Vaasalaisia.info - keskustelut

Quote from: EX-Vaasalainen on 03. 05. 2008 18:06
Lainaus Synteessi

Quoteettä pystyykö sillan Vaasan ja Uumajan välille rakentamaan, vaan siitä, että onko siinä mitään järkeä.

On toki synteesi lueppa


Oma lainaus

QuoteMerenkurkun alueen muodostavat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat Suomessa sekä Västerbottenin lääni ja Örnsköldsvikin kunta Ruotsissa. Pohjanmaan kolmessa maakunnassa, jotka käsittävät 57 kuntaa Länsi-Suomen läänissä, on 450.000 asukasta. Runsaat 100 000 heistä puhuu ruotsia äidinkielenään ja suuri osa niistä 350.000 henkilöstä, joiden äidinkieli on suomi, osaa myös ruotsia.

Yhteistyöalueen Ruotsin puoleinen osa käsittää 15 Västerbottenin kuntaa, asukasmäärä yhteensä 250.000 ja Örnsköldsvikin kunnan Västernorrlannissa, jossa on 60.000 asukasta. Merenkurkun alue on harvaan asuttu erityisesti Västerbottenissa, jossa väestö on keskittynyt rannikolle sisämaan ja tunturiseutujen ollessa harvaan asuttuja.


--------------------------------------------------------------------------------

Vuonna 2006 oli Pohjois-Norjassa 462 779 asukasta.1Norjan tilastokeskuksen SSB:n ennustuksessaväkiluvun kehityksestä vuosille 2006â€"2025 on käytetty olettamusta, jonka mukaan kansallinen kasvu tapahtuu keskitason vauhtia.



Venäjällä Pietarissa 5.000.000 asukasta sieltähän SININEN TIE ALKAA

Viipurissa   100.000 ja itäraja tuntumassa ilmeisesti samanverran

Eli lasketaanpa väkimäärää lukemaksi tulee 6.500.000 miljoonaa ihmistä ei mikään pikkujoukko liki 2.000.000 ilman Pietariakin eli jos ajattelee potentiaalista käyttäjäkuntaa yritys loma koulutus ymm liikutaan melkoisisa statuksissa.

Helsinki herättelee Tallinan kanssa yhteistyötä tunnelia tai vastaavaa ...eiköhän olisi jo aika pohjois ja keskimaan asukkaiden vuoro Suomessa Venäjällä  Norjassa ja Ruotsissa saada se mikä sille kuuluu.......... henkiin tämä pohjoinen maa periferia

Lainaus herkkoo

QuoteEi se ole pessimismiä vaan inhorealismia

Kaikessa realistisuudessa, sievistelemättömyydessä emme pyri kuitenkaan inhorealismiin, vaan inhimillisyyteen. Kärsimys kuuluu väistämättömänä elämään vai kuinka herkkoo?

Sitten kun alkaa ikä painaa ja elämän inhorealismi tulla itseäsi vastaan. Ei pelkästään siksi, että "vihaat itseäsi mutta " inhorealismi sattuisi (no ehkä vähän) .....

Miten tämä asia nyt yhtäkkiä kääntyi jonkun  itseinhoksi :)

Mutta karmea tosiasia kuitenkin on että tämä leveysaste on Ruotsin puolella lappia ja harvaanasuttua sellaista. Lisättynä sillä faktalla että Ruotsi ei tunnetusti ole kustantamassa yhtään mitään mikä hyödyttäisi myös Suomea, kuin vasta sitten kun Suomi on ilmoittanut maksavansa kaikki kulut...

Quote from: EX-Vaasalainen on 03. 05. 2008 18:06
On toki synteesi lueppa
...

Kiitos! Olin kyllä jo lukenut, mutta kertaus on opintojen kuten tiedätte.

Tuo teksti myös selittää sen, miksi vaasalaiset veronmaksajat tukevat liikenneyhteyttä välillä Vaasa - Uumaja. Ihmisiä ei ole tarpeeksi lähellä riittävästi. Liikennettä ei ole riittävästi.

Ainut kuviteltavissa oleva syy, joka tekisi sillanrakennuksesta harkinnanarvoista, olisi se, että Norjassa rakennettaisiin Vaasa-Uumajan leveysasteille massiivinen satama.

Sitä odotellessa.

Quote from: Synteessi on 03. 05. 2008 18:06
Ainut kuviteltavissa oleva syy, joka tekisi sillanrakennuksesta harkinnanarvoista, olisi se, että Norjassa rakennettaisiin Vaasa-Uumajan leveysasteille massiivinen satama.

Sitä odotellessa.

Trondheimissa on Norjan toiseksi suurin satama. Se on mitoitettu jopa Nato joukoille sodan ajan huoltosatamaksi. Kuinka paljon suurempaa satamaa Synteesi jää odottamaan ?

Ei aina tarvitse edes olla ns. "järkevää" jonkun projektin alussa. Se tulee ajan saatossa osoittamaan viisautensa ja jälkipolvet siitä nauttivat. Ja edelleen sanon että silta rakennetaan julkisin varoin ja sitten sen oikeudet ostaa yksityinen siltayhtiö. Veronmaksajien rahaa ei käytetä kuin rakennusvaiheeseen.

Quote from: Klaus Berg on 04. 05. 2008 13:01
Trondheimissa on Norjan toiseksi suurin satama. Se on mitoitettu jopa Nato joukoille sodan ajan huoltosatamaksi. Kuinka paljon suurempaa satamaa Synteesi jää odottamaan ?

Sellaista, johon voisi keskittää kaiken Suomenlahden ja Pohjanlahden tavaraliikenteen joka suuntautuu Itämereltä ulos Pohjanmerelle.

Quote from: Klaus Berg on 04. 05. 2008 13:01
Ja edelleen sanon että silta rakennetaan julkisin varoin ja sitten sen oikeudet ostaa yksityinen siltayhtiö. Veronmaksajien rahaa ei käytetä kuin rakennusvaiheeseen.

Mitä jos yhteiskunta rakentaisi meikäläiselle kartanon? Voisin sitten huolehtia käyttökustannuksista.

Kerrotko vähän tarkemmin tuosta kuviosta? Vaikuttaa liian typerältä jopa teikäläisen esittämäksi.

Että siis sillan rahoittavat veronmaksajat ja sitten sen ostaa siltayhtiö?

-Miksi siltayhtiö ei alunperinkin rahoita siltaa, sen rakennusta?
-Mikä yhtiö ostaisi sillan, jos se ei kannata?
-Vai meinaatko perivaasalaista "yhteinen panostus, yksityinen voitto" -kuviota, jossa veronmaksajat rahoittavat helevetin kalliin hankkeen ja sitten joku yksityinen lunastaa koko roskan nimellistä korvausta vastaan?

Lainaus Synteessi

QuoteVai meinaatko perivaasalaista "yhteinen panostus, yksityinen voitto"

Hmm...et sitten ole Vaasalainen synteessi,Seinäjoki kuultaa mielipiteissäsi ..oi aikoja älä nyt tykkää kyttyrää..

Quote from: Synteessi on 04. 05. 2008 19:07
Että siis sillan rahoittavat veronmaksajat ja sitten sen ostaa siltayhtiö?

-Miksi siltayhtiö ei alunperinkin rahoita siltaa, sen rakennusta?
-Mikä yhtiö ostaisi sillan, jos se ei kannata?
-Vai meinaatko perivaasalaista "yhteinen panostus, yksityinen voitto" -kuviota, jossa veronmaksajat rahoittavat helevetin kalliin hankkeen ja sitten joku yksityinen lunastaa koko roskan nimellistä korvausta vastaan?

