Related Articles
Sellainen nauru
Dan Holmin piirros Leif Färdingistä
Turkulaislähtöinen taiteilija Veli Ekroos omistaa Dan Holmin piirros Leif Färdingistä vuodelta 1981. Teos on nimeltään ”Sellainen nauru”.
-Teoksen nimi on kirjoitettu hennolla käsialalla teoksen taakse. Minulle Danin teos kertoo sekä Leifistä että Dan Holmista. Dan on pystyny tallentamaan teokseen jotain hyvin oleellista Leifistä mutta myös elämästä, sanoo Ekroos.
Ekroos seurasi Leif Färdingiä 1980-luvulla muinaisessa Astorissa, joka oli siihen aikaan vaasalaisten taiteilijoiden ja teatteriväen kantapaiika, Astorin pitkäassä pöydässä saattoi olla samaan aikaan koko Vaasan ”kulttuurieliitti”.
-Kuuntelin ja seurasin usein Leifia, mutta läheisiksi emme koskaan tulleet. Sen asemasta huomioin kyllä Leifin jo sairauden leimaaman hahmon Vaasan katukuvassa. Muistan herrasmiemäisen pukeutumisen ja ilmeisen kalliin palttoon ja hienon karvalakin sekä kävelykepin, jolla Leif saattoi ”miekkailla” keskellä katua.
-Leif oli jo tässä vaiheessa kovin kaukana arjesta.
Sellainen nauru
-Teoksen nimi ”Sellainen nauru” koskettaa minua kovasti. Minusta Dan on teoksellaan sekä teoksen nimellä oivaltanut syvästi jotain hyvin oleellista Leifistä.
-Leifillä oli korkea lähes nasaaliin nouseva nauru. Mielentilasta riippuen nauru saattoi olla tekonaurua tai sitten se kumpusi suoraan sydämestä. Leif pystyi naurullaan ilmentämään hyvin erilaisia tunnetiloja, mutta myös halveksuntaa vihaamiaan asioita kohtaan.
-En ole vieläkään lukenut ensimmäistäkään Leifin runokirjaa, mutta tarkoitukseni on se tehdä pikimmiten.
Veli Ekroos
Veli Ekroos (28. maaliskuuta 1945) on turkulainen taidegraafikko ja kuvataiteilija. Hänen vanhempansa ovat osastonhoitaja Veikko Ekroos ja kondiittori Aino Ekroos o.s. Hukkanen. Hänen puolisonsa on lastenhoitaja Virva Ekroos o.s. Mauria. Puolison isä oli merikapteeni Mauritz Gunnander Mauria ja äiti Irja Mauria. Veli Ekroosilla on yksi lapsi Joona (s. 1971). Hän valmistui Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulusta vuonna 1964. Taiteilijan debyytti Turussa 1966. (Wikipedia)
Veli Ekroos on toiminut kuvataiteen opettejana Vaasassa.
Viime vuosien aikana Veli Ekroos, Eero Murtomäki ja Göran Torrkulla ovat järjestäneet yhdessö useita näytrelyjä. Miehet ovat kaverukset vuosikymmenten takaa. Heitä yhdistävät monet asiat, joista taide yhtenä monen muun joukossa. Vaikka he ovat taiteilijoina erilaisia, niin yhdessä he muodostavat näyttelyissään saumattoman kokonaisuuden. Heillä on ollut yhteinen näyttely mm. Nelimarkka museossa.
Vaasalainen multitaiteilija Risto Jalonen sanoi Ekroosista, että Veli on ”Vaasan kaikkien aikojen paras kuvaamataidon opettaja. Hieno mies joka ajelee hienoilla rättisitikoilla.”
Veli Ekroosilla on atelieeri Turun kuuluisassa Manillassa kolmen muun kuvataiteilijan kanssa. 1860-luvulta peräisin oleva Manillan idyllinen tehdaskiinteistö sijaitsee Förin tuntumassa Aurajoen itärannalla. Manillassa toimii mm. kolme teatteria, radio asema, kuvataiteilijoita, valokuvastudioita, arkkitehtitoimistoja sekä muita luovien alojen pienyrityksiä.
Manilassa toimii myös taiteopetusta antava kuvataidekeskus, joka on toiminut samoissa atiloissa vuodesta 1981.
Vuonna 2016 juhlitaan Manillan vanhimman rakennuksen, entisen viinatehtaan, 150-vuotisjuhlia.
Tapio Parkkari
Elokuu 2016
Leif Juhani ”Lefa” Färding (21. toukokuuta 1951 Gävle, Ruotsi – 23. marraskuuta 1983 Vaasa) oli suomalainen runoilija. Hänen nuoruudenrunonsa 1960-luvulla ovat kapinallisia ja nuoruuden haaveiden täyttämiä. Lähempänä hänen kuolemaansa runoihin ilmestyi katkeria ja saavuttamattoman sävyjä.
Färding kärsi elämänsä loppupuolella mielenterveyden häiriöistä ja joutui Huutoniemen sairaalaan. Syksyllä 1983 hän poistui sairaalasta ja katosi. Hänet löydettiin vuonna 1984 metsästä kuolleena rintansa päällä vanha intialainen filosofiakirja. Ennen kuolemaansa hän oli lähettänyt ystävilleen kirjeen, jossa hän kertoi itsemurhansa syistä, ja hänen toiveidensa mukaisesti kyseinen teksti julkaistiin Suomi-lehdessä 7/1984. Hänen muistokseen on kuolinpaikan lähelle nimetty Leif Färdingin polku 11.10.2001.
Itsemurhansa syiksi Leif Färding mainitsi muun muassa sen, että se suuri voima, joka hänessä joskus onnistui luomaan runoja oli poistunut, eikä hänellä ollut enää syytä elää, koska hänen elämäntehtävänsä oli pilalla.
Färding oli 1970-luvulla mukana perustamassa Oraansuojelijat-yhdistystä ja Kasvisravintolaa.
Färding oli myös itä-helsinkiläis-artistin Notkea Rotan isä. (Wikipedia)
