Bolotin mökkiyhteisöllä ei ole kontrahtia

Pirkko Vuori on katsellut Bolotin elämää vuokrahuvilansa kuistilta pian viisi vuotta ja Pirkon vieras, Karl-Gustav Kekoni, yli 40 vuotta.

Bolotin mökkiyhteisö kyselee kontrahtia

Sundominlahden eteläisessä pohjukassa noin 2 kilometriä leveän kaislikon suojassa sijaitsee Bolotin mökkikylä ja uimaranta. Mökkikylässä viettää kesäänsä noin 40 Tölby Skifteslagin vuokralaista.

Ongelmaksi on muodostumassa se, että kesäasukkailla ei ole minkäänlaista tietoa vastuista ja velvollisuuksista. Yhdelläkään kesäasukkaalla ei ole minkäänlaista kontrahtia vaikka monet ovat olleen kunnan vuokralaisina vuosikymmeniä. . Ainoa yhteys kuntaan on säännöllisesti tuleva vuokrakuitti, missä on tilinnumero.

Nyt Bolot Dagen kyläkokous on päättänyt pyytää Tölby Skifteslagenilta kannanaottoa tilanteeseen.

Vaasalaisten kalarysä

Vielä 1900-luvun alussa Bolotin niemi oli Tölbyn ja Vikbyn kylän asukkaiden kesämaata, missä vietettiin koko kesä lehmiä ja lampaita hoitaen, kalastaen ja kaisloja keräten sekä piisamirottia pyytäen.

Kaisloja tarvittiin kattorakenteisiin sekä eläinten kuivikkeeksi. Piisamirottien turkit taas myytiin turkkureille ja niistä valmistettiin Vaasan rouvasväelle piisamiturkkeja. Alueen kuuuluisin piisaminpyytäjä oli Bernhard Borgar joka sai merkittävän osan tuloistaan piisameista.

-Kalaa tuli niin paljon että kun Valter Rodas lähti laitoja myöten kalaa olevalla ruuhellaan Vaasan kalarantaan, naapurit varoittivat että ruuhi uppoaa. Valtter pääsi kuitenkin ruuhineen turvallisesti perille.

-Aina 1800-luvun alusta 1960-luvulle saakka Bolot toimi vaasalaisten kalansaannin yhtenä tärkeimmistä paikoista. Kalaa tuli runsaasti. Pääasiassa haukea,, lahnaa ja isoa ahventa, sanoo Bolotin historiaan perehtynyt Karl-Gustav Kekoni. Kekoni on onkinut tietonsa Bolotin kronikasta.

-Kronikka on keskeneräinen ja olisi hienoa jos vaika joku opiskelija oattaisi Bolotin yhteisön ja historian gradun aiheeksi.

Bolot

Bolotin nimen historia on hieman epäselvä. Karl-Gusta Kekoni arvelee, että sana tulee kahdesta eri sanasta Bo = asua ja lot = arpa, osa. Suomeksi käännettynä kysymyksessä olisi ”asumisosa”. Sanan voi ymmärtää niin, että Bolotissa asutaan osan vuotta, mikä on totta.

Vuokrtamaata

Bolotin niemi jakaantutuu kahteen osaa Östra- ja Västräskataniin. Mustasaaren kunnan omistamalla ja Tölby Skiafteslagin hallinnoimalla alueella on noin 40 vuokramökkiä.

-Ongelmaksi on muodostumassa se, että meillä kesäasukkailla ei ole minkäänlaista tietoa vastuista ja velvollisuuksista. Yhdelläkään kaesäasukkaalla ei ole minkäänlaista kontrahtia vaikka monet ovat viettäneet kesäänsä Bolotissa vuosikymeniä. Ainoa yhteays kuntaan on säännöllisesti tuleva vuokrakuitti, missä on tilinnumero.

-Meitä kesäasukkaita tietysti kiinnostaa tietää , minne maksammme vuokrarahat menevät. Tänne johta a tie esimerkiksi kaipaa jo kovasti kunnostusta, sanoo 40 vuotta Boloatissa kesäasukkaaana asunut Karl-Gustav Kekoni.

Kekoni kertoo lähettäneensä kaksi kertaa kesäasukkaiden pyynnöstä asiasta kirjeen Tölby Skifteslagille ilman minkäänlaista tulosta.

Mökkiyhteisön ainut yhteinen foorumi on Bolot dagen, jota vietetään yleensä puolivälissä kesää.. Tänä vuonna päivää vietettiin 17. heinäkuuta.

