Lähikirjastoja ei saa sulkea
Lähikirjastojen sulkemisia on perusteltu Vaasassa sillä, että tilastojen mukaan kaupunki käyttää nyt liikaa euroja kulttuuriin ja kirjastoon per asukas, mutta erityisesti lähikirjastoissa rahat menevät pääasiassa sisäisiin vuokriin, eivät toimintaan.
Vaadittu säästö 250 000 euroa on 5.7 prosenttia kirjaston käyttömenoista. Kaupungin taloustilannetta tuo summa ei kovasti kohenna, mutta kirjastolle se on todella tuntuva summa.
Kirjaston toimintakulut olivat 62 euroa per asukas vuonna 2014. Kuluja nosti hiukan uuden kirjastojärjestelmän hankinta. Monikielisyys asettaa määrärahoille omat vaatimuksensa. Vaasassa on ruotsinkielisiä noin 23 prosenttia kaupungin asukkaista ja Suomen 20 suurimmasta kaupungista kuudenneksi eniten muunkielisiä.
Yle Pohjanmaan 25.8. lähettämässä ohjelmassa haastatellut ihmiset olivat yksimielisiä siitä, että kirjasto kuuluu olennaisena osana Vaasan kaupungin palveluihin, ja siitä, että asukkailla on oikeus kirjastoon.
Kuten kirjastolautakunnan puheenjohtaja Raija Koivisto-Rasmussen toi 25.8. Pohjalaisessa esiin, ainoa asia, jossa kirjastotoimi voisi isoja säästöjä tehdä, on kaupungin talotoimen perimät kovat sisäiset vuokrat kaupungin omistamissa kiinteistöissä, joissa lähikirjastot toimivat. Näin ollen lähikirjastojen sulkemisesta saadut säästöt eivät olisi todellisuudesta säästöä lainkaan.
Huutoniemen, Sundomin, Suvilahden ja Variskan lähikirjastot toimivat koulurakennuksissa ja tekevät tärkeää ja kiinteää yhteistyötä koulujen kanssa. Näitä kaikkia käyttää ahkerasti myös monilukuinen päiväkotien ja perhepäivähoitajien joukko.
Nämä kaikki jäisivät ilman kirjastoa, mikäli lähikirjastot suljettaisiin. Palosaaren kirjasto puolestaan palvelee myös laajaa asiakaskuntaa Gerby-Västervikin alueella, jossa ei ole omaa lähikirjastoa. Merikaarron kirjasto on lähialueensa ainoa palvelu kaupan lisäksi.
Kirjastot eivät ole pelkkiä lainaamoja, vaan ne ovat tärkeitä kansalaisyhteiskunnan tiloja, joissa on mahdollisuus esimerkiksi digitoida, tulostaa, käyttää pankkien ja viranomaisten ym. verkkopalveluita ja saada näihin opastusta, lukea sanoma- ja aikakauslehtiä, saada opastusta mobiililaitteiden käyttöön ja sisältöihin, saada apua tiedon hankinnassa, pitää kokouksia ja osallistua kulttuuri- ym. tapahtumiin ja niiden järjestämiseen.
Lapsille ja nuorille ne ovat tärkeitä paikkoja viettää aikaa koulun jälkeen. Siksi kirjastoautollakaan ei pystytä paikkaamaan sitä aukkoa, jonka lähikirjaston menetys tekee ympäröivien alueiden palveluihin.
Vaasan tilanteessa kaiken kaikkiaan leikkauksia tehokkaampi keino talouden kohentamiseksi olisi veroprosentin korottaminen. Vaikka veroprosentti nousisi yhdellä, 20,5 prosenttiin, olisi Vaasassa kuitenkin matalampi veroprosentti kuin useimmissa muissa Pohjanmaan maakunnan kunnissa.
Noston jälkeen prosentti olisi alhaisempi vain Luodon kunnassa eli 20 prosenttia, joka sekin on korkeampi kuin Vaasassa tällä hetkellä.
Uusi hallitusohjelma nostaa kulttuurin saatavuuden yhdeksi kärkihankkeeksi. Erityisesti mainitaan kulttuurin hyvinvointimahdollisuuksien tunnistaminen aiempaa paremmin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaston mukaan 80 prosenttia suomalaisista käyttää kirjastopalveluita säännöllisesti, ne ovat suosituimpia kulttuuripalveluita.
Kirjastoihin panostaminen on sijoitus tulevaisuutta varten. Sivistyksen ja kansalaisvalmiuksien kehittäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet ovat terveen yhteiskunnan edellytys, sivistyksellisen tasa-arvon turvaaminen on edellytys pienen maan tiede- ja elinkeinoelämän kehitykselle.
Kirjasto on tärkeä osa yhteiskunnan tukiverkkoa. Siksi Vaasan lähikirjastot on säilytettävä.
Tapio Hakala
puheenjohtaja Suomen kommunistinen puolue Vaasan osasto