Vaasa – kaikki tarpeellinen Vaasasta

Aalto Pisteen vetäjät Anne Frantz ja Sinikka Markus ovat intoa täynnä.

Suolaa itsesi terveeksi

Entisen Neekerikylän eli nykyisen Aaltopuiston yhteinen sauna on muuttunut monipuoliseksi täydentävän terveydenhoidon hoitopisteeksi. Muutoksen ja remontin jälkeen entisestä yhteisestä saunasta on tullut Aalto Piste. Aalto Piste on toiminut huhtikuusta lähtien.

Paikan vetäjät Anne Frantz ja Sinikka Markus ovat intoa täynnä. Paikalla on myös kolmas omistaja, Annen aviomies Kjell Frantz.

Suolahoitoa

Aalto Pisteen eteisessä varttuneempi mieshenkilä naureskelee, että suolauksen jälkeen vaimo pysyy taas monta viikkoa tuoreena. Anne Frantzin ja Sinikka Markuksen näkökulma suolahoitoon on paljon ammattimaisempi.

Suolahoitoa on kahta eri tyyppiä, jotka kumpikin vaikuttavat terveyteen hiukan eri ta valla. On suolahuone ja suolavesitankki. Suolahuone on tarkoitettu esimerkiksi astmaoireista kärsiville, iho-ongelmista kärsiville ja vilustumisoireita poteville.

Suolasuoneen lattia, seinät ja katto ovat vuorisuolaa.

Suolahuoneen ulkopuolella on suolageneraattori, mihin laitetaan n. 90 grammaa suolaa. Generaattori jauhaa sen suolapölyksi ja puhaltaa huoneeseen niin että suolaa on huoneen ilmassa 0,5-15 milligrammaa kuutiossa.

Suolahoito auttaa mm. kaupunkipölyn ja siitepölyn aiheuuttamiin oireisiin sekä iho-oireisiin mm. psoriasiksen ja attooppisen ihon hoitoon.

Rentoutuskellunta

Kuolleenmeren suolakylvyt ovat monille suomalaisillekin tuttuja. Aalto Pisteen suolatankeissa on suolaa 2% enemmän kuin Kuolleessa meressä. Idean suolatankista keksi amerikkalainen lääkäri John C. Lilly vuonna 1954. Kelluntaa käytettiin 1960-luvulla NASAn harjoitusohjelmissa, missä astronautit valmistautuivat avaruuslennoille. Suomessa kelluntatantakkeja on 10 kappaletta, joista 2 Aaltopuistossa. Ruotsissa niitä on jo yli 150.

-Kelluntatankissa on 1000 litraa vettä n. 30 sm. korkeudelle, joten mitään mahdollisuutta kääntymiseen kyljelle tai veden hörppäämiseen ei ole.

Frantzin ja Markuksen mukaan suolaliuoksessa lilluminen vaikuttaa monipuolisesti terveyteen mutta päällimmäiseksi on Vaasassa tullut rentoutuskellunta.

-Monet työelämässä uupuneet ovat löytäneet suolatankista tavan koota itsensä uudelleen. Painottomuuden tunne, täydellinen hiljaisuus ja oman itsensä kanssa oleminen on auttanut monia.

-Jokainen voi itse valita haluaako olla tankissa kannen suojassa vai kansi auki pimeydessä tai valossa. Tutkimusten mukaan tunnin rentoutuminen tankissa vastaa kuuden tunnin unesta saatavaa lepoa, sanovat Frantz ja Markus.

Akupainantaa ja turvehoitoa

Suolahuoneen ja rentoutuskellunnan lisäksi Aaltopiste tarjoaa korva- akupunktiota, akupainantaa ja erilaisia turvehoitoja mm. turve- ja hunajasaunan ja muita hoitoja.

-Turvekylvyt ovat ikivanha hoitomuoto. Entisaikaan esimerkiksi hevosten ”kaviokuume” hoidettiin turvekylvyillä, muistuttaa Sinikka Markus.

-Erityisen suosittua turvehoito ja turvenaamiot ovat olleet kesän aikana polttarityttöjen menoissa, sanoo Anna Frantz.

Aalto Piste

Keskusteluun

Lue jatkosta mitä mieltä vyöhyketerapeutti Silja Kuitu oli suolahoidosta.

