Pitää vai myydä hallintotalo
Otsikko on peräisin pörssiosakkeiden suosituksista. Toisinaan osakkeet kannattaa pitää, mutta oikeassa kohdassa niitä voi myös myydä. Olen usein puhunut siitä, että kaupungin hallintotalo pitäisi myydä.
Perimmäisenä syynä myyntiajatukselle on ollut se, että olen pyrkinyt saamaan aikaiseksi keskustelua kaupungin kiinteistökannasta ja ennen kaikkea siitä, että suuri joukko kaupungin omistamista kiinteistöistä on tehottomassa käytössä. Niitä tulee ehkä lisää sote- ja maakunta uudistuksen myötä. Hallintotalo on yksi esimerkki tehottomasta kohteesta.
Hallintotaloon on suunniteltu remonttia, jonka kustannukseksi on arvioitu noin 8 miljoonaa euroa, viime aikoina summa on hieman kasvanutkin. Tietojeni mukaan hallintotalossa olisi remontin jälkeen saman verran työntekijöitä kuin nyt, noin 80 henkilöä. Remontin kustannukset siis ovat työpistettä kohden noin 100 000 euroa.
Mitä muuta voi saada 8 miljoonalla eurolla? Sillä saa esimerkiksi 5–8-kerroksisen kerrostalon. Sadalla tuhannella eurolla voi ostaa yksiön läheltä Vaasan keskustaa ja 8 miljoonalla niitä saisi 70–80 eli yksiön työtilaksi jokaiselle hallintotalon työntekijälle.
Yksiössä, sen koosta riippuen, voisi hyvin olla vähintään 2–3 henkilön työtilat. Tällä logiikalla kahdeksaankymmeneen yksiöön voisi sijoittaa konttorityöhön jopa 160–240 henkilöä.
Remontoituun hallintotaloon sijoittuisi 80 henkilöä erittäin väljiin tiloihin. Ei kovin tehokasta tilasuunnittelua eikä järkevää rahankäyttöä.
En tietenkään ehdota kerrostalon tai yksiöiden hankintaa, kyse on vain esimerkistä ja remonttisuunnitelman suuruusluokan kuvailemisesta. Hallintotalon remontissa olisi kyse suuresta rahasummasta, mutta mitään muutosta aikaisempaan sillä ei pyrittäisi hakemaan.
Kaupungintalolla ja hallintotalolla on suuria historiallisia arvoja, mutta ne eroavat toisistaan. Kaupungintalo on ollut koko olemassa olonsa ajan kaupungin omistuksessa. Hallintotalo on ollut apteekkari Lindebäckin yksityiskoti, jonka kaupunki osti vuonna 1911.
Kuten tiedämme, Wasa Station on nousemassa lähivuosina entiselle linja-autoasemalle, musiikkiosan toteutuksesta tulee kaupungille miljoonien investointilasku, Wasa Station on hieno ja kannatettava hanke. Valmistumisen jälkeen sinne muuttaa Vaasan kaupunginorkesteri. Tästä seuraa se, että kaupungintalo jää lähes tyhjäksi.
Kaupungintalon myymistä ei voida ajatella, mutta kaupunki voisi hyödyntää sen tiloja. Eräiden arvioiden mukaan kaupungintaloon voisi sijoittaa noin 40 työpistettä ja jos käytettäisiin yksityissektorin työpisteneliöitä, niin kaupungintaloon mahtuisi noin 80–100 työpistettä. Valtuusto voisi kokoontua juhlasalissa ja kaupunginhallitus raastuvanoikeuden salissa.
Valtuusto kokoontui ennen kaupungintalolla, joten tässä ei olisi mitään uutta. Lähes jokaisessa kunnassa kaupungin johto työskentelee kaupungintalossa.
Jos minulta kysytään, kumpi kohde on parempi remontoida, hallintotalo vai kaupungintalo, on vastaus kaupungintalo.
Lähiaikoina sote- ja maakuntauudistus tulevat vähentämään Vaasan kaupungin henkilöstön määrää huomattavasti. Vuoden 2019 alussa henkilöstöluku tulee olemaan noin 50 prosenttia pienempi kuin nyt ja eräiden arvioiden mukaan kaupungilla on henkilöstöstä jäljellä vain 25 prosenttia sen jälkeen, kun sote- ja maakuntauudistus on vyörynyt läpi koko organisaation.
Uudistukset heijastuvat tilojen käyttöön ja jos mitään ei tehdä, kuntalaiset maksavat verojen muodossa tyhjien ja tehottomien tilojen aiheuttaman laskun.
Tätä kaikkea ajatellen on nyt syytä pitää hallintotalon remonttisuunnitelmissa hengähdystauko ja keskittää korjaustoimenpiteet kaupungintaloon siten, että remontti alkaa jo mahdollisimman pian muissa tiloissa ja Wasa Stationin valmistuttua jatkuu kaupunginorkesterin tiloissa jne.
Kaupungintalon remontin jälkeen voidaan miettiä, mitä hallintotalolle tehdään, kun on ensin nähty sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset.
SEPPO RAPO (kok.)
kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Vaasa