Koska idea on niin typerä jopa meikäläisen esittämäksi, niin täytyy tässä Synteesille selittää miten tämmöiset hankkeet junaillaan;

Julkinen taho eli valtio tai kunta, tässä tapauksessa valtiot, tekevät sopimuksen jolla he lähtevät yhteisesti toteuttamaan suurhanketta. Samaan aikaan tehdään aiesopimus siltayhtiön kanssa että se saa lunastaa valmiin sillan oikeudet itselleen. Eli oikeudet rahastaa siltamaksuja. Siltayhtiö tekee sopimuksen valtion kanssa kuinka se maksaa oikeuksistaan ?  Joko kertamaksulla pari miljardia tai osamaksulla parisataamiljoonaa vuodessa.

Miksi se noin menee ? Mietippä sitä Synteesi.

Syy on se että yksityistä rahoitusta ei tahdo saada liikenteeseen tämänlaisiin suurhankkeisiin. Hanke on epävarma sijoituskohde. Ei siksi että se on huono vaan siksi että sitä ei ole edes olemassa. Mutta asia muuttu täysin, kun on valmis silta. Silloin se konkretisoituu ja alkaa kiinnostaan. Eli kysymyksessä on päivän trendi "kaikki mulle tänään" ja silloin ainoa joka pystyy tuollaisen monen vuoden suurhankkeen toetuttamaan on isoveli jolla on lompsassa fyrkkaa paljon.

Siltayhtiö lähtee heti keräämään merkitsijöitä tulevaan yhtiöön. Niitä kerätään kaikista maista jotka ovat hankkeessa mukana. Tavoite on luvata esim. 5% tuotto. Osakkeen merkintähinta olisi vaikka 1000 euroa. Voisi käydä niin että kukaan ei merkitse yhtäkään tai voi käydä niin että ne merkitään hetkessä jopa yli tarjotun määrän ?

Kun osakkeet on merkitty ja firma perustettu voi spekulointi alkaa. Jos merkitsijöitä jäi paljon rannalle voi käydä niin että ensimmäisenä päiovänä kun osakkeet on vapaasti myynnissä ne pomppaa tuplahintaan ja näin kapitalisti taas tienaa... mieti tätä Synteesi.

Mutta tosiaankin, Isoveliä tarvitaan ja sen jälkeen Pikkuveli maksaa kulut ja alkaa pyörittämään firmaa voitolla. Kansa saa ajella komiaa siltaa pitkin ja sijoittajat rikastuu.

Quote from: Klaus Berg on 05. 05. 2008 07:07Julkinen taho
...
Kansa saa ajella komiaa siltaa pitkin ja sijoittajat rikastuu.

Niinpä. Eli Vaasan mallista oli siis kysymys.

Jos silta olisi kannattava, sillä on mahdollista tehdä bisnestä, niin miksi rakentajien kannattaisi myydä se pois?

Ei kannattaisi. Lisäksi kyse olisi strategisesti sellaisesta infrasta, että yhteiskunnan, suurusluokan huomioon ottaen valtion, omistus olisi perusteltua.

Kansa saisi ajella komiaa siltaa pitkin ja kansa rikastuisi.

Sinänsä akateemista, että silta ei ikinä tulisi näillä ihmis- ja tavaramäärillä olemaan kannattava saati että sitä koskaan rakennettasiin.

Quote from: Synteessi on 05. 05. 2008 07:07

Quote from: Klaus Berg on 05. 05. 2008 07:07Julkinen taho
...
Kansa saa ajella komiaa siltaa pitkin ja sijoittajat rikastuu.

Niinpä. Eli Vaasan mallista oli siis kysymys.

Jos silta olisi kannattava, sillä on mahdollista tehdä bisnestä, niin miksi rakentajien kannattaisi myydä se pois?

Ei kannattaisi. Lisäksi kyse olisi strategisesti sellaisesta infrasta, että yhteiskunnan, suurusluokan huomioon ottaen valtion, omistus olisi perusteltua.

Kansa saisi ajella komiaa siltaa pitkin ja kansa rikastuisi.

Sinänsä akateemista, että silta ei ikinä tulisi näillä ihmis- ja tavaramäärillä olemaan kannattava saati että sitä koskaan rakennettasiin.

Tämä kiinnitti minunkin huomioni. Tosiaan aiheellinen kysymys, että miksi yhteiskunnan pitäisi rahoittaa yksityisten sijoittajien bisnekset? Yhteiskunta siis sijoittaisi rahat ja kantaisi riskit, mutta mahdolliset voitot pitäisikin luovuttaa sijoittajien rahastettavaksi? Ei tämä nyt kuulosta oikein fiksulta idealta, olenkohan käsittänyt jotain väärin?

Quote from: qwer on 05. 05. 2008 13:01Tämä kiinnitti minunkin huomioni. Tosiaan aiheellinen kysymys, että miksi yhteiskunnan pitäisi rahoittaa yksityisten sijoittajien bisnekset? Yhteiskunta siis sijoittaisi rahat ja kantaisi riskit, mutta mahdolliset voitot pitäisikin luovuttaa sijoittajien rahastettavaksi? Ei tämä nyt kuulosta oikein fiksulta idealta, olenkohan käsittänyt jotain väärin?

Ajat muuttuvat. Ennen vanhaan kunnon kapitalistit vaativat valtion ja kuntien pysymistä syrjässä markkinoilta. Häiritsi kuulemma markkinoiden toimintaa, ja markkinat toimiessaan ovat taivas - tuottavat palveluita ja muuta mannaa kaikista tehokkaiten.

Nykykapitalisteilla, joilla Vaasan johtokin on miehitetty ja joilta Berg on ilmeisesti vaikutteensa hakenut, on tavoitteena, että valtio ja kunnat, veronmaksajat toisin sanoen, rahoittavat bisneksen ja kantavat riskin - voitto toki kuuluu edelleen yrittäjille.

Tätä jo mainittua "yhteinen sijoitus, yksityinen voitto" -malliahan Vaasassa noudatetaan varustamotoiminnassa ja matkakeskushankkeessa, tuoreimmat ja näkyvimmät mainitakseni.

Ihan pikki riikkinen uutinen on se ,että Eu tämän suurimmalti osin rahoittaisi lukekaapa linkkejä aiheesta.

Klaus Berg #116
"Meillä on ihan selvä että hankkeeseen osallistuisi Pohjoismaat ja Venäjä sekä sijoittanana EU"

Kerro nyt maksaako Pohjoismaat edes RG-tukia? Kerro nyt mitä infraa Venäjä on maksanut meidän puolesta? Päinvastoin pieni Suomi maksaa rikkaan Venäjän toiseksi suurimman kaupungin jätevesiasiat, eivät edes pysty kustantamaan omia jätöksiään niin luuletko, että maksavat meille siltoja tai muuta infraa?

Odotellaan nyt ensin tehdäänkö jotain Helsingin ja Tallinnan välille.

Synteesille; minä vain kerroin kuinka siltahanke on mennyt esim Tanskassa. Ihan turha haukkua kapitalistiksi tai sellaisesta edes vaikuttimia ottavaksi. Enemmänkin ajattelisin että meikäläinenkin voisi pistää tonnin likoon ja olla "Sillan omistaja/rakentaja" sillä pienelläkin sijoituksella.

