Palataan hetkeksi nykypäivään Tässä olen taannoin kirjoittanut ja kirjoitan jatkossakin muisteloita nuoruuteni Vaasasta. Mutta on ihan pakko ottaa kantaa nykypäivää. Eli en ole rasisti, vaikka uskallan olla eri mieltä pakolaispolitiikasta. Toki meidän pitää ottaa vastaan todelliset hätää kärsivät pakolaiset ja auttaa heitä. Mutta entä sitten ns. elintasopakolaiset, joilla on esim. …
Lue lisää »
Koulutiestä ja vähän muustakin Tässä tuli 1.9. kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun aloitin koulukäynnin Keskuskansakoulussa. Itse en tuota päivää muista, mutta somessa Seija Leivo-Roselius kertoi, että oli sateinen päivä. Asuimme syyskuun alussa vielä Suvilahden huvilallamme, mistä koulumatkaa keskustaan kertyi kuutisen kilometriä. Vajaan puolentoista kilometrin alkumatka Huvilatietä rantamaantielle oli vajaat …
Lue lisää »
Tanssejakin Vaasassa oli 1960- luvulla Vaasassakin nuorilla oli varaa valita. Tansseja järjestivät niin Elva, Palosaaren työväentalo kuin kouluaikaan Teku. Lisäksi hietalahden lavalla oli usein mahtava meno. Hietalahdesta muistan Blue Diamondsin vierailun ja erityisesti kappaleen Ramona. Hietalahden lavalla riitti porukkaa, vaikka Laihian Hulmi oli kesäaikaan lähiseudun vetonaula. Talvisaikaan käytiin siis Elvalla, …
Lue lisää »
Vaasan lyseossa sattui ja tapahtui Tässä taannoin muistelin oppivuosiani Vaasan lyseossa 1960 -luvulla, ja harmittelin sitä, etten muista läheskään kaikkien opettajieni nimiä. Mutta ”hädässä” ystävää muistetaan ja autetaan. Eli koulukaverillani Pekka Mäkysellä, Antero Finnellä ja Risto Känsälällä näemmä muisti pelaa paremmin. Kiitokset heille avusta. Aloitetaan Juhani Leppäsestä, eli Tapista, kuten …
Lue lisää »
Muistoja lyseolaisajastani Ennen kun aloitin opintoni Vaasan lyseossa vuonna 1959, kävin keskuskansakoulua normaalit neljä vuotta. Viimeisin muistoni Raastuvankadulta liittyy kevään viimeisiin koulupäiviin. Oli satanut, piha oli märkä ja siinä oli isoja vesilätäköitä. Niinpä me pojat päätimme kilpailla siitä, kenen koululaukku liukuu pisimmälle. Kisa oli hyvässä vauhdissa, kun rehtorimme Finne huomasi …
Lue lisää »
Torinkiertoa ja tyttöjen metsästystä Vaasan torin ympäristö oli 1960-luvun puolivälin paikkeilla parasta tyttöjen metsästyksen seutua. Me nuoret miehet, raggareiksi meitä kutsuttiin, kiersimme toria ja yritimme saada seuraa. Joskus onnisti, joskus ei. Meillä oli Stenmanin Harryn Podedassa hakuvalo katolla. Sillä oli helppo varmistaa, että ”saalis” täytti kriteerit. Ja Pobedan etuna oli …
Lue lisää »
Pärinää huvilatiellä ja maakunnassa Korkeamäen alapuolelta alkava ns. huvilatie oli Suvilahden puolella 1960-luvun alussa runsaat 1,5 kilometriä pitkä ja jatkui armeijan silloisen hevoshaan ohi Uuden Suvilahden puolelle. Näin me aikoinamme alueita kutsuimme. Tie oli kapea ja mutkainen, mikä oli omiaan mopoiluun. Niinpä ne nassikat kokeilimme rajojamme myös mopon sarvissa. Ikää …
Lue lisää »
Kaislikosta Gustavsborgiin ja Kalarantaan Veneily oli meille Suvilahden pojille 1950-1960 lukujen vaihteessa lähes joka päiväinen harrastus, satoi tai paistoi. Ja näin jälkeenpäin tuntuu siltä, että aina paistoi. Mitään pikaveneitä veneemme eivät olleet, moottoritehot vaihtelivat 4-10:een hevosvoimaan, mutta Perkan perheellä on jo tuolloin tosi nopea 40:n hevosvoiman moottorilla varustettu vene. Se …
Lue lisää »
Menoa ja meininkiä Suvilahdessa Suvilahden huvila-alueella ja metsissä meillä poikaviikareilla ei 1950-1960 -lukujen vaihteessa aika tullut pitkäksi, päinvastoin aina se ei tuntunut edes kaikkeen puuhailuun riittävän. Lisäksi kesäisiin päiviimme toi vaihtelua Vaasan Rannikkopatteristo, jonka varusmiehet harjoittelivat Huvilatien idänpuoleisella metsäalueella. Tuolloinhan Suvilahti oli huvila-asutusta lukuun ottamatta ihan luonnontilassa. Usein pääsimme, kun …
Lue lisää »
Rohkeuttakin testattiin, otettiin pojasta mittaa 1950-luvun loppuvuodet olivat meille Hovioikeudenpuistikko 3:n pojille kiireistä aikaa. Jatkuvasti piti jotain puuhata, ja jos ei tekemistä ollut, sitä piti keksiä ja aina keksittiin. Taloyhtiömme sisäpihalla, tuuletusparvekkeiden vieressä, noin metrin päässä kulkivat palotikkaat, jotka yltivät savupiipun nokkaan asti. En muista kuka meistä, mahtoiko olla Virkolan …
Lue lisää »
Pelattiin sitä pihallakin Tässä, kun viime aikoina on moitittu nuorten pelaamista kerrostalojen pihoilla, on pakko palata entiseen, eli vuoteen 1958 ja siitä eteenpäin. Olin tuolloin kymmenvuotias ja olimme muuttaneet Suomen Pankin talosta Hovioikeudenpuistikko 3:een pari vuotta aiemmin Ja pelasimme niin jääpalloa kuin futistakin pihamaalla, joka oli aika iso. Autoja ei …
Lue lisää »
Nuorena poikana me nuoret pojat Suomen Pankin talossa, kuten muuallakin Vaasassa, luimme juttuja intiaanien ja cowboyden, tilallisten, uudisasukkaiden ja USA:n armeijan yhteenotoista. Siihen aikaan, mihin juttuni sijoittuu, eli vuoteen 1956, meillä pojannaskaleilla ei ollut nettiä eikä älypuhelinta, mutta sentään kideradio. Siitä kuuli yhden kanavan, Vaasan aseman lähetyksen. Mutta asiaan, eli …
Lue lisää »
Olemme jo muuttaneet Suomen Pankin talosta Kirkkopuistikolta Hovioikeudenpuistikko 3:een, eli olin jo varmaan 10-12- vuotias, kun aloitimme kaverieni kanssa yrittämisen. Eli elettiin vuotta 1958-60. Meillä kaikilla oli jo tuolloin polkupyörät, ja pyöräilimme eri puolilla Vaasaa. Liikenne oli tuolloin aivan eri luokaa, kuin nyt, joten vanhempamme eivät olleet liian huolettomia, vaikka …
Lue lisää »
Seppo Kauppi aloittaa ”Muistelot” Seppo Kauppi aloittaa ”muisteloiden” kirjoittamisen vaasalaisia.infossa tänään 22. 03. 2015. Kysymys on pienimuotoisista palasista ajasta, joillon Seppo asui Vaasassa. Pyysin Seppoa kertomaan jotain itsestään, niille jotka eivät häntä entuudestaan tunne. Paljasjalkaimnen Olen paljasjalkainen vaasalainen, vaikka syntymäni (1948) jälkeen asuimmekin Satakunnassa, Harjavallassa, mistä muutimme Vaasaan vuonna 1952. …
Lue lisää »
Muisteloja Vaasasta Muutin Vaasan vuonna 1952, vaikka olinkin syntynyt siellä jo neljä vuotta aiemmin. Äitini Eva oli tuolloin Laihian kunnanlääkärin sijaisena, jolloin silloin piipahdin syntymässä Vaasassa. Asuimme silloin Harjavallassa, missä äitini oli töissä Harjavallan sairaalassa. Isäni Leevi, monien ikääntyneiden vaasalaisten tuttu, asui silloin vielä kotitalossaan Laihialla, ja kävi meitä tapaamassa …
Lue lisää »