Venny Selma Sylvia Kontturi, 20. toukokuuta 1913 Vaasa – 4. maaliskuuta 1981 Helsinki Venny Kontturille on pystytetty Palosaarelle Onkilahden rantapuistoon taiteilija Marita Perttulan suunnittelema muistomerkki Elämän tie. -Venny ei diivaillut. Minusta tuntuu että hän karsi pois kaiken sellaisen, millä monet nykyiset kirjailijat yrittävät tehdä itsensä “suuriksi”. Venny oli kirjailijana suhteellisuudentajuinen ja tosi, kirjoitti Jorma …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Liiteri oli muutakin kuin varasto
Jos olisin runoilija, niin kirjoittaisin runon liiteristä. Liiteri oli minun lapsuuteni aarreaitta Palosaaren Tehtaankadulla. Liiterissä oli pieni höyläpenkki ja ruuvipenkki. Siellä oli sahapukki ja halkopölkky. Seinällä oli työkaluja: poria, talttoja, kairoja, hohtimet, sorkkarauta, pistosaha ja pokasaha. Joksyksyinen urakka oli järjestää klapit hyvään järjestykseen, koska sillatavoin syntyi tilaa muillekin toimille ellei …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: 140 lasta KIrkkopuistikko 6:ssa
Tässä talossa osoitteessa Kirkkopuistikko 6 asui v. 1957 peräti 140 lasta. Jutun kertoi vanha vaasalainen, joka itse muutti perheineen taloon juuri kyseisenä valmistusvuonna. Mikä mahtaa olla lapsiluvultaan suurin talo Vaasan keskustassa tänään? Lapsia oli paljon Vielä kuusikymmenluvun puolivälin tietämissä Vaasan keskustassa asui paljon lapsiperheitä, Jotkut tietyt talot sekä alueet olivat …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Kun Vaasa paloi
Vaasan palo oli tuho ja onni Tulipalo on aina tuho, mutta miksi tämä Vaasan palo voidaan tulkita myös Vaasan onneksi? Siitä yksinkertaisesta syystä, että päästiin tänne Klemetinkadulle paremmalle paikalle ja C.A. Setterberg pystyi vapaasti täällä toteuttamaan arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelijan nerouttaan täysin vapaasti. Nyt vaasalaisilla on avara, vihreä ja toimintakykyinen kasvamaan …
Lue lisää »Näe syvvemmälle Vaasaan: Keisarillisen Venäjän matkailukortti 1856
Löytö World Digital Librarystä Tämä kortti on yksi 82 kortin matkamuistosarjasta. Kortit esittävät keisarillisen Venäjän provinsseja sellaisina kuin ne kortin tekijöiden mielestä olivat 1856. Kukin kortti esittää yleiskuvan provonssin eli maakunnan kulttuurista, historiasta, taloudesta ja maantieteestä sellaisena kuin tekijät sen kuvasivat. Kortin etuosassa kuvataan jokia, vuoria, suuria kaupunkeja ja tärkeimpiä …
Lue lisää »Vaasalaisen urheilun historiasta: Vaasan Palloseura eli Vepsu
Ensimmäiset vuosikymmenet Vaasan Palloseura eli VPS on vuonna 1924 perustettu vaasalainen jalkapalloseura, joka pelaa kaudella 2018 Veikkausliigassa. VPS pelaa kotiottelunsa Hietalahden jalkapallostadionilla ja seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. VPS on pelannut 54 kautta SM-sarjassa ja Veikkausliigassa, sekä yhdeksän kautta Ykkösessä. VPS on voittanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa. VPS osallistui …
Lue lisää »Vaasalaisen urheilun historiasta: Jousiammuntaseura Diana
Jousiammuntaseura Diana Jousiammunta harrastuksena sopii kaikenikäisille ja -kokoisille lajista kiinnostuneille; kymmenvuotiaista aina eläkeikäisiin, joten ei muuta kuin kokeilemaan. Tervetuloa kokeilemaan! Seuran perustaminen Kokoonkutsujana toimivat Meri Haapasilta, sittemmin Pylkkä. Hänen sisarensa Kyllikki Haapasilta sittemmin Loukonen, sekä Tauno Rintala. Kyllikki oli harrastanut Tampereella jousiammuntaa. http://www.vaasandiana57.net/historiaa.html
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Suurlahjoittaja ja filantrooppi Antell