Pee1assalle; RG-Linen paatti on kuule vähän eri kuin kiinteä siltayhteys venäläistenkin silmissä.

Vaasahan voisi kutsua Venäjän,Norjan,Ruotsin,delekaation keskustelemaan siltahankeesta ja Tietty myöskin Eu:sta virkamiehiä.

Näin luotaisiin pohjaa ja asiat etenisivät suotuisassa henkessä.

Luulenpa että tässä on tulevaisuus koskien kauppapolitiikkaa ja kuten aiemminkin sanoin keski ja pohjoissuomen ja samoin Ruotsin ja Norjan elävöittämistä työvoiman liikkuisi ja loisi uusia mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteiseloon.

En epäile hetkeäkään, ettet Klaus ajaisi Vaasan seudun parasta.

Kuitenkin tuntuu kovin kaukaa haetulta verrata Tanskan salmen ja Merenkurkun liikennettä toisiinsa. Ajattelehan, miten valtaisa lauttaliikenne Ruotsista Tanskaan ja Saksaan oli ennen siltayhteyttä! Suomi rasitti/rasittaa sitä Tukholman kautta omalta osaltaan.
Merenkurkun liikenne on kuin hyttysen pissi siihen verrattuna nyt ja tulevaisuudessa.
Miten voidaan kuvitella Venäjän pyrkivän tulevaisuudessa kiertoteitse kuljettamaan tavaroitaan pohjoismaiden kautta, omat meriyhteydet riittävät vaikka mihin. Mitä hittoa ne Norjan kautta pyrkisivät, kun Murmanskinkin satama on auki kesät talvet.
Takuulla Venäjä tulee olemaan parinkymmenen vuoden kuluttua aivan erinäköinen maa nykyiseen verrattuna. On vain ajan kysymys, ennekuin venäläisten kauttakuljetukset Hangon ja Kotkankin kautta loppuvat.

Vaasan kannalta ja suomenkielisestä näkökulmasta moottoritieyhteys Seinäjoelle tuottaisi Vaasalle kaikkein parhaan ratkaisun.
Nauhakaupunki Vaasan - Seinäjoki pitäisi ottaa nykyistä ponnekkaammin esiin kaikilla foorumeilla, valitettavasti mikään ei kuitenkaan kielipolitikoinnin takia etene Vaasassa - enempää sanomatta!  

Quote from: EX-Vaasalainen on 14. 05. 2008 08:08


Vaasahan voisi kutsua Venäjän,Norjan,Ruotsin,delekaation keskustelemaan siltahankeesta ja Tietty myöskin Eu:sta virkamiehiä.

Näin on ehdottomasti meneteltävä, jotta ei menetetä turhaa aikaan jahkailuun. Yleiseurooppalainen strategia ja taktiikka on laadittava. Kyseessä on sen mittaluokan asia ja hanke, että sitä ei voida jättää vain yhden siltainsinöörin varaan. Tässä yhteydessä ei tietenkään voi olla myöskään liikaa painottamatta hankkeen militaarisia funktioita. Löysinkin arkistostani aiheeseen sopivan dokumentin muistuttamaan millaisiin ongelmiin voidaan törmätä:

http://www.youtube.com/watch?v=WcIehms6u5M&feature=related

Quote from: manteiro on 14. 05. 2008 09:09
En epäile hetkeäkään, ettet Klaus ajaisi Vaasan seudun parasta.

Kuitenkin tuntuu kovin kaukaa haetulta verrata Tanskan salmen ja Merenkurkun liikennettä toisiinsa. Ajattelehan, miten valtaisa lauttaliikenne Ruotsista Tanskaan ja Saksaan oli ennen siltayhteyttä! Suomi rasitti/rasittaa sitä Tukholman kautta omalta osaltaan.
Merenkurkun liikenne on kuin hyttysen pissi siihen verrattuna nyt ja tulevaisuudessa.
Miten voidaan kuvitella Venäjän pyrkivän tulevaisuudessa kiertoteitse kuljettamaan tavaroitaan pohjoismaiden kautta, omat meriyhteydet riittävät vaikka mihin. Mitä hittoa ne Norjan kautta pyrkisivät, kun Murmanskinkin satama on auki kesät talvet.
Takuulla Venäjä tulee olemaan parinkymmenen vuoden kuluttua aivan erinäköinen maa nykyiseen verrattuna. On vain ajan kysymys, ennekuin venäläisten kauttakuljetukset Hangon ja Kotkankin kautta loppuvat.

Tuossa manteiron tekstissä on ajattelemisen aihetta. Voin olla samaa mieltä. Ensimmäiseen lauseeseen tosin vaihtaisin sanan ajaisi sanoihin yrittäisi ajaa.

Quote from: Klaus Berg kirjoitus lainattu sanomalehti Pohjalaisesta mielipide osiosta

Jos laskemme näillä summilla lipputuloja ja liikenteen määräksi arvioisimme vain kymmenyksenkin Tanskan salmen liikenteestä, saamme summina; 2 autoa/min x 60min x 24 tuntia x 365 pv = 1051200 autoa vuodessa x (keskihinta)100euroa/auto = 105miljoonaa euroa vuodessa

Hyvin vaatimattomalla liikennemäärällä yhtiö tuottaisi suuren voiton. Jos siltayhtiö noudattaisi muiden vastaavien mallia, siinä olisi mukana julkisia tahoja (valtiot, kaupungit ja säätiöt) sekä yksityisiä kansalaisia.

Voisitko Klaus Yrityskonsulttina vähän kommentoida minulle

Tuolla esittämälläsi laskelmalla saadaan tosiaan mainitsemasi summa 105 Mâ,¬ kasaan. Tuo summa, mikäli oikein ymmärsin on kuitenkin vasta liikevaihto. Josta vasta kulujen ja verojen jälkeen jää jäljelle puhdas voitto? Jos jää? (käsittääkseni voittoa ei jäisi) koska...

Noissa kuluissa pitäisi olla myös mukana jonkinlaiset rahoittamiseen liittyvät kustannukset, koska jotain  siltayhtiö joutuisi kuitenkin sillasta maksamaan sen tehneelle julkiselle rakennuttajalle. Vaikka joutuisi maksamaan vain puolet rakentamiskustannuksista, tuon summan riittäminen edes rahoittamiseen olisi kovan työn takana, koska en usko 3miljardin edes riittävän tuohon hankkeeseen. (jos raha on kerätty sijoittajilta osakepääomana pitäisi myös sille antaa korkoa, eli osinkoa)

Ajattelen näin, koska persianlahdella Bahrainin ja Qatarin välille rakennetaan maailman pisin silta, joka maksaa kaksi miljardia euroa silllä on pituutta vain 40 kilometriä. Ja kun ottaa huomioon, ettei siellä työ maksa juuri mitään. Rakennettavan pohjan ja olosuhteiden vaikutusta tuohon hintaan en osaa arvailla. Ja sanoohan Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja J. Tervalakin ettei hanke olisi edes kallis, jos sen 3 miljardilla saisi.

Olisivatko Vaasalaiset veronmaksajat veronmaksajan ominaisuudessa maksamassa sitä julkista osaa, joka sitten annettaisiin yksityisiin käsiin pienemmällä summalla kuin mitä rakentamiseen on mennyt?