-Ainoa yhdysside kesäasukkaiden kesken on Bolot dagen Tapahtuma on kovin epävirallinen. Jokainen tuo mukanaan mitä syö ja juo ja oman tuolin ja sitten vain vietetään iltaa.

Kaislavenetsia

Sundominlahden eteläisessä pohjukassa sijaitaseva Bolot on tänään noin 2 kilometriä leveän kaislamaton takana. Avoveteen on pari pääkanavaa ja sitten on rantakavia sekä kanavia, jotka eivät varsinaisesti johda mihinkaan.

Karl-Gustav Kekoni toivoo että ainakin pääkanavat ruopattaisiin.

-Nyt löytää kyllä hyvällä tuurilla avoveteen ja Vaasaan mutta päinvastainen liikenne on lähes mahdotonta, koska koko kaislikko on saman näköistä. Moni kulkisi Bolotiinomalla veneella jos kaislikkoon saataisiin selkeä reitti.

Kekoni tosin epäilee että lintubongarit nostavat ruoppausvaatimuksista älämälön vaikka kysymys olisi vain muutaman metrin levyisestä väylästä.

Keskustelu

Read more

Julia Johansson – tuleva sirkuslainen

Kuvat: Johan Hagström

Täytyy oppia tuntemaan kehonsa, mutta myös hallitsemaan ja vahvistamaan sitä, sanoo Julia sirkusurastaan.

Julia tähtää sirkusuraan

Julia Johansson jatkaa Vaasassa ”uus-sirkusuraansa.” Hän aloitti sirkusopiskelut Cirkus Cirkös -sirkuslukiossa Ruotsissa vuonna 2004. Ylioppilastutkinnon jälkeen odottivat jatko-opinnot Barcelonassa, Espanjassa. Elokuussa Julia jatkaa alan opiskeluja, fyysistä teatteria, Svenska Yrkeshögskolan:ssa. Kuinka moni tietää, että sirkusalaa voi opiskella Vaasassa?

Julia on innostunut ”uudesta sirkuksesta”. Uuden sirkuksen edelläkävijä on Cirque du Soleil, joka muuten syyskuussa tarjoaa huippuelämyksiä Hartwall Areenassa.

Julia ei halua vetää liian voimakasta rajaa perinteisen sirkuksen ja uuden sirkuksen välille. Uudessa sirkuksessa esiintyjät tulevat monelta alalta. Usein taustana on tanssi, teatteri, akrobatiikka, fyysinen teatteri tai musiikki.

-Uudessa sirkuksessa musiikilla on vahva rooli. Käy katsomassa osoitteessa: http://www.cirquedusoleil.com ja katso videoesitys, niin ymmärrät mitä tarkoitan kehottaa Julia.

Minkälainen lukujärjestys oli koulussa? Nukuitteko piikkimatoilla, söittekö tulta ja liekkejä, roikuitteko katosta suihkussa?

Julia selittää, että sirkuslukiossa puolet ajasta opiskeltiin ihan tavallisia aineita ja sitten lukujärjestyksessä oli esimerkiksi, trampoliini, trapetsi, jonglöörausta ja muita ’sirkus’ -aineita.

-Täytyy oppia tuntemaan kehonsa, mutta myös hallitsemaan ja vahvistamaan sitä. Lisäksi täytyy vielä oppia luottamaan kehoonsa, tiivistää Julia.

Julia toteaa, että Ruotsissa opiskeleminen ja eläminen ei poikennut paljoakaan Vaasasta. Ruotsilla ja Pohjanmaalla on niin paljon yhteistä. Espanja taas oli aikamoinen yllätys. Ihmiset olivat ystävällisiä, vieraanvaraisia ja sydämellisiä.

Ylioppilastutkinnon jälkeen moni viettää välivuoden. Julia suosittelee lämpimästi sirkusopiskeluja Etelä-Euroopassa. Tarjontaa on todella paljon alasta kiinnostuneille. On jopa mahdollista työskennellä osapäivätyöntekijänä sirkuksessa ja opiskella illalla. Samalla saa vastauksen kysymykseen: ”Onko tämä minun juttuni”.

”Se suuri unelma?”

Julian unelmana on perustaa pieni sirkusryhmä, johon kuuluu myös orkesteri.

