Related Articles
Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin
Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 000 lasta. Parisuhteiden päättymisen myötä vakaviksi yhteiskunnallisiksi ilmiöiksi ovat viime vuosina nousseet vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen.
Suuri osa erolapsista menettää yhteyden toiseen vanhempaansa kokonaan tai osittain.
Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.
Kun lasta opetetaan ja palkitaan siitä, ettei toista vanhempaa saa ikävöidä eikä tapaamisista iloita, lapsen mieli kääntyy häntä vastaan.
Psykologista kontrollia käyttävä vieraannuttajavanhempi kohdistaa lapseensa sosiaalisen paineen ajatella ja tuntea toivomallaan tavalla. Kun lapsen toimintaa ohjaavat ulkoisesti asetetut pakotteet, itsemääräytyvyyden perustarpeet eivät täyty ja lapsen hyvinvointi murenee. Isät lasten asialla ry kertoo, että lapsi voi olla niin manipuloitu uskomaan pahaa toisesta vanhemmasta, ettei ota mitään kontaktia tai saattaa jopa fyysisesti hyökätä häntä vastaan.
Vieraannutetun lapsen psyykkinen kuorma on erityisen kova, ja se vaikuttaa lapsen arkeen niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Tutkimukset todentavat, että lievissäkin tapauksissa lapsi kokee merkittävää stressiä. Keskivaikeissa tapauksissa lapsi joutuu pitämään yllä ikään kuin kahta erillistä maailmaa ja identiteettiä ollessaan vanhempiinsa yhteydessä. Erittäin vakavissa tapauksissa vihantunteet hallitsevat lapsen ajatusmaailmaa.
Haitalliset eroilmiöt vaarantavat lapsen kehityksen, ja julmaksi kasvava lapsi oppii kohtelemaan toisia halveksuvasti ja väheksyvästi.
Vieraannuttamisen rinnalla kulkee käsi kädessä huoltokiusaaminen, joka tähtää suoraan toisen vanhemman alistamiseen ja hänen huolenpitonsa epäämiseen lapselta. Huoltokiusaaja ei kommunikoi toisen vanhemman kanssa, estää puhelinyhteyksiä tai hankaloittaa tapaamisia. Toisen vanhemmuuden mitätöinti on henkistä väkivaltaa, jota asiaan perehtymättömät viranomaisetkaan eivät pysty tunnistamaan.
Keinot puuttua vieraannuttamiseen tai huoltokiusaamiseen ovat hyvin rajalliset. Usein sosiaalityöntekijöidenkin kädet ovat sidotut resurssien puutteessa tai he luovuttavat ollessaan voimattomia kieroon kasvaneen edessä.
Väestöliiton mukaan vanhempien ero on nykyään yksi yleisimmistä lasten ja nuorten kokemista elämän stressitekijöistä. Kaupungin on lisättävä määrärahoja perhetyöhön. Kasvatus- ja opetusviraston on tuettava henkilökuntansa kouluttautumista, sillä varhaiskasvatuksella ja kouluilla on suuri, välitön vaikutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Myös kolmannen sektorin vertaisryhmille on laajaa tarvetta.
RAIJA KOIVISTO (sit.)
Vaasa
