Related Articles
Globalisaatio pitää otteensa
Miksi kaikki puhuvat Suomen talouden laskusta? Vastaus: Siksi, että asia on niin. Syy ei ole yksinomaan oman maamme. Mutta tosiasia on, että meidän on yhä enemmän sopeuduttava maailmanlaajuiseen talouteen, jossa vallitsee rajaton, vapaa kilpailu.
Jos poliitikkona uskaltaa selkokielellä kertoa miten mielestään kotimainen ongelma tulisi korjata, pitäisi toisen jalan jo olla jalustimessa.
Eduskunnan talousvaliokunta vieraili viikolla 43 Suomen elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n teknologiavaliokunnassa, jossa pidin puheen. Ote puheestani olkoon minun selkokieliviestini: ”Työttömyys tarkoittaa, ettei ole työtä. Miksi ei ole työtä? Ei ole työpaikkoja luovia työnantajia. Miksi ei ole työnantajia? Siksi, koska tavaroiden ja palveluiden tuottamien kilpailukykyisin hinnoin ei onnistu.”
Lukuun ottamatta vientiteollisuutta, joka aina on elänyt avoimessa, kansainvälisessä kilpailutilanteessa, maatalous ensimmäisenä sai tuntua uudesta maailmanlaajuisesta kilpailusta EU:n kautta. Maanviljelijöiden selviytyminen on osaksi hoidettu erinäisin avustuksin.
Finnair ja varustamoelinkeino saivat seuraavina miettiä miten Suomen kustannustasolla kilpaillaan maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tämä oli ja on edelleen mahdotonta. Jopa EU on joutunut hyväksymään merimiesten palkkasubventiot nettopalkkajärjestelmän kautta. Ilman tätä järjestelmää tuskin yksikään alus purjehtisi Suomen tai eurooppalaisen lipun alla.
Tietääkseni lentoyhtiöillä ei ole tällaisia sopimuksia, joten niiden kulut ja palkat on sopeutettava kansainvälisiin markkinoihin, ja siksi meillä on vuodenpituisia neuvotteluita Finnairin henkilöstöliittojen kanssa.
Kovimpia kokeneita ovat ehkä nämä kaksi alaa. Muut vientiyrityksemme ja alihankkijat joutuvat yhä enemmän samaan tilanteeseen. Tuotteidemme vientimyynti on yhä nihkeämpää. Sitä paitsi 70 prosenttia vientiteollisuudesta suunnittelee ulkoistamista. Vaihtotase on miinuksella ja valtio lainaa kahdeksan miljardia vuodessa säilyttääkseen hyvinvoinnin.
Kukaan ei toivo palkanalennuksia, ja ne ovatkin viimeisin keino. Jos niin teemme, menetämme kotimaan markkinat. Mutta kukaan ei halua puuttua rakenteisiin, vaikka suomalaiset kustannukset yritysmaailman mukaan ovat liian korkeat. SAK:n pomo Lauri Lyly sanoo, että ammattiliitot ovat tehtävänsä tehneet viitaten pitkiin ja alhaisiin palkkasopimuksiin, ja vaatii, että yritysten on alettava investoida ja luoda työpaikkoja. Mutta mitä tapahtuu? Lomautuksia, irtisanomisia ja ulkoistamista muihin maihin.
Kukaan ei voi pakottaa yritystä luomaa työpaikkoja. Yritys investoi, palkkaa oman tarpeensa mukaan eikä mikään yritys muuta niin turvallisesta maasta kuin Suomi, jos kustannusrakenne on sellainen, että yrityksen tuotteet myyvät. Meidän on siis saatava suomalaiset kustannukset kansainväliselle tasolle. Tämä tapahtuu höllentämällä valtion määräyksiä ja byrokratiaa ja sopeuttamalla työmarkkinamme globaaliin maailmaan.
Mutta ensin meidän on ymmärrettävä, että olemme menettämässä Suomelle tärkeät maailmanlaajuiset markkinat. Meidän ei pidä masentua. Yhdessä me pystymme luomaan uuden perustan, jotta vientiyrityksemme voivat pitää puoliaan kansainvälisessä kilpailussa. Näin luodaan myös uusia työpaikkoja ja investointeja.
Lars Gästgivars (r.)
kansanedustaja Mustasaari
