Takstein med Solceller | Forbrukslån | Bredbåndsleverandør | Godstransport | Arbeidsledighetsforsikring | Husalarm | Beste kredittkort 2019 | Beste Telefonabonnement
Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Väitös: Asiakkaasta kekseliäs konsultti

Väitös: Asiakkaasta kekseliäs konsultti

Väitös: Asiakkaasta on tullut yrityksen kekseliäs konsultti – nämä tekijät edistävät arvoa luovaa yhteiskehittämistä

Yhteiskehittäminen eli tuotteiden ja palveluiden parantaminen ja kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa on muuttanut merkittävästi yritysten tuote- ja palvelukehitystä. Balaji Gopalan on tutkinut tuotantotalouden väitöskirjassaan, mitkä tekijät voivat edistää arvoa luovaa yhteiskehittämistä.

Vaasan yliopistossa väittelevän Gopalanin mukaan asiakkaat haluavat nykyään tuotteita ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä, räätälöityjä ja yhteistyössä kehitettyjä. Yhteiskehittävästä asiakkaasta onkin tullut yrityksille kekseliäs konsultti sekä ongelmanratkaisija.

– Asiakkaiden luovuus on jo muuttanut merkittävästi tuote- ja palvelukehitystä yrityksissä kuten vaikkapa Nike, LEGO, BMW, IKEA, IBM, P&G, Philips, Samsung, Starbucks ja Unilever, sanoo Gopalan.

Apuna on ollut tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen: matkapuhelinverkot, sosiaalinen media ja internet ovat tuoneet paljon uusia mahdollisuuksia luovaan ja osallistavaan tuotteiden ja palveluiden yhteiskehittämiseen.

Gopalanin väitöstutkimuksen tulosten mukaan älyllinen, sosiaalinen, taloudellinen ja motivaatio edistää arvoa luovaa yhteiskehittämistä.

Hän haastatteli väitöstutkimuksessaan intialaisia johtajia eri sektoreilta ja kartoitti, mitkä yhteiskehittämisen motivaatiotekijät ovat vastaajien mukaan tärkeimpiä.

– Älyllisessä motivaatiossa tekijöinä nostettiin esiin asiakasinnovaatiot, asiakkaan tehokkuus ja aikomukset, ongelmanratkaisu, oppiminen ja mieltymykset sekä asiakkaiden vuorovaikutus.

Sosiaalisen motivaation tekijöinä mainittiin etenkin asiakkaan arvot ja tulkinnat, tuottavuus sosiaalisten verkostojen kautta, asiakastyytyväisyys, anteliaisuus ja vastavuoroisuus, asiakasarvo, asiakkaiden motivaatio ja sitoutuminen.

– Vastaajille tärkeitä taloudellisen motivaation tekijöitä olivat asiakastieto, asiakkaiden tulot ja kannustimet, markkinatuntemus, mainonta, myynninedistäminen ja liiketoimintastrategia.

Gopalanin mukaan vastaajat tunnistivat vain ne tekijät, jotka olivat hyödyllisiä tai merkityksellisiä heidän liiketoiminnalleen ja jättivät muut huomiotta.

He eivät pitäneet tärkeinä tekijöinä esimerkiksi asiakkaan mieltymyksiä, ostoaikeita, asiakkuuden johtamista, asiakasuskollisuutta ja asiakkaan hyvinvointia.

Gopalanin mukaan yritykset eivät vielä täysimääräisesti hyödynnä arvoa luovan yhteiskehittämisen mahdollisuuksia. Hänen mukaansa yritysten tulisikin auditoida nykyinen tuote- ja palveluinnovaatioihin pyrkivä yhteiskehittämisen tapa ja suunnitella toimenpiteet tulosten mukaisesti.

Lisätietoja

Balaji Gopalan on syntynyt vuonna 1976 Kumbakonamissa Intiassa. Hän valmistui vuonna 1998 Mysoren yliopistossa Intiassa tekniikan kandidaatiksi tuotantotaloudesta ja vuonna 2000 tuotantojärjestelmien diplomi-insinööriksi Birlan teknologia- ja tiedeinstituutista Rajasthanissa Intiassa. Hän suoritti vuonna 2006 tietojärjestelmätieteiden maisteritutkinnon Floridan valtionyliopistossa.

Hän on työskennellyt Suomessa, Yhdysvalloissa ja Intiassa 14 vuoden ajan akateemisissa, tutkimuksen ja konsultoinnin tehtävissä yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Tällä hetkellä hän asuu Intiassa ja toimii tuotantotalouden tutkijatohtorina Presidencyn yliopistossa Banglaloressa.

Väitöstilaisuus

M.Sc. Balaji Gopalanin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”A Study on Variables, Technology Facilitators and Measures of Value Co-creation for Management” tarkastettiin keskiviikkona 5.6.2019 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi dosentti Mika Hannula (Turun yliopisto ja Turun Teknologiakampus) ja kustoksena dosentti Marja Naaranoja.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Jussi Kangas: Maaherrantalon kummitus

Maaherrantalon kummitus Pohjanmaan historiallisen museon hallinnassa oleva Maaherrantalo rakennettiin vuosina 1863-65 lääninarkkitehti C. A. Setterbergin …

Vastaa