Read more

Jorma Ojaharjun ja merikapteeni Pekka Joen yhdessä kirjoittama kirja ”The floating timebomb” on julkaistu Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Ojaharjun ja Joen kirja myyntiin USA:ssa

Jorma Ojaharjun ja merikapteeni Pekka Joen yhdessä kirjoittama kirja The floating timebomb (Vantage Press 2007) on julkaistu Yhdysvalloissa ja Kandassa. Kirja on myynnissä yli 5000 kirjakaupassa ja sen pohjalta on tekeillä elokuvakäsikirjoitus. Pekka Joki on maailman suurimpiin kuuluvan merivakuutusyhtiön Global Maritimen tarkastaja ja entinen mestaritason nyrkkeilijä.

Kirja julkaistiin Suomessa v. 2005 tammikuun 19. nimellä Ajelehtiva aikapommi. Kirjan kustantaja on Like.

The floating timebomb

-Pekka Joki käänsi itse kirjan englanniksi nimellä The floating timebomb. Hän tarkistutti englanninkielisen kieliasun Helena Halmari-Adamsilla ja lähetti sen newyorkilaiselle kustantajalle.

Teos kertoo paitsi Eniwetokissa tapahtuneesta köysirataonnettomuudesta myös maailman saastuneimmasta merestä, Itämerestä – ja siitä, kuinka se tulee muuttumaan asfalttipihaksi kun siellä haaksirikkoutuu yksikin puolen miljoonan tonnin lastia kulejttava tankkeri.

-Venäläisten laivojen syväys on valtava, potkureita on yleensä vain yksi. Liikenne kasvaa kun rahaa tehdään. Ihmishenkiä ja ympäristöä vaarannetaan nyt surutta Itämerellä, sanoo Ojaharju

Mikä Ewitok?

Toinen teema on Singaporen lähellä sijaitsevan Eniwetok atollin köysirataonnettomuus. Eniwetokin 76 metriä korkea poraustorni-alus katkaisi Sentosan saarelle johtavan kaapelin, sinne liikennöivät vaunut putosivat ja 7 ihmistä kuoli. Pekka Joki oli Eniwetokin kapteeni.

-Rahanahneuden takia telakka lähetti laivan keskeneräisenä merelle, jonka seurauksena seitsemän ihmistä kuoli, sanoo Pekka Joki. Onnettomuudesta syntyi paljon kohua ja oikeudenkäynti..

-Singaporessa teki oikeus nahkapäätöksen. Oli vaikea päättää muuta, koska touvi, jolla Eniwetokia hinattiin, pääsi irti hinaajasta. Sen irtoamiseen Joki tuskin olisi voinut vaikuttaa, selittää Ojaharju.

Ojaharju ja Pekka Joki kirjoittivat aiheesta v. 1987 kirjan nimellä Eniwetok. Kirjan julkaisi WSOY. Pari Joki-Ojaharju kirjoittivat vuonna 2005 aiheesta uuden kirjan nyt nimeltä Ajelehtiva aikapommi. Tässä teoksessa päärooli on Itämerellä ja tankkereiden tuomalla uhkalla.

-Helsingin Sanomat lainasi sivun mittaiseen artikkeliinsa Ajelehtivan aikapommin tekstiä lähdettä mainitsematta – kuinka muutoinkaan – ja tuli siis osoittaneeksi huomattavaa merellistä asiantuntemusta.

-Köysirataturmassa kuolleen miehen omaiset ovat hankkineet käsikirjoittajan, joka muokkaa Timebombin elokuvakäsikirjoitukseksi, ja se kuvataan läheisessä tulevaisuudessa, sanoo Ojaharju.

Edit Ojaharju:
-Tämä Tapio Parkkarin toimittama nettilehti on ensimmäinen julkaisu Suomessa, joka on osoittanut kiinnostusta kirjaan, jonka vaikutus tullaan myös Singaporessa huomaamaan.

-Terveisiä muuten Vaasaan. Majpin toriteltalla oli kaikki istumajärjestystä myöten ennallaan. Seppo Sundbergin kurjuusjulistus kaikui ilmoille kuten ennenkin. Maailmassa on siis asioita, jotka eivät muutu.

-Helsinkiläinen merikapteeni Pekka Joki tunnetaan Vaasan ystävänä. Vaasalaisen merikapteeni Jammu Reinin kanssa hän kävi Rauman merikoulua ja Kottis ja kumppanit ovat tuttuja kunnian kentiltä.

