Home / Muut / Tuulivoimasta on tullut jo iso työllistäjä myös Suomessa: Osia lastataan myös Vaasassa

Tuulivoimasta on tullut jo iso työllistäjä myös Suomessa: Osia lastataan myös Vaasassa

Suomessa pystytettiin 67 tuulivoimalaa vuoden 2020 aikana. Viime vuoden lopussa Suomessa olikin jo yli 820 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli yli 2500 MW. Vuonna 2020 Suomen tuulipuistot tuottivat sähköä 7,8 terawattituntia eli noin 9 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vaikka syöttötariffin koko tuulivoimakiintiötä ei saavutettu, tuulivoimasektori saavutti 6 prosentin tuotantotavoitteensa vuodeksi 2020. Tavoite saavutettiin teknologisen kehityksen ansiosta: uudet tuuliturbiinit tuottavat enemmän energiaa kuin edellisen sukupolven turbiinit.

Sähkön tarve kasvaa

Sähköä tarvitaankin kasvavassa määrin, alkaahan esimerkiksi autot kulkemaan vuosi vuodelta enemmän ja enemmän bensiinin sijaan sähköllä. Monet uudet teknologiatkin kuluttavat paljon sähköä, oli kyse sitten Google-hakujen kuluttamasta sähköstä tai kryptovaluutan louhimisesta. Sähkön tarve ei siis ole poistumassa mihinkään, päinvastoin, sähkön kulutuksen povataan kasvavan. Maailma onkin suuressa muutoksessa, kun ihmisten arki ja kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti.

Nykyisin ihmiset tulevat työpäivän jälkeen kotiin ja iso osa kotona olevista laitteista toimii sähköllä. Tämän jälkeen avataan TV ja tietokone ja mahdollisesti pelataan esimerkiksi erä nettipokeria. Nettikasinotkin tarvitsevat toimiakseen sähköä, joten arjesta on melko vaikea enää osoittaa asioita, jotka eivät jollain tavalla olisi sähköstä riippuvaisia. Tämä ei ole kuitenkaan kritiikkiä, sillä sähkön kuluttamisessa ei ole mitään väärää ja ihmisillä on täysi oikeus pelata esimerkiksi nettikasinoilla. Suomalaisen kannattaa valita pelipaikakseen bonuksia tarjoavat parhaat casinot.

Miten sähköä saadaan tuulesta?

Maalla sijaitsevissa tuulipuistoissa on yleensä kuudesta kahteenkymmeneen turbiinia, mutta suurimmissa suunnitelluissa kohteissa voi olla satakin turbiinia. Maalla sijaitsevia tuulipuistoja rakennetaan parhaillaan eri puolille Ruotsia, mutta eniten niitä on Pohjanlahden rannikolla. Suuremmat tornikorkeudet mahdollistavat tuulivoimahankkeet myös mäkisillä maaseutualueilla, joilla hyvät tuulet ovat todennäköisempiä.

Tuulivoimalat muuttavat tuulen liike-energian sähköksi pyörivien lapojensa avulla. Lapa- ja napaelementeistä koostuva roottori muuntaa tuulen liike-energian akselin pyörimisenergiaksi sen pyöriessä. Vaihteisto siirtää voiman turbiinin akselilta tornin huipulla olevaan generaattoriin, joka tuottaa sähköä. Tuulivoimala muuttaa noin kolmanneksen roottoriin kohdistuvasta tuulen voimasta energiaksi.

Vierekkäisten turbiinien pyörimisestä aiheutuvien energiahäviöiden vähentämiseksi turbiinit on sijoitettu toisistaan 4–10 kertaa roottorin pyörimiskehää vastaavan matkan päähän. Vuoden kuuden kylmimmän kuukauden osuus tuulienergian tuotannosta on noin 70 prosenttia. Talvella tuuleekin selvästi kesää enemmän ja ilmakin on tiheämpää, täten samasta ilmamäärästä on mahdollista saada enemmän energiaa.

Tuulivoimaa jopa vientiin asti

Tuulivoima kasvaa vähintään kolminkertaiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä voi tapahtua muutamassa vuodessa, sillä uusia tuulivoimaloita on jo suunnitteilla yli kahdeksankertainen määrä nykyiseen verrattuna. Toiveena on, että maa pystyisi viemään sähköä, koska se tuottaa paljon tuulivoimaa. Vaikka kaikki hankkeet eivät onnistuisikaan, Fingrid povaa, että tuulivoimaa asennetaan niin paljon, että Suomesta tulee sähkönviejä.

Alan luonne on muuttunut markkinoitumisen myötä. Usein väitetään, että teknologiset innovaatiot ovat tehneet alasta kannattavan, mutta tämä merkitsee vain voimalaitosten koon kasvattamista. Kannattavuus on erinomainen myös korkeammilla paikoilla. Tornionin laakson maastonmuodot mahdollistavat lisäkorkeuden jopa 100 metriin asti. Pohjoisella puolellakin on tilaa ja 2 tuulivoimalapuistoa onkin rakenteilla lähellä toisiaan. Tulevaisuudessa näitä tulee lisää.

Karhakkamaan ja Martimon alueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 200 neliökilometriä, ovat yhdessä lähes Helsingin kokoisia. Suomessa on joka tapauksessa viisikymmentä alueeltaan pienikokoisempaa kuntaa. Alueelle tulee useita satoja voimaloita, joiden lavat ovat jopa 300 metriä pitkiä. Martimon yleissuunnitelma sallii jopa 350 metriä pitkät lavat.

Myös Vaasa saa osansa

Myös Vaasa saa taloudellista hyötyä tuulivoimasta. Esimerkiksi 2020 kesällä Vaskiluodossa purettiin tuulivoimaloiden suuria osia. Valtavilla kiinalaislaivoilla tuotiin runkokomponenttiputkia, jotka vietiin rekoilla myöhemmin Närpiön, Teuvan sekä Kauhajoen tuulivoimaloille. Kaikkiaan 3 valtavaa kiinalaislaivaa sekä yli 10 laivaa Euroopasta tuovat komponentteja, ja tällaiset operaatiot kestävä useita kuukausia.

Wasa Wind on Vaasassa toimiva tuulivoimayhtiö. Wasa Windin yksi Mervento 3,6 MW:n tuulivoimala sijaitsee Sundomin kylässä Vaasassa, noin viisi kilometriä Vaasan keskustasta lounaaseen. Patrik Holm on Wasa Windin toimitusjohtaja, ja Mervento Oy on tuulivoimaloiden valmistaja. Tuulivoimalan ensisijainen tavoite on tuottaa kannattavasti mahdollisimman paljon tuulivoimaa, mutta sitä käytetään myös tuotekehitykseen, markkinointiin ja koulutukseen. Vaasan sijainti ja teollisuus ovat otollisia myös tulevaisuuden keksintöihin tuulivoimaan ja sähköntuotannon tehokkaaseen tuotantoon.

About Toimitus

Check Also

Wasa Stationin rakentamisen aloittaminen on ollut kivinen polku

Monet vaasalaiset ja muutkin Wasa Station -projektista kiinnostuneet ovat seuranneet varmasti mielenkiinnolla viimeisten vuosien tapahtumia. …

Vastaa