Home / Tapio Parkkari (page 21)

Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Näe syvemmälle Vaasaan: Pohjolan polttimon vaiheita

Vöyrinkaupungilla sijainneen viinatehtaan Pohjolan Polttimon ovat aikoinaan omistaneet tunnetut vaasalaiset laivanvarustaja Carl-Gustav Wolff, pankinjohtaja Victor Schauman ja Nokia Oy:n uudistajan Kari Kairamon isoisän isä Alfred Kihlman. Otsikkokuva: Vaasan kuvia 1900-luvulta Kieltolaki tuhosi valmistuksen ja myynnin vuonna 1919 ja tuli viinaprännin vuonna 1941. Polttimon rakennukset muutettiin asunnoiksi. Monet niissä asuneista muistetaan …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasalaiset kylähullut

Loffe, Amigo, Seriffi, Rommi ja muut harminkappaleet Lapsuudessani oli paljon kylähulluja. He olivat yleensä harmittomia ja ympäristön hyväntahtoisen pilkanteon kohteita. Varsinkin vanhempi väki muistelee heitä rakkaudella: oli Hullu-Lauri, Pomppa-Sulo, Topi, Storgårdin Hullu Veli ja monta muuta. Heidän kohtaamisensa pakotti miettimään asioita ja ehkä jopa muuttamaan asioiden tärkeysjärjestystä. Nyt nämä ihmiselämän …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun jäätie 1940

Merenkurkun Jäätie-muistomerkki eli ”kultainen” vastaanottava käsi sijaitsee Tiklaspuistossa. Jäätien on valmistanut kuvanveistäjä Pekka Jylhä. Kokonaisuus koostuu länteen, Ruotsiin päin ojentuvasta kädestä, ja neliönmuotoisesta kivialustasta, kartasta ja karttaselostuksesta. Teoksessa oleva käsi on kämmenpuoli ylöspäin. Apua pyytävä ele siis. Apua pyydettiin lännestä, ja sitä myös saatiin. Käden koko on noin 0,4 x …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Tottesundin kartano

Kielestä, kartanosta ja kummituksesta Suomi eli voimallisen muutoksen tilassa myös viime vuosisadan lopulla. Suomi teki tuloaan maan ensimmäiseksi kieleksi. Automobiili valmisteli hevosen syrjäyttämistä maanteiltä. Rautatieverkko kattoi jo ison osan maasta. Junalla se Vaasan uusi kuvernöörikin tuli. Maassa aikoinaan vasemmanpuoleinen liikenne Suomessa oli Ruotsin vallan ajoilta ollut käytössä vasemmanpuoleinen liikenne, mutta …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Commodore 64 ja Amiga

Commudoren ympärille syntyi kokonainen lankkukultuuri: oli kasettiasema, levyasema, kirjoitin, pelejä, joystickejä, softaa, moduuleita, commudore-kirjoja, lippiksiä, paitoja ja lahjatavaroita ja lehtiä sekä lukuisa määrä commodore yhteisöjä.

Commodsore 64 ja Amiga Tiesitko, että Vaasalainen PCI-Data teki 1980-luvulla Suomesta tietoyhteiskunnan. Yritys loi Suomeen väkilukuun suhteutettuna maailman tiheimmän Commodore 64-laitekannan. Lukuisat nykyiset tietokonegurut aloittivat uransa näpeloimalla commodorea. Kysymyas oli vallankumouksesta. Ennen kompuraa tietokoneet olivat sijoitettuna suuriin hallehin ja niitä paimensivat valkotakkiset tietotekniikan ylipapit. Nyt nuoriso ”syöksi” heidät, jos ei …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Bio-Bio oli Präntöön Hollywood

Aleksander Wihore Bio-Bio oli Palosaaren Holluwood Keskeinen maamerkki Palosaarellla oli tietysti elokkvateatteri Bio-Bio Varisselänkadulla.  Elokuvateatterrin lipunrepijä Peter Wihore oli kaikille tuttu kovasta kuristaan. Peter hukkui kalastusmatkalla Vaasan saaristossa.  Elokuvateatterissa oli yksinkertaiset ovet teatterista poistumista varten valkokankaan oikealla puolen. Kun pikkupojat menivät pissille juuri silloin kun cowboy suuteli valittuaan, kangas valaistui …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Miksi Vaasa oli NIkolainkaupunki?