Perustuuko tämä taloudellinen kannattavuus juuri siihen, että julkisella puolella rakennetaan ja sijoitetaan rahaa, sitten yksityinen saa ostaa sen lähes ilmaiseksi, että saadaan toiminta tuottamaan voittoa. Mutta onko se silloin kokonaisuudessa taloudellisesti kannattava hanke? Vai onko tarkoituskin hakea voittoa vain siltayhtiölle?

Quote from: manteiro on 14. 05. 2008 09:09
En epäile hetkeäkään, ettet Klaus ajaisi Vaasan seudun parasta.

Kuitenkin tuntuu kovin kaukaa haetulta verrata Tanskan salmen ja Merenkurkun liikennettä toisiinsa. Ajattelehan, miten valtaisa lauttaliikenne Ruotsista Tanskaan ja Saksaan oli ennen siltayhteyttä! Suomi rasitti/rasittaa sitä Tukholman kautta omalta osaltaan.
Merenkurkun liikenne on kuin hyttysen pissi siihen verrattuna nyt ja tulevaisuudessa.
Miten voidaan kuvitella Venäjän pyrkivän tulevaisuudessa kiertoteitse kuljettamaan tavaroitaan pohjoismaiden kautta, omat meriyhteydet riittävät vaikka mihin. Mitä hittoa ne Norjan kautta pyrkisivät, kun Murmanskinkin satama on auki kesät talvet.
Takuulla Venäjä tulee olemaan parinkymmenen vuoden kuluttua aivan erinäköinen maa nykyiseen verrattuna. On vain ajan kysymys, ennekuin venäläisten kauttakuljetukset Hangon ja Kotkankin kautta loppuvat.

Vaasan kannalta ja suomenkielisestä näkökulmasta moottoritieyhteys Seinäjoelle tuottaisi Vaasalle kaikkein parhaan ratkaisun.
Nauhakaupunki Vaasan - Seinäjoki pitäisi ottaa nykyistä ponnekkaammin esiin kaikilla foorumeilla, valitettavasti mikään ei kuitenkaan kielipolitikoinnin takia etene Vaasassa - enempää sanomatta! 

Tässä puhuu taas ihminen joka ei tiedä asioista yhtään mitään, uskoo vain tietävänsä ja olettaa näin asian olevan totta...

Onko sinulla hajuakaan Venäjän infran tilasta?
Tiedätkö montako tonnia Suomen satamat käsittelevät Venäjälle menevää rahtia vuositasolla?
Miten räjähdysmäisesti Venäjän tuonti on kasvanut 2000-luvulla?

Jos ette tiedä mistään mitään niin älkää vaivautuko kirjoittamaan, vain päästäksenne haukkumaan
jotakin toista...

Sillan hinta riippuu sillan rakentamiseen käytetystä tekniikasta. Olettaisin, että pelkästään kivenlohkareita mereen ajamalla tehty pengertie on paljon halvempi kuin monimutkainen vinoköysisilta, jossa on betonitukia, maatukia, välitukia ja pyloneita, joiden materiaaleille ja työn laadulle on kovat vaatimukset.

Pengertien osaa tehdä kuka tahansa kivenlohkareita mereen nakkelemalla. Vinoköysisilta ja tunneli vaatii jo osaamista ja niiden suunnitteluksi ei aivan riitä, että merkkaa linjan poijuilla.

Pengertie Uumajaan ei ole vaikea rakentaa, eikä maksakaan suhteellisesti paljoakaan. Hinta-arvioita ei pidä vetää johonkin Englannin kanaalin tunneliin tai suureen vinoköysisiltaan vertaillen.

Vaasan ja Uumajan välinen pengertie pitää linjata mahdollisimman suoraan Vaasan satamasta Uumajaan satamaan. Jos pengertie tehdään kaikki mahdolliset saaret ja matalikot hyväksikäyttäen niin tiestä tulee epäkäytännöllisen mutkitteleva ja kilometreissä pitempi. Joka kilometrihän maksaa rakentaa ja näillä bensan hinnoilla ajaa.

Pengertien alkupiste voi olla Vaasan satamassa, jonne menee junarata, jolla tuoda kivenlohkareita joiden päälle sitten jatkaa kiskotusta sitä mukaa kuin pengertie etenee ja loppupiste Uumajan satamassa ja väli vetää viivoittimella.

Pengertie voitaisiin ajatella pitkänä metsitettynä kannaksena Vaasasta Uumajaan. Pengertien pitäisi olla niin leveä, että sille mahtuu moottoritie, junarata ja metsitystä tuulensuojaksi.

Merialueella pengertiehen pitäisi kaiketi rakentaa lyhyt tunneli tai lyhyt ja korkea vinoköysisilta, josta kohtaa laivat pääsevät kulkemaan. Tällä kohtaa voisivat kohdata Vaasan ja Uumajan satamista alkaneet pengertietyömaat. Voitaisiin järjestää Suomi-Ruotsi maaottelu, kumpi on ensin pengertien kohtaamispaikassa.

Minulle hlö-kohtaisesti tämä kiinteä yhteys yli Merenkurkun on todella vieras ajatus.
Vaikutukset ns. luonto- ja ympäristö-infraan olisivat ennakoimattomat, taloudellisuudesta ja kustannuksista sekä kannattavuudesta puhumattakaan. 
Jos nyt lähdettäisiin vaikka konkreettisista tarpeista hankkeelle.  Niitä ei ole!  Eikä tule!
Toimiva laivayhteys riittää.
Maanpinnan kohoamisilmiö  Merenkurkussa ja Pohjanlahdella  lähitulevaisuudessa sekä merenpinnan nousu ovat kysymysmerkkejä.  Arvioisin, että merenpinnan nousu tulee ylittämään rannikkomme maanpinnan kohoamisen (mitä se on tällä hetkellä? Noin 0,87 cm per vuosi, mutta miten se jatkuu?).
Tuskinpa alueestamme tulee koskaan Nepalin veroista  vuoristoa.

Quote from: Marianne on 15. 05. 2008 16:04

Quote from: manteiro on 14. 05. 2008 09:09
Mitä hittoa ne Norjan kautta pyrkisivät, kun Murmanskinkin satama on auki kesät talvet.

Takuulla Venäjä tulee olemaan parinkymmenen vuoden kuluttua aivan erinäköinen maa nykyiseen verrattuna.

Lainaus Marianne:
Tässä puhuu taas ihminen joka ei tiedä asioista yhtään mitään, uskoo vain tietävänsä ja olettaa näin asian olevan totta...

Onko sinulla hajuakaan Venäjän infran tilasta?
Tiedätkö montako tonnia Suomen satamat käsittelevät Venäjälle menevää rahtia vuositasolla?
Miten räjähdysmäisesti Venäjän tuonti on kasvanut 2000-luvulla?

Jos ette tiedä mistään mitään niin älkää vaivautuko kirjoittamaan, vain päästäksenne haukkumaan
jotakin toista...

Kiitos samoin, kultaseni! Ettet vaan olisi niitä katkeria ärkkopeeläisiä, jotka eivät koskaan tule antamaan Venäjälle anteeksi, kun se vapautti Suomen Ruotsin orjuudesta?!

Venäjä on (valitan, kultaseni) niin äärettömän rikas maa, että kun siellä saadaan (rahan voimalla) asiat rullaamaan, ne voivat ostaa pohjoismaat tosta noin vaan, täh? Eikö? No ei sitten!

Monet rannikolla haaveilevat yhteyksistä esi-isiensä maahan, perusteiksi haetaan jopa venäläisiä avuksi. Haluaisiko joku tosiaankin venäläirekkojen jonot Ilmajoelta Vaasaan? Tai Lapualta Vaasaan?
Eiväthän ne pahimmillaankaan rasittaisi rantatietä, va?
Venäjän Karjala ei koskaan tule olemaan niin merkittävä, että sitä varten Merenkurkkuun tarvittaisiin oikein siltayhteys.

Annettais nyt tuon silta-asian hautua, kyllä RG Ruotsin yhteydet hoitaa. Jos tarvetta ilmenee, Rabbe on sanonut hankkivansa isomman aluksenkin tai vaikkapa kaksi!

JK. Tulin vielä ihmettelemään Mariannen lausumaa haukkumisesta. En hauku edes Sinua, puhumattakaan Bergin Klasusta. Asioilla on säännön mukaisesti aina kaksi puolta, meikä esittää sen toisen, bonimai?

->Tuota Venäjän tuonnin loppumista Suomen satamien kautta pidetään vain ajan kysymyksenä. Venäjä on jo alkanut häätää ulkolaisia yrityksiä pois maan satamabisneksestä - varma merkki siitä, että panostuksia satamiin on luvassa.

Ja kun niin käy, niin Suomesta putoaa satama tai pari pelistä. Luultavasti pari, jos ja kun liikennettä tulee keskittymään Vuosaareen. Vaasan satamaan kehityksellä tuskin on sanottavaa vaikutusta, mutta ei se toisaalta sillanrakennustakaan puolla.

Timo Rintamäki #137
"Olettaisin, että..."
"eikä maksakaan suhteellisesti paljonkaan"

Silta-tunnelihanketta on tutkittu monta kertaa ja rahaa on palanut monta kymmentä miljoonaa euroa. Aina on päädytty siihen, että hanke on kannattamaton. Näitten tutkimusten jälkeen Merenkurkun saaristo on saanut Unescon luonnonperintöstatuksen...tämä ei ole ainakaan positiivinen asia mahdolliselle siltahankkeelle.

Mistä rahat, kun emme pysty kustantamaan edes yhtä alusta?

maintero puhuu asiaa.

Quote from: Timo Rintamäki on 15. 05. 2008 22:10

Pengertie Uumajaan ei ole vaikea rakentaa, eikä maksakaan suhteellisesti paljoakaan. Hinta-arvioita ei pidä vetää johonkin Englannin kanaalin tunneliin tai suureen vinoköysisiltaan vertaillen.

Pengertie voitaisiin ajatella pitkänä metsitettynä kannaksena Vaasasta Uumajaan. Pengertien pitäisi olla niin leveä, että sille mahtuu moottoritie, junarata ja metsitystä tuulensuojaksi.

Tuo kuulostaa aika hurjalta, Vaasan kaavoituksen pysäyttäneille liito-oraville voi vielä hyväntahtoisesti tuhahdella mutta tuolla toimenpiteellä olisi jo todellista merkitystä alueen luontoon.  Muodostuisi suuri sisämaajärvi,... Huh huh...

Pengertien läpi pitäisi rakentaa tunneleita koska muuten meri tulvisi tuulen ja merivirtojen painamana pengertien yli. Empä tiedä muodostuisiko Perämerestä sisämaajärveä, jos merivesi pääsee virtaamaan tunneleista pengertien läpi. Lisäksi olisi isompia aukkoja laivoille ja veneille siellä täällä. Saaristossa etenkin pitäisi kaiketi tehdä matalia pienempiä teräsbetonisia laattasiltoja veneille.

Kyllä minä olen sitä mieltä, että pengertie Uumajaan ei ole teknisesti vaikea rakentaa. Rakennusperiaate on sama kuin aallonmurtajissa satamien edustalla paitsi, että laitetaan isot teräsbetoniset tunnelit pengertien läpi, ettei muodostu sitä sisämaajärveä.

Pengertien ei tarvitse kulkea luonnonsuojelualueiden ja loma-asutusalueiden läpi. Pengertie voidaan linjata kiertämään nämä. Voitaisiin linjata pengertie kulkemaan reittiä, jota Vaasanlaivat käyttää matkallaan Uumajaan eli suorastaan matalikot ja saaret kiertäen eli ihan päinvastoin kuin pengertie kenties ollaan ajateltu rakentaa. Eihän merenkurkun vesialueet kovin syviä ole Vaasan ja Uumajan välillä sittenkään vaikka linjattaisiin mistä. Pääasia, että tie on suora ja saadaan aikaan, muuten Vaasaa ei ole olemassa, kun vietetään Vaasan 500 vuotisjuhlia. Tästä on kysymys.

Vaasa voi lakata olemasta vähitellen, jos täällä asetutaan kehityksen tulpaksi. Vaasalle käy kuin sille kylälle joka kieltäytyi rautatiestä. Pengertie on hanke, joka tuo elämää ja tuloja ja työpaikkoja ja verotuloja Vaasaan.

Järjestetään pengertiestä kansanäänestys. Kuunnellaan vastustajia ja muutetaan suunnitelmia ja reittejä ja mitä vaan. Pitäisi laatia konkreettisia suunnitelmia ja keskustella ja toteuttaa se suunnitelma, joka sopii enemmistölle.

Oikeastaan itseasiassa Suomen luonnontilaiset alueet laajenevat, kun asutus keskittyy. Liito-oravat osaavat varmasti väistyä luonnontilaisemmille alueille, jos kaupunkialue alkaa olla ihmisasutuksen takia liian levoton. Muutenhan koko lajia ei olisi olemassakaan.

Liito-oravan elintapoihin kuuluu täysi-ikäistyttyä etsiä oma lisääntymisalue, kuten ihmisilläkin.

Liito-orava suosii vanhahkoja kuusivaltaisia sekametsiä, joista löytyy lehtipuita kolo- ja ruokailupuiksi. Liito-oravat saattavat elää lähelläkin ihmisasutusta esim. taajamien virkistysmetsissä, jos sopivaa elinympäristöä ja yhteyksiä muihin metsiin on tarjolla.

Liito-oravia esiintyy eniten Länsi-Suomessa Vaasan rannikkoseudulla sekä Lounais-Suomessa. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla liito-oravakanta on harvalukuisin.

Liito-orava (Pteromys volans) on uhanalainen, rauhoitettu laji. Se esiintyy Suomessa Etelä-Suomesta Oulun-Kuusamon seudulle. Suomen liito-oravakannan koko on tällä hetkellä noin 143 000 naarasta. Tulokset sisältyvät vuonna 2006 valmistuneeseen liito-oravan kannan koon arviointiraporttiin.

Liito-oravan suurin uhka on tehokas metsätalous. 

Varhaisimman tunnetun lentävän linnun Archaeopteryxin-fossiili on ajoitettu noin 150 miljoonan vuoden ikäiseksi. Paleontologit (Tutkii Maan esihistoriallisten aikojen elämää) olettavat, että puusta toiseen hyppiville nisäkkäille kehittyi lentoa avustava ihokalvo, joka venyi olennon etuosan ja takaraajojen välillä, paljon aiemmin kuin linnuille siivet. Vaasalaisten liito-oravien esi-isät liitelivät puusta toiseen jo Tyrannosaurus Rexin aikaan.

Pteromys volans

Luonnonsuojelun toimintatapaan kuuluu, että jokin avainelävä pelastaa koko alueen kaikelta toiminnalta. Liito-oravien ohella suojellaan koko alueen kasvit ja eliöstö ja eläimet ja luonto.

