisessa ei ole enää puhuttu pelkästään betonitornien kaatamisena. Monien mielestä rumien, ja aikoinaan väärään paikkaan (Museokadun päälle) tehtyjen siilojen aika on ohi. Kaupunki on kuitenkin ilmoittanut, ettei pelkkää purkua voida taloudellisista syistä tehdä, vaan tilalle on annettava tehdä uudisrakennus. Eli rakennuttajan ja kaupungin on päästävä voitolle. Suunnitteilla on ilmeisesti 13 -kerroksinen korkea kerrostalo hyvin pienelle tontille.

Käsittääkseni Isänmaa-lasimaalaus on saamassa Suomen 100-v. juhlavuoden kunniaksi asiaan kuuluvan restauroinnin. En haluaisi uskoa, että juuri nyt haluttaisin tehdä kenenkään toimesta päätöksiä, joilla koko Suomen perustavanlaatuisia kulttuuriarvoja langetettaisiin varjojen alle.

Pohjanmaanmuseo kunnallistettiin vuonna 1990. Minkälaisia sopimuksia silloin on tehty, en tiedä. Tosi asia on, että kaupunki sai vastuulleen myös puistoalueen, ja siinä olevan yksityisen hauta-alueen.

Nyt vaaleissa valittavilla päättäjillämme on suuri vastuu, kun arvioivat onko juuri tähän kohtaan mahdollista rakentaa kerrostaloa vaadittavine parkkipaikkoineen.

Oma mielipiteeni on, että muistopuiston pitäisi olla “rakennuksista vapaata aluetta”.

Yksi mahdollisuus mielestäni voisi olla sellainen, että siilot poistetaan, puisto palautetaan, ja purku-urakka sisällytetään jonnekin muualle annettavaan rakennusoikeuteen.

Aimo Nyberg

Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
VKA ry:n puheenjohtaja

 

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Työssäkäyntialue luonnollinen kuntaraja

Vaasa ja Mustasaari yhteen Matti Vanhasen hallitus esitti, että kunnat suurennettaisiin työssäkäyntialueitten suuruisiksi. Väestöpohjaltaan suuremmat …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *