Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Tolppanen käy merimetsojen kimppuun

Tolppanen käy merimetsojen kimppuun

Tolppanen

Merimetsojen aiheuttamat ongelmat saatava kuriin

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd) rajoittaisi merimetsokantaa merialueilla. Kannan kasvu ja levittäytyminen jatkuu niin kauan kuin sopivaa ravintoa löytyy. Tarkastellessa pesimiskolonioiden sijoittumista, koko rannikkokaista Virojoelta Kalajoelle on merimetson vaikutuksen alainen.

Merimetso rantautui Suomeen v. 1996, jolloin ensimmäinen pesintä todettiin Tammisaaressa. Nykyinen hallintosuunnitelma tehtiin v. 2004.

– Silloin merimetsokanta oli kasvanut jo 2931:n pesään 21 koloniassa ja sen todettiin olevan kestävällä tasolla. Vuonna 2016 Suomessa laskettiin olevan jo 25 540 pesää 49 koloniassa. Tämä tarkoittaa noin 140 000 lintua, Tolppanen sanoo.

Merimetson vaikutus kalakantoihin on kansainvälisellä tasolla tutkijoiden keskuudessa laajasti omaksuttu näkökanta.

– Merimetso vaikuttaa kalastukseen lähinnä karkottamalla kalat, mutta myös syömällä sopivan kokoisia kaloja. Väite, että merimetso syö ainoastaan roskakalaa, on virheellinen, sillä lintu vaikuttaa Suomessa negatiivisesti erityisesti ahvenkantoihin. Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että merimetso vaikuttaa negatiivisesti myös ihmisten viihtyvyyteen rannikkoalueilla, Tolppanen toteaa.

Tanskassa ja Ruotsissa lintu on siirtynyt jo järvialueille, missä kalakannat ovat paikallisesti romahtaneet.

– Tälle kehityskululle ei näy loppua. Mikäli toimiin pesimäkannan voimakkaaseen rajoittamiseen ei ryhdytä välittömästi, ovat myös järvialueemme kalakannat uhattuina, puhumattakaan ulosteiden aiheuttamista ongelmista, Tolppanen huomauttaa.

Tolppasen mukaan Suomen on rakennettava kansainvälistä yhteistyötä merimetsokannan hillitsemiseksi etenkin Tanskan, Ruotsin ja Viron kanssa. Suomen merimetson hallintosuunnitelma on myös uusittava pikaisesti.

Tolppanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä merimetsokannan hillitsemiseksi ennen kuin kanta räjähtää käsistä ja kalat loppuvat vesistämme.

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa