Sosiaaliturvaa ei voida enään jakaa kaikille
On vastuutettava omaiset vanhusten hoidossa. Tämä onnistuu, kun työhön kohdistuvat verot lasketaan tai jopa lähes poistetaan.
Suomessa on lakkautettava virkamiesten luoma valtahimmeli, koska he eivät ole pystyneet hoitamaan vastuutaan. Vastuu on sysätty kansalaisille, tekemällä velkaa heidän piikkiinsä.
Velkaikeen alle saatettu kansalainen, yrittäjä ei pian kykene enään huolehtimaan edes itsestään. Kuvitteleeko joku että hyvinvointi säilyy sillä että että virkajärjestelmää ylläpidetään hinnalla millä hyvänsä.
Arjen normaaleja asioita ei tarviitse koordinoida lainkaan. Ihmiset selviävät niistä kyllä vallan mainiosti. Jos joku joskus itkee, ei aina tarvita virkamiestä huolehtimaan mikä pikkuisella on hätänä. Kyllä ihmiset osaavat nämä asiat itsekin.
Yleensäkään ei arjen asioiden ympärille olisi koskaan pitänyt luoda minkäänlaisia lakeja.
Se on tehnyt elämästä staattista ahdistavaa ja luonnotonta. Joka nyt sitten näkyykin ihmisten pahoinvointina.
Joka päivä teen työtä useita tunteja oman elämäni ja tulevaisuuteni eteen, vaikkei se kannata taloudellisesti lainkaan.
Eilenkin taas mietin, kuinka paljon ihmiset menettävät elämästään, kun eivät voi elää mieleistään elämää, vaan puurtavat päivästä toiseen saadakseen verot ja maksut maksettua.
Kuvitellen että se auttaa heidän elämäänsä.
Tässä aikaisemmin kun vielä vaimoni Äiti oli elossa kävimme hoitamassa hänen arkeaan, asioitaan useita kertoja viikossa, lähes kymmenen vuotta että hän voisi asustella ja olla kotonaan normaalia arkea viettäen.
Sukulaiset olivat suurin riesa tuossa tehtävässä.
He olisivat sysänneet vanhuksen yli 90 -kymppisen laitokseen. Laki olisi antanut heille kyllä mahdollisuuden, mutta vanhus itse halusi olla kotona, joka oli ymmärrettävää, koska siellä hänen elämänsäkin oli.
Ostimme hänelle oman työn lisäksi kodinhoitopalvelua muutaman tunnin viikossa ja tilapäisesti joskus piti käydä vähän sairaalassakin, mutta aina hän palasi kotiin, koska siellä hän halusi elää.
Tämä kaikki maksoi meille kylläkin monta kymmentä tuhatta ja vei paljon aikaa. Huomioitava on myöskin se että tämä kaikki tapahtui luonnolleisessa ympäristössä tuulessa ja tuiskussa vuodet ympäriinsä, etäisyys 47 km Sitä voi sanoa arkiseksi elämäksi.
Tässä kohtaa täytyy sanoa vielä että emme ole rikkaita. Kaikki raha käytettiin omista pahanpäivän varalle varatuista varoista.
Mietitäämpä sitä miksi näin. Arkinen elämä on juuri tuollaista ja sitä on nyt yhteiskuntaa vastuuttamalla yritetty hoitaa. velkaa vain tulee päivästä toiseen lisää, veroja täytyy nostaa, eikä kukaan ole tyytyväinen.
Ne arvokkaaat työt, josta hyvinvointi aikaisemmin muodostui, loppuvat älyttömän ankaran ja tappavan verotuksen takia. sekä siihen liittyvän lupa ym.juttujen takia, Jolloin lopulta ihmisten arjen hallinta omalla vastuulla on täysin mahdotonta.
Eikö olisi parempi että koko suomessa, maakunnat mukaanlukien , tehtäisiin vaativia töitä, kehityttäisiin mailman huipulle teknisissä sovellutuksissa, hyödynnettäisiin digitaalisuus reaaliaikasesti aina heti, eikä myöhässä.
Maksettaisiin myöskin näille nuorille osaaville ihmisille kovaa palkkaa, yritysten myöskin kannattaa niin tehdä, koska he ovat sen oikeasti ansainneet.
Tämä kaikki siksi että heidän työnsä on elintärkeää yhteiskunnalle. Paljon arvokkaampaa,kun se että he tekisivät arjen vaatimattomia töitä.
Isolla palkallaan, joka olisi merkittävä työn arvon mukainen, he kuitenkin voisivat kantaa oman vastuunsa arjesta helpolla. Tämä säteilisi yhteiskuntaan kulutuksen kautta.
Toisin kun nyt, meillä olisi toimiva yhteiskunta, joka etenisi kehityksen kärjessä hyödyntäen kaiken hyvän mikä tulevaisuudella on annettavana , näin oli ennen, kuin alettiin äänestää ääliöitä eduskuntaan, jotka alistuivat virkamiesten vallantäyteisyyden edessä.
Nimm: Kuin jäätä polttaisi
Poimittu lyhytviesteistå 23. 04. 2015