Olen työni kautta törmännyt valitettavan usein tilanteisiin, joissa keski-ikäisen työntekijän toimintakyky on laskenut niin, että hän ei enää kykene jatkamaan omassa työssään.
Usein taustalla on työperäinen tapaturma.
Vaikka työntekijää pyritään tukemaan työssä jatkamisen mahdollistamiseksi, ei nykypäivänä sairaalasta niin vain löydy hoitotyötä, joka olisi fyysisesti riittävän kevyttä. Pitkä uudelleensijoitusprosessi, särkytilat sekä prosessin johdosta tuleva riittämättömyyden tunne johtavat valitettavan usein myös mielenterveydellisiin ongelmiin.
Kun työntekijälle on jonkin aikaa yritetty löytää uutta työtä, mitä hän voisi fyysisten rajoitteiden vuoksi tehdä, tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen missä aloitetaan irtisanomismenettely. Monesti tässä vaiheessa työntekijä on saattanut anoa jo pidemmän aikaa osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä, jotta kykenisi sen turvin jatkamaan edes osa-aikaisesti työssään eläkeikään asti, mutta anomukset on hylätty.
Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan eläkeratkaisun myötä eläkkeelle siirtymisiän odote nousee 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä.
On täysin selvää, että eläkeiän mekaaninen nostaminen ei tule yksistään johtamaan eläkekertymän kasvuun, mikäli työhyvinvointiin ei kiinnitetä entistä enemmän huomiota.
Eläkeuudistuksen tavoitteiden toteutuminen reaalimaailmassa edellyttää, että työssä jaksamisen tukemisen lisäksi on löydettävä myös keinoja siihen miten osatyökykyiset työntekijät voivat jatkaa työelämässä eläkeikään saakka.
Suomessa oli vuonna 2011 noin 26 000 osatyökyvyttömyyseläkeläistä. Tavallisimmat syyt osatyökyvyttömyyteen ovat juuri tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveysongelmat. Väestön ikärakenteen muuttuessa, eläkeiän noustessa, työn vaativuuden kasvaessa ja työikäisen väestön määrän kääntyessä hetkellisesti laskuun, nousee osatyökykyisten korkea työllisyysaste erittäin tärkeäksi kysymykseksi.
Tämä merkittävä työvoimapotentiaali jää tällä hetkellä hyödyntämättä.
Osatyökykyisten työllistymisen esteiden purkaminen ja kannusteiden luominen on tärkeää perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta.
Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen etuusperiaatteita tulisi muuttaa siten, että palkkatyön vastaanottaminen ei millään palkkatasolla alentaisi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan käteen jääviä tuloja.
Myös asenteiden muutos on erittäin keskeinen edellytys osatyökykyisten paremmalle työllistymiselle tulevaisuudessa.
Kim Berg (sd.)
Pääluottamusmies Eduskuntavaaliehdokas Vaasa