Aika hurja hiiri.

Timo Rintamäki #143
"Pengertien ei tarvitse kulkea luonnonsuojelualueiden ja loma-asutusalueiden läpi. Pengertie voidaan linjata kiertämään nämä"

Mahdotonta on pengertien "kiertää"...Olis hyvä jos faktat olisi hallussa ennenkuin kirjoittaa: Vaasanlaivatkin seilaavat kaksi eri kertaa Unescon luonnonperintöalueen läpi. Katoppa karttaa.

"muuten Vaasaa ei ole olemassa"

Vaasa on ja pysyy vaikka pengertietä ei tulisi.

Mitä muuten liito-oravat kuuluu tähän viestiketjuun? Eihän ne ole mitään vesieläimiä.

Sataman ja rautatien ja lentokentän rakentaminen ja teiden asfaltoiminen on suuruudenhullua ja epärealistista. Sellaisia näin syrjäiselle ja harvaanasutulle seudulle, hah hah.

Quote from: Timo Rintamäki on 15. 05. 2008 22:10
Sillan hinta riippuu sillan rakentamiseen käytetystä tekniikasta. Olettaisin, että pelkästään kivenlohkareita mereen ajamalla tehty pengertie on paljon halvempi kuin monimutkainen vinoköysisilta, jossa on betonitukia, maatukia, välitukia ja pyloneita, joiden materiaaleille ja työn laadulle on kovat vaatimukset.

Pengertien osaa tehdä kuka tahansa kivenlohkareita mereen nakkelemalla. Vinoköysisilta ja tunneli vaatii jo osaamista ja niiden suunnitteluksi ei aivan riitä, että merkkaa linjan poijuilla.

Pengertie Uumajaan ei ole vaikea rakentaa, eikä maksakaan suhteellisesti paljoakaan. Hinta-arvioita ei pidä vetää johonkin Englannin kanaalin tunneliin tai suureen vinoköysisiltaan vertaillen.

Vaasan ja Uumajan välinen pengertie pitää linjata mahdollisimman suoraan Vaasan satamasta Uumajaan satamaan. Jos pengertie tehdään kaikki mahdolliset saaret ja matalikot hyväksikäyttäen niin tiestä tulee epäkäytännöllisen mutkitteleva ja kilometreissä pitempi. Joka kilometrihän maksaa rakentaa ja näillä bensan hinnoilla ajaa.

Pengertien alkupiste voi olla Vaasan satamassa, jonne menee junarata, jolla tuoda kivenlohkareita joiden päälle sitten jatkaa kiskotusta sitä mukaa kuin pengertie etenee ja loppupiste Uumajan satamassa ja väli vetää viivoittimella.

Pengertie voitaisiin ajatella pitkänä metsitettynä kannaksena Vaasasta Uumajaan. Pengertien pitäisi olla niin leveä, että sille mahtuu moottoritie, junarata ja metsitystä tuulensuojaksi.

Merialueella pengertiehen pitäisi kaiketi rakentaa lyhyt tunneli tai lyhyt ja korkea vinoköysisilta, josta kohtaa laivat pääsevät kulkemaan. Tällä kohtaa voisivat kohdata Vaasan ja Uumajan satamista alkaneet pengertietyömaat. Voitaisiin järjestää Suomi-Ruotsi maaottelu, kumpi on ensin pengertien kohtaamispaikassa.

En halua olla pienessä porukassa maksamassa siltaa, eli en ostaisi sen osakkeita enkä halua, että Vaasan kaupunki siihen veroeurojani laittaa. Jos EU siihen rahaa laittaisi, niin tulisi oma osuuteni nin pieneksi, ettei se enää minua enää haittaisi.

Eikö kuitenkin taloudellisesti olisi parempi tehdä silta Raippiksen perukoilta. eikä vaasan satamasta, josta kuitenkin on aika pitkä toiselle puolelle. Tämä siis vain spekulointina, koska en siltaa kannata. En ainakaan niin, että minun maksuosuuteni olisi useita euroja.

Jos EU sen sillan rahoittaisi, niin pitäisi silti miettiä sen vaikutuksia veden virtauksiin ym. ym. Kyllä kokonaisuudessaan ympäristövaikutuksen huomioon ottaen hanke vaikuttaa järjettömältä varsinkin, jos puhutaan pengertiestä. Sen vaikutukset saatavat olla paljon kovemmat kuin tällainen maallikko osaa edes kuvitella.

Ja jos tehdään pengertie jossa on puita (metsitystä) tuulensuojaksi, niin pitää sen olla aika leveä ja se taitaa jo jotain maksaakin.

Quote from: Timo Rintamäki on 15. 05. 2008 22:10

Pengertien alkupiste voi olla Vaasan satamassa, jonne menee junarata, jolla tuoda kivenlohkareita joiden päälle sitten jatkaa kiskotusta sitä mukaa kuin pengertie etenee ja loppupiste Uumajan satamassa ja väli vetää viivoittimella.

Niin joo..

On varmaan halvempaa tehdä se junanrata Raippiksen perukoille jo nyt olevalla kovalla maalla, kuin tehdä se kova maa Vaasa satamasta alkaen.

Ilman muuta Raippaluodon sillan jatkeeksi jos jotain ylipäänsä tehdään, ei Vaasan satamalla ole silloin sitä vähäistäkään merkitystä enää

lainaus IS 19.10.2007
Ruotsin yrittäjät haluavat sillan merenkurkun yli.
Ruotsalaiset yrittäjät ovat innostuneet ajamaan Merenkurkun siltahanketta,
Västerbottenin yrittäjäjärjestön mielestä Uumajan ja Vaasan toisiinsa yhdistävä silta antaisi valtavan piristysruiskeen kummallekin puolelle Merenkurkkua.
Kiinteä maayhteys merkitsisi valtavasti Uumajan ja Vaasan seuduille. Surkean laivayhteyden vuoksi yhteistyö on kuihtunut, yrittäjäjärjestön toiminnanjohtaja Thorbjörn Halvardssonin mukaan.
Yrittäjäjärjestö onkin tekemässä kattavan selvityksen sillan merkityksestä pohjoisen Ruotsin ja Suomen kehitykselle.
lainaus IS
-----------------
Miten olisi rannikkoseudun ja EP-yrittäjien tukea tälle ajatukselle, luultavasti EU lähtisi myös yhdeksi rahoittajaksi, aivan kuten Klaus Berg jossain kirjoitti niin luultavasti silta maksaisi itse itseään ehkä parissakymmenessä vuodessa jollei aikaisemmin, tietulleina kuitenkin ylläpitokustannukset tulisi peitetyksi, eiköhän nyt olisi korkea aika vaasalaisten vaatia politiikolta niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin myös liittokanslerilta ja Eurooppaliiton parlamentissa istuvilta politiikoltamme nyt selityksiä ja tekoja?.- sitten vain kunnalisvaaliehdokkailta nyt vain tivaamaan näkemyksiä akselilla SILTA VAI rg-linja

Pengertie Vaasa-Uumaja välillä kestää tuhansia vuosia ja sen rakentaa parissa vuodessa ja pystyy maksamaan 20 vuodessa. Tiehän on halvin mitä ikinä kuunaan on rakennettu, kun jaetaan rakentamiskulut käyttöajalla. Pengertie rakennetaan ja sitä ajavat sukupolvet seuraavat vuosituhannet. Todellakin iso monumentti meiltä tuleville sukupolville luokkaa pyramidit.

