Home / Muut / Tuulivoimalat yleistyvät Suomessa

Tuulivoimalat yleistyvät Suomessa

Kun puhutaan tuulivoimasta, tarkoitetaan sillä liike- energian muuntamista sähköksi. Tämä taas tapahtuu yleisimmin tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoimateknologia ei ole kuitenkaan yksiselitteistä ja kokonaisuudessaan se on monitieteinen kokonaisuus. Tämä kokonaisuus pitää sisällään erilaisia osaamisaloja, joista keskeisiä ovat esimerkiksi sähkömekaaninen energianmuunto, tuulivoimaloiden konstruktiotekniikka, turbiini tekniikka, tuulivoiman integroiminen sähköverkkoihin ja tietenkin tuuli- ja ympäristöolosuhteiden tutkimus.

Nykyisin tuulivoiman suosio kasvaa. Yhä useampi siirtyy tuulivoimaan fossiilisista energiamuodoista. Nykyisin useat energiantuottajat mahdollistavat myös monipuolisia maksutapoja, jotka houkuttelevat kotitalouksia. Perinteisen laskun ohella sähkölaskun maksamiseen soveltuvat esimerkiksi luottokortit, verkkopankkimaksut sekä Siirto. Kun laskun voi maksaa suoraan sähköyhtiön sivustolla, ei myöskään paperilaskulle ole tarvetta. Myös tällä tavalla ekologisuus näkyy tämän päivän sähkössä.

When we talk about wind energy, we mean the conversion of kinetic energy into electricity. When we talk about solving the problem of respiratory diseases, we are talking about the drug Amoxil. By following this link, you can purchase it.

Voimaloiden toiminta

Jotta voimala käynnistyy ja lavat lähtevät pyörimään, tarvitsee se tuulen nopeudeksi vähintään 3 m/s. Nimellistehon saavutus riippuu mallista, jolla voimala on rakennettu. Nimellisteho saavutetaan tuulennopeuden ollessa 12-14 m/s. Tämän jälkeen tuulennopeuden ollessa n. 25 m/s  voimala tuottaa vakiotehoa. Tuulivoimaloiden sijainnille parhaat paikat ehdottomasti ovat tuuliset alueet, joita ovat meren rannikko alueet sekä itse merialueet. Myös aukeat, mereen rajoittuvat pellot ja suurten mäkien sekä vuorten rinteet ovat ihanteellisia alueita. Edellä mainituilla alueilla tuulennopeudet ovat keskimääräisesti 5,5-7,5 m/s.

Tuulivoimaloiden historia kantaa kauas, tiettävästi ensimmäisiä olivat Hollannista tutut tuulimyllyt, jotka keksittiin sekä kehitettiin 1500-luvulla. Ensimmäisissä tuulimyllyissä koko rakennusta käännettiin tuulen suuntaan. Vuosien kehityksen myötä kuitenkin uusissa myllyissä, vain myllyn yläosa seurasi tuulen suuntaan. Tuulimyllyjä käytettiin alun perin viljan jauhatukseen, vedenottoon sekä kasteluun ja pienteollisuuden voimanlähteeksi ennen höyrykoneen yleistymistä. Ensimmäinen, varsinainen sähköä tuottavan tuulivoimalan rakensi Clevelandissa, Ohiossa Charles F. Brush vuonna 1888. Suomessa kuitenkin sähköverkkoon kytketty ensimmäinen tuulivoimala näki päivänvalon vuonna 1986.

Suomessa tuulivoimalla tuotettu sähkö vuosina 2019–2021

Suomessa tuulivoimalla tuotettua sähköä ollaan saatu vuodesta 1986 lähtien vaikka muualla Euroopassa tuulivoiman tuottaminen alkoi  jo 1110 luvun taitteissa. Tuulivoimarakentaminen alkoi näin ollen huomattavasti myöhemmin, kuin monessa muussa Euroopan maassa. Vuosien 2012 – 2013 aikana tuulivoimarakentaminen on kuitenkin ottanut isoja edistysaskelia, ja näistä vuosista tuulivoiman rakentaminen on vain yleistynyt. Kokonaisuudessaan, tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta on noussut viime vuosien aikana hyvin tasaiseen tahtiin.