Read more

Vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkä Pekka Mäkinen sanoo, että napanuoraa seurakunnan ja hautaustoimen välillä ei enää juuri ole.

Hautausmaa on rauhoittumista varten

Vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Pekka Mäkinen on katsellut Vaasan hautausmaita 23 vuotta. Vuosien kuluessa suhtautuminen hautaustoimeen on muuttunut asialliseksi ja ammattimaiseksi. Kysymys on lähinnä seurakunnan ja valtiovallan määräysten sekä asiakkaiden toiveiden täyttämisestä.

-Oikeastaan mitään napanuoraa seurakunnan ja hautaustoimen välillä ei ole. Me toteutamme lain määräyksiä hautapaikkojen suhteen, sanoo Mäkinen.

Tämä tarkoittaa mm. sitä että Vaasan uudella hautausmaalla ovat saaneet loppusijoituspaikan niin bahai-uskovaiset kuin muutama muslimikin. Myös tunnustuksettomille on oma sijansa hautausmaalla.

Näin Vaasassakin on astuttu selvä harppaus kohti nykyaikaa.

Suurin osa muslimeista ja muunuskoisista haudataan Vapaa-ajattelijoiden Kullervonlehtoon Vanhassa Vaasasa mutta mitään estettä haudata muuta kuin kristinuskoa tunnistanut vainaja yleiselle hautausmaalle ei ole.

-Näin pitää ollakin. Nykyaikana olisikin vaikeata yhdistää teologia ja moniarvoinen ja monikielinen ja rotuinen Suomi, tuumii Mäkinen.

Rauhan lehto

Pekka Mäkinen näkisi mielellään että käynti hautausmailla lisääntyisi. Erityisesti hän toivoo että lapsiperheet löytäisivät hausmaat ajan kanssa.

-Ennen hautausmaalle tultiin perheen kanssa ja käyntiin osattiin suhtautua. Siihen varattiin riittävästui aikaa ja lapsia opetettiin käyttäytymään oikein: hautausmaalla ei saa meluta, ei kävellä haudan päällä ja monia muitakin asioita. Nyt tullaan nopeasti kotimatkalla ja kastellaan kukat kiireellä ja lapset odottavat autossa.

Mäkinen viestii että kysymys ei ole teologinen vaan se liittyy ihmisen elämänkaareen: elämän rajallisuuden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen.

-Kerran seurasin vanhaa miestä, jolla oli tuoli mukanaan. Hän pystytti tuolin oman ikäistensä vainajien haudoille ja aivan ilmeisesti muisteli yhteisiä vuosia. Mies oli hyvin tyyni ja rauhallinen.

Juuri tällaiseksi rauhan lehdoksi Mäkinen on joukkoineen Vaasan vanhan ja uuden hautausmaan luonut. Varsinkin uudella hautausmaalla on paljon asioita, joita ensikertalainen ei heti huomaa. On tavallinen hautausalue, uurnalehto, muistolehto, sirottelulehto ja muualla kuoleiden muistopaikka sekä tuhkaholvi.

Hautausmaa-navigointia varten on hautausmaalle rakennettu mm. uusi taideteos sekä muita kiintopisteitä, joiden avulla on helppo löytää oikea hautapikka.

Toiveet otetaan huomioon

Hautausmaiden ympäristöestetiikka on vaikea ja haastava asia. Sen myöntää Mäkinenkin

-Siitä olen onnellinen että olen saanut henkilökunnan kanssa lähes vapaa kädet suunnitella hautausmaiden arkkitehtuurin, rakenteet ja sisällön. Vaasassa tehdyt valinnat noudattavat muualta tulleita ideoita mutta myöskin omia ideoita on käytetty sekä saatu huipputason asintuntija-apua.

Tätä jälkimmäistä edustaa mm. arkkitehti Bey Hang joka on suunnitellut Muistolehdon pylväsportin ja ristin. Muistolehdossa on teoreettisesti tilaa 3000 vainajalle mutta käytännölssä vähemmän.

-Vainajien omaiset eivät tiedä vainajan sijoituspaikkaa Muistolehdossa. Hänestä kertoo vain pieni laatta joka kinnitetään pylväisiin. Kaikki eivät halua edes laattaa, sanoo Mäkinen.

Keskusteluun:

Read more