Pitää vain rakentaa pengertie niin ettei se merkitse isoa ympäristökatastrofia perämerelle eli laittaa isoja tunneleita tiheästi, että meri vaihtuu ja kalat pääsee.

Pengertie pitää rakentaa niin leveäksi, että sille mahtuu junaratakiskot, moottoritie ja tuulensuojaksi leveähkö metsitys tien molemmin puolin.

Quote from: Timo Rintamäki on 26. 08. 2008 22:10
Pengertie Vaasa-Uumaja välillä kestää tuhansia vuosia ja sen rakentaa parissa vuodessa ja pystyy maksamaan 20 vuodessa. Tiehän on halvin mitä ikinä kuunaan on rakennettu, kun jaetaan rakentamiskulut käyttöajalla. Pengertie rakennetaan ja sitä ajavat sukupolvet seuraavat vuosituhannet. Todellakin iso monumentti meiltä tuleville sukupolville luokkaa pyramidit.

Pitää vain rakentaa pengertie niin ettei se merkitse isoa ympäristökatastrofia perämerelle eli laittaa isoja tunneleita tiheästi, että meri vaihtuu ja kalat pääsee.

Pengertie pitää rakentaa niin leveäksi, että sille mahtuu junaratakiskot, moottoritie ja tuulensuojaksi leveähkö metsitys tien molemmin puolin.

Siis...?
Ensinnäkin se tarve! Mikäli sitä tarvetta olisi, niin kaiketi lauttaliikenne olisi jo nyt vilkastunut.
Ympäristövaikutukset ohitetaan kovin heppoisesti Rintamäen skenaariossa.
Jos nyt ajatellaan, että pengerrys- ja siltahankkeeseen ryhdyttäisiin, niin mistä rahat?
EU:ltako?  Vai Suomen ja Ruotsin valtioilta?  Tiehankkeisiin ja rautateiden parantamiseen ei löydy rahaa edes  85 km:n pätkällä Vaasan ja Seinäjoen välillä.  Sekin täytyi rahoittaa ns. kiertoteitse.
Hankkeen kustannukset olisivat miljardiluokkaa, mikä taho hoitaisi ne ja pääomakulut?  Molemmin puolin Pohjanlahtea ei vain ole riittävästi populaatiota eikä tuotantoa/teollisuutta, mikä puolustaisi esitettyä ajatusta.
Pengertie ei tulisi koskaan maksamaan itseään takaisin.  Lisäksi sen ympäristövaikutukset olisivat kalliita, eivätkä pelkästään rahallisesti.  Mikäli luonnosta ja ympräristöstä ei ole kiinnostunut, niin voi ohittaa sellasetkin seikat kuin Merenkurkun alueen saama maailman luonnonperintökohteen status.

Voi stana! Ongelmana on ettei saada vaasan kaupungin alueella olevia sora yms. katuja edes välttävään kuntoon, ja samalla väläytellään ideaa sillasta ruotsiin. Kustannus rakenteeltaan tämä hökötys olisi jotain ihan muuta luokkaa, kuin esim. "replotin silta", joka jo vei vaasan seudun tiehankerahat noin kymmeneksi vuodeksi. Nykyinen laivaliikenne näyttää aika hyvin, millainen tarve tuohon reittiin todellisuudessa on. Kivahan olisi varmaan päästellä autolla ruotsiin, mutta jotain realismia peliin. Samalla rahalla rakentaisi varmaan vaasa-tampere moottoritien...

Quote from: markku on 27. 08. 2008 06:06
Samalla rahalla rakentaisi varmaan vaasa-tampere moottoritien...

Merenkurkun yli ja ali mentävällä tiellä, tunneleineen ei tulisi kustannuksia kuin 3 miljardia euroa. Rahaa toki ja paljon, en kiellä. Mutta ei sentään niin pitkä matka kuin täältä Tampereelle ja joku jossain arvioi että moottoritie maksaisi 10 miljardia.

Anyway, oli kuka tahansa mitä mieltä tahansa tuosta Merenkurkun hankkeesta niin täytyy tunnustaa että joskus, kun historiassa on tehty mielettömiä tekoja on ne kääntyneet voitoksi.
Katselin tässä dokumenttifilmiä Eifel tornin rakentamisesta ja kaikki pitivät herra Eiffeliä täysin kahjona, mutta niin se vaan onnistui ja mitä arvioisitte tuon tornin tuovan tänä päivänä glooriaa ja rahaa Pariisin kaupungille ?

Eifel torni taas oli pikkujuttu, kun hra Eifel seuraavaksi pisti Panaman kanavan kuntoon. Eikä maksanut kuin parisataa miljoonaa sen aikaista rahaa (tämänpäivän arvossa parisataa miljardia) ja paljonko tuo hanke on tuonut hyvää maailmaan valmistuttuaan.

Mutta hyvä että keskustellaan.

Quote from: Klaus Berg on 27. 08. 2008 11:11

Quote from: markku on 27. 08. 2008 06:06
Samalla rahalla rakentaisi varmaan vaasa-tampere moottoritien...

Merenkurkun yli ja ali mentävällä tiellä, tunneleineen ei tulisi kustannuksia kuin 3 miljardia euroa. Rahaa toki ja paljon, en kiellä. Mutta ei sentään niin pitkä matka kuin täältä Tampereelle ja joku jossain arvioi että moottoritie maksaisi 10 miljardia.

Anyway, oli kuka tahansa mitä mieltä tahansa tuosta Merenkurkun hankkeesta niin täytyy tunnustaa että joskus, kun historiassa on tehty mielettömiä tekoja on ne kääntyneet voitoksi.
Katselin tässä dokumenttifilmiä Eifel tornin rakentamisesta ja kaikki pitivät herra Eiffeliä täysin kahjona, mutta niin se vaan onnistui ja mitä arvioisitte tuon tornin tuovan tänä päivänä glooriaa ja rahaa Pariisin kaupungille ?

Eifel torni taas oli pikkujuttu, kun hra Eifel seuraavaksi pisti Panaman kanavan kuntoon. Eikä maksanut kuin parisataa miljoonaa sen aikaista rahaa (tämänpäivän arvossa parisataa miljardia) ja paljonko tuo hanke on tuonut hyvää maailmaan valmistuttuaan.

Mutta hyvä että keskustellaan.

Terve Klaus

Puhutaan vähän toisenlaisesta hyödystä merenkurkun siltayhteydessä ja Panaman kanavassa.

"Panaman kanava on Panaman halki kulkeva kanava. Se on 82 kilometriä pitkä ja yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin toisiinsa. Kanava on tärkeä oikoreitti laivoille, sillä muuten ne joutuisivat kiertämään Etelä-Amerikan eteläkärjen ympäri 13 000 kilometrin matkan. Vuonna 2004 kanavassa kulki 14 035 alusta."
Lainaus Wikipediasta


Onko tuo hinta faktaa ja rahan arvon muuttuminen faktaa? Enkä tiedä onko arvo muuttunut esittämälläsi tavalla noin 1000 kertaisesti. Panaman kanava tehdään lähes kokonaan uudelleen ja sen hinta on ainoastaan 6,2 miljardia dollaria.