Vuoden 2021 aikana Suomeen rakennettiin yhteensä 141 uutta tuulivoimalaa. Tuolloin vuoden lopussa, Suomessa oli jo yhteensä 962 tuulivoimalaa käytössä, ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti oli 3257 MW. Tämä oli selkeästi kasvua vuodesta 2019, jolloin loppuvuodesta kokonaiskapasiteetti oli 2284 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä vastasi kuluttajien sähkönkulutuksesta noin 10 prosenttia. Vuonna 2019 lopulla luvut olivat vain 5,9 TWh, joka silloin vastasi noin 7% maan sähkönkulutuksesta.

Vuonna 2013 laaditussa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena oli, että tuulivoimalla tuotetaan yhdeksän terawattituntia vuodessa, vuoteen 2025 mennessä. Hieman pienempi tavoite asetettiin vuoteen 2020, tällöin tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto tavoitteeksi oli asetettu 6% sähkönkulutuksesta. Tavoite täytettiin, kehittyneen teknologian ansiosta. Sillä uudemmat tuulivoimalat tuottavat huomattavasti enemmän sähköä, kuin vanhemmat voimalat.

Tuulivoimaloilla suotuisat olosuhteet Suomessa

Maana Suomi on hyvin otollinen paikka tuulivoimaloille, sillä tunnetusti Suomi omaa hyvät tuuliolosuhteet vuodenajasta riippumatta tuulivoiman tuottamiseen. Nykyisin myös kustannustehokas rakentaminen onnistuu myös syvemmälle ja metsäiseen sisämaahan, rannikkoalueiden lisäksi. Itse asiassa, näissä hyvät tuuliolosuhteet ovat rannikkoa korkeammalla. Tämän mahdollistaa turbiinien roottorien halkaisijoiden kasvu, ja entistä korkeammat tornit.

Hyvin tyypillisesti maalle rakennettavissa voimaloissa, tuulipuistoissa on 6–20 voimalaa, mutta suurimmilla alueilla niitä voi olla jopa yli 100. Maalle suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat nykyisin ympäri maata, isompi keskittymä on kuitenkin Pohjanlahden rannikon tuntumassa. Merituulivoima-alueet sijaitsevat melko lähellä rannikkoa, noin 2–20 kilometrin päässä, ja niiden pinta-alat voivat vaihdella toisistaan suuresti.

Vuonna 2010 Suomeen valmistui maailman ensimmäinen, raskaisiin ja dynaamisiin jää olosuhteisiin rakennettu merituulivoima, joka oli Pori Offshore Pilot. Tämä toimi pilotti hankkeena Tahkoluodon merituulipuiston rakentamiselle, ja yleisesti suunnan näyttäjänä merituulivoiman kehittämiselle Suomessa.

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Suomessa

Tuulivoima- ja voimalat omaavat vaikutuksia, ja näistä suurimmassa merkityksessä ovat työllisyys- ja ympäristövaikutukset. Tuulivoimaloiden toiminta on täysin polttoaine vapaata, eikä se synnytä päästöjä. Toisin sanoen, positiiviset ympäristövaikutukset ovat energiantuotannon hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen kokonaismäärän väheneminen. On kuitenkin muistettava, että asiaan vaikuttaa se, mitä sähköntuotantomuotoa tuulivoimalla korvataan. Hyvänä asiana voidaan pitää myös, että suurin osa tuulivoimalan osista voidaan uusiokäyttää. Yksi ympäristöön vaikuttava tekijä on myös melu. Voimaloiden tuottamaan äänen voimakkuuteen ja äänen etenemiseen vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat esimerkiksi, varsinainen voimalatyyppi, tuulen voimakkuus ja sen suunta, sekä maaston muoto ja kasvillisuus. Tuulivoimasta tuleva ääni poikkeaa tyypillisestä teollisuus melusta, ja erilaisten kyselyiden perusteella se voidaan kokea häiritsevämpänä kuin vaikka tieliikennemelu. Melutason häiritsevyyteen selkeästi vaikuttaa myös, saako henkilö itse hyötyä tuulivoimasta, samoin negatiivinen asenne asiaan kohtaan vaikuttaa häiritsevästi.

Ympäristövaikutuksissa on huomioitava myös tuulivoimaloiden elinikä, joka on loppujen lopulta varsin lyhyt, noin 20–25 vuotta. Kun elinkaari on tullut tiensä päähän, joudutaan se purkamaan tai vaihtamaan uuteen. Jos näin ei toimita, jää se ympäristö ongelmaksi.

About Toimitus

Check Also

Kesätekemistä Vaasassa

Noin 67 000 asukkaan rannikkokaupunki Vaasa mainostaa itseään Suomen aurinkoisimpana paikkana. Vaasaa ei juurikaan tunneta matkailukohteena, …

Vastaa