Miksi Vaasan nimi oli joskus Nikolainkaupunki? Jorma Ojaharju Miksi Vaasan nimi on joskus ollut Nikolainkaupunki. Kertaan syyt lyhyesti: Palon (1852) jälkeen lahjoitti keisari Nikolai I Vaasalle omista varoistaan kymmeniä tuhansia kultaruplia. Tämän johdosta halusi kuvernööri (maaherra) von Rechenberg vaihtaa Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi Mielenkiintoisin lukemani Vaasan historiasta kertova teos on Vasabladetin …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Kapakat 60-ja 70-luvuilla

Kapakat 60 ja 70 luvulla Ensimmäinen nuorten suosima kapakka Vaasasa modernissa mielessä oli Kauppapuistikolla sijainnut ns. ”Vanha-Birra”. Nykyisen ”Pikku-Forumin” paikalla oli yksikerroksinen rakennus, jonne KPO perusti Birra nimisen ravintolan. ”Vanha-Birra” perustettiin Kronqvist omistaman Kahvi-Baarin tiloihin Kauppapuistikko (16). Kronqvist omisti useita baareja Vaasassa 1950-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen oli Jäätelöbaari Kauppapuistikko 21. …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Mikä oli Vapauden Temppeli

Vapauden Temppeli ei koskaan toteutunut ILKKA VIRTANEN Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus. Vapaussodan …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan SP:n vanha konttori

Tulen julkaisemaan tällä palstalla Peku (Pertti) Haapalinnan, myöh. Sommerfelt kirjoituksia Vaasan historiasta, jotka on julkaistu eri medioissa, ja joiden oikeudet olen saanut. Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Tekstit on poimittu Vaasapediasta, joka on minun ylläpitämä …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Fannyn koti

Fannyn koti kertoo Präntööstä Tämänpäivän ihmisellä on erinomainen tilaisuus tutustua Venny Kontturin romaaneissa kuvattuun elämään ja esineistöön Vaasan työväenmuseossa sijaitsevassa Fannyn kodissa. Fannyn kotitalo sijaitsi Käsityöläiskadun ja Huvilakadun kulmatontilla, vain kivenheiton päässä Vennyn aikuisiän kotitalosta. Fanny Männistö syntyi 1904 Vaasan Palosaarella kirvesmies Jeremias Männistön perheeseen. Perhe asui asunto-osuuskunta Avussa. Hänt …

Lue lisää »

Näe syvemmällea Vaasaan: Vaasalaiset tanssipaikat

Vaasalaiset tanssipaikat Tanssiiko nykynuori enää yleisissä tansseissa? Onko sellaisia enää olemassakaan muuta kuin seniori-ikäisille? Kerro omat tanssimuistosi ja jaa ne meidän muiden kanssa. Pirjo Uddin mainio kuva 60-luvun Järkkäriltä vie aiheeseen. Kuva on otettu 16.3.1963. 1950 luvun alkupuolella oli Hietalahd  Villaan vievän kadun oikealla puolella olevassa metsikössä tanssilava johon jokaiseen …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan Puuvillatehdas

Vaasan Puuvillasta on vähän fiktiivistä ta jopa fakatiasta meteriaalia. Susanna Alakosken työhuoneessa on valmistumassa neliosainen romaanisarja, joka nostaa valokiilaan neljä sukupolvea Vaasan puuvillatehtaan naisia: heidän työnsä tehtaassa ja elämänsä ahtaissa palosaarelaisasunnoissa, ilot ja surut, ystävyydet ja rakkaudet. Ensimmäinen osa ilmestyy syksyllä 2020. Vaassan Puuvillatehdas oli myös  Ruukinkuja-romaanin ”Viiran”, ja myös …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasalaisten elokuvateattereiden historiasta

Jorma Ojaharju Vaasan elokuvakuningas Nikolai Philp Tutustu vaasalaisten elokuvateattereiden historiaan Nikolai Philipsin osalta. Nikolai Philp omisti Glorian, Rion, Hollywoodin, Scalan, sekä useita teattereita Vaasaa ympäröivällä maaseudulla. 1905 saivat vaasalaiset lukeakseen ilmoituksen jossa sanottiin, että ”Pysyväinen Kinematografi-Teateri elokuvia varten, ”Maailman Ympäri” on perustettu Hovioikeudenpuistikko 10.” Myöhemmin tiloihin tuli Sarinin paperikauppa. Suurinpiirtein …

Lue lisää »

Näe syvemmälle Vaasaan: Sananmuunnokset tai munansaannokset

Munansaannokset eli sanamunnikset olivat vaiennettua nuorisokulttuuria viisikymmen ja 60-luvuilla. Ne levisivät sinikantisissa vihoissa lähinnä pojilta pojille. En ole kuulkuut että tytöillä olisi ollut samanlasta kulttuuria. Niiden klassikko oli ”Ollin kuppivuodet” Muita olivat erilaiset ”isojenpoikien laulut” mm. ”Laulu Maijasta” ja ”Raaspiikkilaulu”, joka alkoi, että ”K:llä tehdään kuninkaita, hienoja herroja runtinaita – …

Lue lisää »