-Musiikin pitää olla elävää. Kontakti ja vastavuoroisuus yleisön kanssa on erittäin tärkeätä. Kaikenlainen palaute kannustaa uusiin haasteisiin. Ilman vuorovaikutusta esiintyminen on kuin sirkuspelle ilman pellenenää, määrittelee Julia.

MjosundsJuck

Samma på svenska

Read more

Vapaa-ajattelijoiden hautajaiset

Kuvat: Johan Hagström

Siiri Liikalan tuhkauurna laskettiin perhehautaan maanantaina 6. elokuuta 2007. Paikalla ei ollut sukulaisia, eikä tuttavia vain Vaasan Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Pentti Suksi.

Uskonnottomilla on oma hautausmaa

Maanantaina 6. elokuuta 2007 kello 15.21 Pentti Suksi (63) kantaa Vanhassa Vaasassa sijaitsevan Kullervonmaan hautausmaan portista Siiri Liikalan (1921-2007) tuhkauurnan hautausmaan puolelle ja laskee sen perhehautaan kaivetun pienen kuopan reunalle. Paikalla ei ole ainuttakaan sukulaista tai ystävää. Ainoastaan toimittaja ja valokuvaaja.

Vaikka aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja on kesän tähänasti lämpimin päivä, on hautausmaan korkean kuusiaidan sisäpuolella viileätä, jopa hämärää. Hautausmaata varjostavat iltapäivällä auringon puolella korkeat männyt.

Suksen ääni häipyy välillä hautausmaan hämärään… Lasken Sinut Siiri Liikala haudan rauhaan. Täällä pääset takaisin perheesi pariin. Kiitos elämästäsi. Täällä ovat jo äitisi Anna, isäsi Leevi ja veljesi Lauri, Niilo, Ilmari ja Mikko. Lepää rauhassa.

Mitä muuta Suksi sanoo, katoaa tuulen suhinaan. Tilaisuus on lyhyt ja karu, jopa kaunis.

Vapaa-ajattelijoiden hautausmaa

Vaasan Vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen ja Suomen Vapaa-ajattelijoiden liittovaltuuston jäsen Pentti Suksi on toiminut Kullervonmaalla hautaansaattaja jo 25 vuotta. Hautauksia on n. 3-5 vuodessa.

-Tärkeintä uskonnottomille ja heidän omaisilleen on tietää, että vapaa-ajattelijoiden hautajaismenoissa pyritään tekemään seremoniasta aina vainajan näköinen. Hautajaisiin kuuluvat aina menot: puheita, musiikkia, ehkä vielä jotain muuta. Kuolema otetaan aina vastaan arvokkaasti.

-Esimerkiksi Siirin kohdalla seremonia olisi ollut sama vaikka paikalla ei olisi ollut ketään.

Siiri halusi tulla haudatuksi perheensä pariin. En tiedä hänestä muuta kuin että hän lähti Ruotsiin joskus sodan jälkeen ja vietti siellä koko ikänsä. Siirin perhe, Liikalat, oli tunnettu vasemmistolaisuudestaan Vaasassa. Ilmeisesti yksi Liikaloiden lapsista elää vielä Ilomantsissa, tietää Suksi.

Vainajan tahtoa tulisi noudattaa

Suksen mielestä vainajan tahtoa tulisi noudattaa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Moni ei välttämättä halua kertoa uskonnottomuudesta edes lähipiirilleen. Tällaisessa tapauksessa on hyvä tietää että on muitakin mahdollisuuksia kuin kirkkohautajaiset.

– Moni joka ei missään tapauksessa olisi halunnut tulla haudatuksi ns. siunattuun maahan, on haudattu sukulaisten toimesta kirkkomaahan. Vainajan hautaaminen hänen vakaumustaan vastaan sotii kuitenkin kaikkea tapakulttuuria vastaan.

-Esim Vaasan vanhalla hautausmaalla on lähes koko 50-luvun SKP:n johtokunta omalla pienellä alueellaan. Kaikki eivät missään tapauksessa olisi sinne halunneet, vihjaa Suksi.

Keskusteluun

Etsi lisää resursseja sanoilla:hautausmaa tunnustuksettomille,
tunnuksettomien hautausmaa, ateistien hautausmaat,
vapaa-ajattelijoiden hautausmaa, vapaa-ajattelijoiden hautausmenot, hautapaikka siunaamattomaan maahan,
katsomuksellisesti sitoutumattomat, uskonnoton tapakulttuuri, uskonnoton hautaaminen, uskonnottomien hautajaiset

Read more