Pohjalainen 28.elokuuta 2000 Suurlahjoittaja ja filantrooppi Antell seitsemännen polven avioton poika.10. huhtikuuta 1877 Herman Frithiof Antell ui leveän Gagnesvirran yli. Se oli silloin pakollinen uinti maailmanmatkailijoille kuten Baikal-järvessä uinti oli Neuvostoliitossa suomalaisten poliitikkojen kunnonnäyte. Kolme vuotta aikaisemmin Antellista oli tullut tosi rikas mies. Hänen isänsä Mustasaaren kruununvouti Herman Rosenberg oli …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Setterbergin kädenjälki
Carl Axel Setterbergin pitäisi olla kaikille itseään vaasalaisina pitäville tuttu nimi. Eikä suotta, sillä monien vaiheiden jälkeen uusi Vaasa päätettiin rakentaa Klemetinniemeen eli tälle nykyiselle paikalleen. Keisari Nikolai I ratkaisi paikan ja senaatti julkaisikäskykirjeen 1.3.1854 ja Vaasa alkoi palon jäljiltä syntyä uudelleen. Setterbergi oli hoitanut lääniarkkitehdin virkaa vuoden verran ja …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Muistojen Villa
Muistojen Villa – kartano, huvila, ravintola ja lopulta vielä tv-studio Kun Klemetsön kylän ikivanhasta tilasta 1809 lohkaistiin Sandvik-niminen tila, niin veljekset Simon ja Gabriel jakoivat tilan. Simon joutui lainaamaan rahat sairaalalääkäri Fredrik Sanmarkilta, ja takuuna oli kiinnityksenä nykyinen Villan alue. Simon Sandvik ei pystynyt hoitamaan lainaa, ja tila siirtyi pilkkahinnasta …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Nostalginen juttu Pirkon Pubista
Nostalginen juttu Pirkon Pubista Kansan Ääni 31.7. 1986 VAASA – …kuu loistaa, koirat haukkuu, karavaani vain kulkee… runoili parannuksen tehnyt saatanallisen syntisen elämän elänyt vanha unkarilainen ruhtinas. Kuva: Tiina Mäki Korg’n Pirkon kahvila kalarannassa toimii, vaikka fiskari ajaa kalapaattinsa Långskäriin ja sieltä tulee kala peltilehmällä kalarantaan, kauppahalliin ja muualle. Kaikki …
Lue lisää »Näe syvemmällea Vaasaan: Hartmannintalon historiasta
Tavataan Hartmanintalon edessä Juttu n. 2006 Koko Suomea ajatellen Vaasan symboli on Yrjö Liipolan mahtava Vapauden patsas. Mutta näin vaasalaisittain kaupungin kulttuurin, historian ja vilkkaan liike-elämän symbolina on tiukasti Hartmanin talo. Joskus tehdään sarja ”kuuluisia kohtauspaikkoja” ja se on pakko alkaa Hartmanin kulmalla: ”Tavataan sitten Hartmanin edessä!” Siellä on jo …
Lue lisää »Näe syvemmällae Vaasaan: Vaasan katunimistön periaatteet
J:Kangas: Katunimistön periaatteet Kun uuden Vaasan (nykyisen kantakaupungin) asemakaava vahvistettiin 1.8.1855, se ei sisältänyt kadunnimiä, vaan ne vahvistettiin senaatissa erillisellä piirustuksella ruotsinkielisinä. Kantakaupungin katunimistö kuvaa hyvin tuon ajan tapaa nimetä kadut niille ajatellun tai toteutetun toiminnan mukaan. Kauppapuistikko ajateltiin kaupan valtaväyläksi, Koulukadun varrella sijaitsivat koulut, Raastuvankadun ja Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsi …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan puistokatujen historiasta
Vaasan puistokadut Vaasan puistokadut – aluksi pelkkää paloturvallisuutta 1800-luvulla oli Suomessa useita suuria kaupunkipaloja – Vaasa sai osansa v. 1852 elokuun 9. päivä. Vöyriläinen talonpoika aiheutti palon vahingossa – tunnusti sitten vasta kuolinvuoteellaan papille ja sai samalla häneltä synninpäästön. Rauha hänen muistolleen! ’ Jälkiviisaat ovat todenneet, että tämä olikin Vaasan …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasan: Vesitorni näkyy kaikkialle
Vaasan vesitorni näkyy aina Näin se on: olet melkein missä tahansa Vaasassa, vesitorni on aina silmissäsi. Se on nähnyt hyviä ja huonoja aikoja kuten itse kukin. Ennen näitä nykyajan hienouksia palovahti päivysti siellä yötä päivää. Kuva: M. Korkman Tornissa oli erivärisiä lamppuja, jotka sitten ilmoittivat tietyn kaavan mukaan, missä kaupunginosassa …
Lue lisää »