"22. lokakuuta 2006 Panaman kansa hyväksyi kansanäänestyksellä kanavan laajentamisen. Oikeastaan kanava tullaan rakentamaan suurelta osin uudelleen. Uuden kanavan on tarkoitus olla käytössä vuonna 2015, ja alustava budjetti koko työlle on 6.2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Hinta-arvioon on varattu inflaatiovaraa. Uusittu kanava tulee kaksinkertaistamaan kanavan kapasiteetin ja mahdollistaa suurempien laivojen ajamisen kanavan läpi."
-taas Wikipedia


Jo pelkästään arvaamattomien ympäristövaikutusten takia pengertie pitäisi unohtaa. Kun lisätään siihen vielä taloudelliset mahdottomuudet, voisi asian ainakin unohtaa.

Mutta kuten Klaus sanoi. On hyvä että keskustellaan.

Quote from: Mies Ã,,äni on 27. 08. 2008 18:06
Onko tuo hinta faktaa ja rahan arvon muuttuminen faktaa? Enkä tiedä onko arvo muuttunut esittämälläsi tavalla noin 1000 kertaisesti. Panaman kanava tehdään lähes kokonaan uudelleen ja sen hinta on ainoastaan 6,2 miljardia dollaria.


"22. lokakuuta 2006 Panaman kansa hyväksyi kansanäänestyksellä kanavan laajentamisen. Oikeastaan kanava tullaan rakentamaan suurelta osin uudelleen. Uuden kanavan on tarkoitus olla käytössä vuonna 2015, ja alustava budjetti koko työlle on 6.2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Hinta-arvioon on varattu inflaatiovaraa. Uusittu kanava tulee kaksinkertaistamaan kanavan kapasiteetin ja mahdollistaa suurempien laivojen ajamisen kanavan läpi."
-taas Wikipedia

Anteeksi, virhe oli täysin minun, kun en maininnut puhuttavan frangeista (Ranskan entinen valuuttaa ennen euroja) ja Wikipedian summathan on dollareissa. Pardon monsieur. 200 miljoonaa frangia vuonna 1899 vai koska se valmistuikaan on nykyrahassa aika lailla suurempi summa.

Toisaalta en koskaan vertaisikaan Panaman kanavaa ja Merenkurkun siltaa. Mitä niitä mitään keskenään vertaamaan. Kyseessähän oli vain jonkun saavutuksista huolimatta vastuksista.

Quote from: Klaus Berg on 27. 08. 2008 20:08

Quote from: Mies Ã,,äni on 27. 08. 2008 18:06
Onko tuo hinta faktaa ja rahan arvon muuttuminen faktaa? Enkä tiedä onko arvo muuttunut esittämälläsi tavalla noin 1000 kertaisesti. Panaman kanava tehdään lähes kokonaan uudelleen ja sen hinta on ainoastaan 6,2 miljardia dollaria.


"22. lokakuuta 2006 Panaman kansa hyväksyi kansanäänestyksellä kanavan laajentamisen. Oikeastaan kanava tullaan rakentamaan suurelta osin uudelleen. Uuden kanavan on tarkoitus olla käytössä vuonna 2015, ja alustava budjetti koko työlle on 6.2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Hinta-arvioon on varattu inflaatiovaraa. Uusittu kanava tulee kaksinkertaistamaan kanavan kapasiteetin ja mahdollistaa suurempien laivojen ajamisen kanavan läpi."
-taas Wikipedia

Anteeksi, virhe oli täysin minun, kun en maininnut puhuttavan frangeista (Ranskan entinen valuuttaa ennen euroja) ja Wikipedian summathan on dollareissa. Pardon monsieur. 200 miljoonaa frangia vuonna 1899 vai koska se valmistuikaan on nykyrahassa aika lailla suurempi summa.

Toisaalta en koskaan vertaisikaan Panaman kanavaa ja Merenkurkun siltaa. Mitä niitä mitään keskenään vertaamaan. Kyseessähän oli vain jonkun saavutuksista huolimatta vastuksista.

Quote from: Klaus Berg on 27. 08. 2008 11:11

Eifel torni taas oli pikkujuttu, kun hra Eifel seuraavaksi pisti Panaman kanavan kuntoon. Eikä maksanut kuin parisataa miljoonaa sen aikaista rahaa (tämänpäivän arvossa parisataa miljardia) ja paljonko tuo hanke on tuonut hyvää maailmaan valmistuttuaan.

Mutta hyvä että keskustellaan.

Saat toki anteeksi. Sitä vain niin helposti kuvittelee, että kun joku puhuu 200 miljoonasta sen aikaista rahaa ja kertoo sen olevan 200 miljardia tämänpäivän arvossa, että siinä jälkimmäsessä tarkoitetaan euroja, koska se on minulle tämänpäivän rahaa. Ei tullut minulle heti mieleen frangit. Voi hitsi kuinka en tuota huomannut. Mitähän ihmettä oikein ajattelin? Luulin nimittäin ranskalaistenkin siirtyneen jo euroihin.

Hmm... olimpas minä hölmö... anteeksi

edit: ja sitten en edes lue tekstiä kunnolla. Tuossahan mainitsit frangi ja euro jutun lopussa. Ovat siis siirtyneet euroihin ......Ã,,äh lukee mitä lukee en korjaa enää

Quote from: Timo Rintamäki on 26. 08. 2008 22:10
Pengertie Vaasa-Uumaja välillä kestää tuhansia vuosia ja sen rakentaa parissa vuodessa ja pystyy maksamaan 20 vuodessa. Tiehän on halvin mitä ikinä kuunaan on rakennettu, kun jaetaan rakentamiskulut käyttöajalla. Pengertie rakennetaan ja sitä ajavat sukupolvet seuraavat vuosituhannet. Todellakin iso monumentti meiltä tuleville sukupolville luokkaa pyramidit.

Pitää vain rakentaa pengertie niin ettei se merkitse isoa ympäristökatastrofia perämerelle eli laittaa isoja tunneleita tiheästi, että meri vaihtuu ja kalat pääsee.

Pengertie pitää rakentaa niin leveäksi, että sille mahtuu junaratakiskot, moottoritie ja tuulensuojaksi leveähkö metsitys tien molemmin puolin.

Ja Olympialaiset vaikka Laihialle.

Quote from: Timo Rintamäki on 26. 08. 2008 22:10
Pengertie Vaasa-Uumaja välillä kestää tuhansia vuosia ja sen rakentaa parissa vuodessa ja pystyy maksamaan 20 vuodessa. Tiehän on halvin mitä ikinä kuunaan on rakennettu, kun jaetaan rakentamiskulut käyttöajalla. Pengertie rakennetaan ja sitä ajavat sukupolvet seuraavat vuosituhannet. Todellakin iso monumentti meiltä tuleville sukupolville luokkaa pyramidit.

Pitää vain rakentaa pengertie niin ettei se merkitse isoa ympäristökatastrofia perämerelle eli laittaa isoja tunneleita tiheästi, että meri vaihtuu ja kalat pääsee.

Pengertie pitää rakentaa niin leveäksi, että sille mahtuu junaratakiskot, moottoritie ja tuulensuojaksi leveähkö metsitys tien molemmin puolin.

Olisiko vielä asiallista tehdä varmuuden vuoksi neliratanen "junabaana", silloinhan saataisiin molemmilla raideleveyksillä, (Suomessa ja Ruotsissa eri leveys) kulkea yhtäaikaisesti molempiin suuntiin mahdollisimman tehokkaasti. Ei tulisi aikaavieviä akselivaihtoja ollenkaan.