Related Articles
Tässä jutussa kerrotaan Vaasan Hovioikeuden presidentit ja heidän muotokuvansa maalarit. Klassisesa muotokuvassa pyritään esittämään henkilön olennaisimpia piirteitä, hänen taustaansa, persoonallisuuttaan tai pyrkimyksiään. Muotokuva pyrkii usein esittämään myös kuvaamansa henkilön tärkeimmät ja arvostetuimmat puolet, sekä kuvaamaan hänen yhteiskunnallista asemaansa. Muotokuvassa usein korostuu myös aikansa arvostukset, pukeutuminen, hiustyyli yms.
Vaasan hovioikeus on perustettu vuonna 1775. Kun kuningas Kustaa III teki Suomeen kevätkesällä 1775 kuninkaanmatkan, hän saavuttuaan matkallaan Hämeenlinnaan teki 20.6.1775 muodolliset päätökset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta.
Hovioikeudenneuvoksiksi kuningas nimitti 27.6.1775 Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silfversparren ja armeijan laivaston ylisotatuomarin Adolf Tandefeltin sekä viisi asessoria.
Kesällä 1776 kuningas nimitti presidentiksi revisiosihteeri, vapaaherra Arvid Fredrik Kurckin (41 v).
Hovioikeuden vihkiäiset pidettiin Tukholman linnassa 28.6.1776. Kreivi Gustaf Johan Ehrensvärd on yksityiskohtaisissa muistelmissaan kuvannut vihkiäisiä kertomalla, että sellaisia juhlamenoja ei Ruotsissa ollut vietetty sitten Kustaa II Aadolfin päivien. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776.
1.3.1808 ilmoitti presidentti Reuterholm istuntoon kokoontuneelle hovioikeudelle saaneensa Loviisasta viestin, joka kertoi venäläisten joukkojen hyökänneen maahan. Venäläiset joukot tulivat Vaasaankin. Ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet muiden suomalaisten virkamiesten tavoin vannoivat uskollisuudenvalan keisarille, lukuunottamatta kanneviskaali, laamanni Bergvaldia. Hänet vietiin vangittuna Turkuun ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Sittemmin hänet aateloitiin Ruotsissa Wasastjernaksi.
Hovioikeus joutui sodan jalkoihin kesällä 1808, kun suomalaiset ja ruotsalaiset joukot etenivät vallaten takaisin menettämiään alueita. Vaasassa alkoi ryöstely, jolla ei ole muuta vastinetta 1808-1809 vuosien sodan historiassa. Venäläiset sotilaat tunkeutuivat hovioikeuteenkin surmaten vahtimestari Abraham Wilénin ja uhaten presidentti Reuterholmia, joka kuitenkin säilyi hengissä puolison sydäntäsärkevien rukousten ansiosta. Presidentin kultaesineet ryöstettiin ja rinnuksilla ollut rintatähti repäistiin. Tämän jälkeen presidentti Reuterholm siirtyi maatiloilleen etelään, eikä enää palannut hoitamaan virkaansa.
Lue lisää:
https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/historiaa.html
Vaasan hovioikeuden presidentit ja muotokuvat tekijöineen
1. Arvid Friedrich Kurck 1776 – 1781, maalannut Lorens Pasch nuor.
2. Carl Bonde 1781 – 1788, maalannut Per Krafft vanh. 1787
3. Carl Johan Gyllenborg 1789 – 1791, maalannut Lorens Pasch nuuor.
4. Johan Gustaf von Carlson 1792 – 1794, maalannut Anders Eklund 1794
5. Jöran Wilhelm Lode 1795 – 1796, muotokuvamedaljonki, tehnyt Samuel Hoffmeister 1794
6. Axel Christian Reuterholm 1796 – 1811, maalannut Lovisa Ch. Reuterholm
7. Erik Johan Bergenheim 1811 – 1816, maalannut tuntematon
8. Carl Fredrik Rotkirch 1817 – 1832, maalannut Mathilda Rotkirch 1839
9. Carl Adam Adlerstjerna 1833 – 1841, maalannut tuntematon
10. Ernst Fredrik Brander 1841 – 1856, maalannut A. Tholander
11. Johan Wilhelm Forsman 1856 – 1862, maalannut Hilda Granstedt 1893
12. Selim Ekbom 1862 – 1886, maalannut Arvid Liljelund 1886
13. Robert August Montgomery 1886 – 1887, maalannut Torsten Wasastjerna 1890
14. Gustaf Wilhelm Råbergh 1887 – 1890, maalannut Arvid Liljelund 1890
15. Johan Charles Emil af Frosterus 1890 – 1900, maalannut Eero Järnefelt 1901
16. Nils Isak Fellman 1900 – 1902, maalannut Väinö Hämäläinen 1920
17. Henrik Gustaf Borenius 1902 – 1909, maalannut Eero Snellman
18. Frans Viktor Eriksson 1910 – 1915, maalannut Tauno Miesmaa 1926
19. Karl Gustaf Söderholm 1917 – 1923, maalannut Tauno Miesmaa 1926
20. Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius 1923 – 1927, maalannut C. J. Danielson 1932
21. Axel Johan Alfons Cederberg 1927 – 1933, maalannut Vilho Sjöström 1933
22. Hugo Albert Malmberg 1933 – 1934, maalannut Wilho Sjöström 1936
23. Bror Justus Gräsbeck 1935 – 1953, maalannut Kirsti Rein 1954
24. Felix Johansson 1953 – 1957, maalannut Kirsti Rein 1956
25. Karl Eero Harald Corell 1957 – 1970, maalannut D. Wallensköld-Lindeman 1960
26. Ista Paavo Alkio 1970 – 1972, maalannut Martta Wendelin 1962
27. Eero Ivar Rewell 1972 – 1975, maalannut Veikko Vionoja 1975
28. Hanni Ritva Soilikki Hyöky 1975 – 1989, maalannut Vuokko Kimari 1981
29. Erkki Kustaa Rintala 1989 – 1998, maalannut Marjatta Hanhijoki 1998
30. Rolf Ingvar Krook 1998 – 2004, maalannut Hans Westergård 2005
31. Mikko Könkkölä 2005 – 2009, maalannut Jani Järvinen
32. Olli Varila 2009 – 2014, maalannut Pasi Tammi
33. Tapani Vasama 2014 –
