Related Articles
Urheiluseura Vaasan Vasama tunnetaan tänä päivänä yleisurheilusta ja lentopalloilusta. Seura perustettiin syyskuun 3. päivänä vuonna 1907 nimellä Voimistelu- ja Urheiluseura Vasama. Seuraa oli perustamassa viisitoista jo aiemmin Vaasassa toimineiden seurojen, Liikemiesten Voimistelu- ja Urheiluseuran sekä Suomen Lyseoiden Urheilijoiden Vaasan osaston, edustajaa.
Ensimmäiseksi
puheenjohtajaksi valittiin K. H. Majantie. Vasama oli alun perin
urheilun yleisseura, erilaisia seurassa harjoitettuja lajeja on ollut
toistakymmentä, mm. yleisurheilu, voimistelu, paini, jalkapallo,
luistelu, hiihto, pyöräily, jääpallo, koripallo, pitkäpallo,
nyrkkeily, jääkiekko ja uusimpana lentopallo. Alkuaikojen vahvoja
lajeja olivat yleisurheilu, voimistelu ja paini.
Emäseurasta
moneksi seuraksi
Vuonna 1949 ohjelmaan otettiin
jääkiekko, josta kuitenkin luovuttiin parin vuoden kuluttua, mutta
Vasaman nimi jäi aikakirjoihin jääkiekon uranuurtajana ja lajin
tuojana Vaasaan. 1950-luvun puolivälissä Vasama oli puhtaasti
yleisurheiluun keskittynyt seura, kunnes parikymmentä vuotta
myöhemmin mukaan tuli toinen menestyslaji, lentopallo. Kaiken
kaikkiaan yhdeksän vaasalaisen erikoisseuran juuret juontavat
Vasamasta, nämä ovat: Vaasan Palloseura (per.1924), Vaasan
Naisvoimistelijat (1925), Vaasan Nyrkkeilyklubi (1927), Vaasan
Voima-Veikot (1931), Vaasan Maila (1933), Vaasan Hiihtäjät (1941),
Vaasan Vasamattaret (1950), Vaasan Salama (1950) ja Vaasan
Luistinkerho (1953).
Vuonna 1925 seuran nimi muutettiin Vaasan
Vasamaksi. Seuran johdossa on ollut monia vahvoja urheilumiehiä.
Alkuvuosina Vasaman kantava voima oli Viljam Roos, joka kaatui monen
muun vasamalaisen tavoin vapaussodassa vuonna 1918. Myöhemmistä
johtajista mainittakoon K. G. R. Ahlbäck ja Veikko Marttinen.
Pitkäaikaisen seuran puheenjohtajuuden lisäksi heillä oli lukuisia
piirin ja valtakunnantason merkittäviä luottamustehtäviä.
Hyviä
kilpailuja
Vasama on aina tunnettu hyvien kilpailujen
järjestäjänä. Alkuvuosina kansallisten yleisurheilukilpailujen
lisäksi seura järjesti mm. vuonna 1916 kolmepäiväiset
painikilpailut, joissa jaettiin SVUL:n mielestä liian arvokkaita
palkintoja ja niin seura julistettiin puoleksi vuodeksi
kilpailukieltoon. Hietalahden vanhalla kentällä järjestettiin
useita suuria yleisurheilukilpailuja, joiden vetonauloiksi oli saatu
maailmanluokan tähtiä kuten Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen.
Vuonna 1948 Vasama järjesti yhdessä VIS:n ja Tovereiden kanssa
Vaasan ensimmäiset Kalevan Kisat. Vuonna 1980 valmistunut
Kaarlenkenttä mahdollisti jälleen arvokisojen järjestämisen
Vaasassa ja Vasama onkin yhdessä muiden vaasalaisseurojen kanssa
järjestänyt siellä kahdet Kalevat Kisat, yhdet SM-viestit ja
kahdet Euroopan cupin kilpailut. Yli 20 kertaa järjestetty
Vaasa-maraton on vakiinnuttanut paikkansa Suomen maratonien joukossa.
Lue lisää:
